Siirry pääsisältöön

Helmet-lukuhaaste 2019



Osallistun nyt kolmatta kertaa Helmet-lukuhaasteeseen ja vaikka kaksi edellistä vuotta ovatkin jääneet ärsyttävästi paria kirjaa vaille niin olen jälleen innokkaasti mukana. Vuosi 2019 tulee olemaan vihdoinkin täydellinen!

Mikä minua haasteessa sitten viehättää? Taulukkoihmisenä olen tietysti innoissani kun saan sijoittaa lukemiani kirjoja listaan ja yrittää löytää sieltä sopivan nimekkeen. Joskus on sitten pakko etsiä käsiinsä sellaisiakin kirjoja, joita ei muuten ehkä lukisikaan, ihan vain että saisi lukuhaasteen puuttuvan kohdan täytettyä. Suurin osa kirjoista on kuitenkin sellaisia, jotka ensin vain luen ja kirjan päätyttyä mietin osuiko se johonkin sopivaan kohtaan.

Lisätavoitteeni tänä vuonna on myös se, että kirjoittaisin jokaisesta Helmet-kirjastani myös blogiini. Alla olevasta listasta näet tilanteen ja parhaimmassa tapauksessa siis myös linkin blogissani olevaan kirjoitukseen.

1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot Minna Rytisalo: Rouva C. (2018)
2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä Tiina Laitila Kälvemark: Karkulahti (2015)
3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue Maja Lundgren; Den skenande planeten (2018)
4. Kirjailijan ainoa teos A.J. Finn: The Woman In The Window (2017)
5. Kirja on ollut ehdolla kotimaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (2018)
6. Rakkausromaani Maggie O'Farrell: The Distance Between Us (2005)
7. Kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt Sofie Sarenbrant: Vila i frid (2012)
8. Kirja, jonka lukeminen kuuluu mielestäsi yleissivistykseen  J.K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi (1997)
9. Alle 18-vuotiaan suosittelema kirja Frances Hogdson Burnett: Pikku prinsessa (1905)
10. Rodullistetun kirjailijan kirjoittama kirja Michelle Obama: Becoming (2018)
11. Kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa Birgitta Stenberg: Kärlek i Europa (1981)
12. Kirja liittyy Isoon-Britanniaan Eeva Lennon: Eeva Lennon, Lontoo (2018)
13. Kotimainen lasten- tai nuortenkirja Anni Swan: Ollin oppivuodet (1919)
14. Kirjailijan sukunimi alkaa samalla kirjaimella kuin oma sukunimesi Antti Tuuri: Aavan meren tuolla puolen (2018)
15. Kirjassa käsitellään jotain tabua Maggie O'Farrell: I Am, I Am, I Am (2018)
16. Kirjassa liikutaan todellisen ja epätodellisen rajamailla Johanna Venho: Ensimmäinen nainen (2019)
17. Kirjassa on kaksoset Riitta Jalonen: Kuvittele itsellesi mies (2005)
18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja Hanne-Vibeke Holst: Som pesten (2017)
19. Et pidä kirjan nimestä Magnus Uggla: Enda sättet att genomlida en konsert är att själv stå på scenen
20. Kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria Sofi Oksanen: Baby Jane (2005)
21. Julkisuuden henkilön kirjoittama kirja Madeleine K. Albright: Fascism. A Warning (2018)
22. Ilmastonmuutosta käsittelevä kirja Lyra Koli: Allting växer (2018)
23. Kirjan nimessä on jokin maa M.A.Numminen: Kirjeitä virolaiselle runoilijalle
24. Sokkona hyllystä valittu kirja
25. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin Eva Frantz: Den åttonde tärnan
26. Kirja, jota näet sinulle tuntemattoman henkilön lukevan
27. Pohjoismaisesta mytologiasta ammentava kirja Jari Tervo: Loiri. (2019)
28. Kirjan kannessa on kuu
29. Kirjassa nähdään unia Pirkko Saisio: Mies ja hänen asiansa (2016)
30. Kirjan kannessa on kaupunkimaisema Claes Andersson: Busholmen nästa (2019)
31. Kirjassa kuljetaan metrolla Dorthe Nors: Blicken, pilen, filen
32. Kirjan nimessä on ammatti Chris Hadfield: An Astronaut's Guide To Life On Earth (2013)
33. Olet nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan Svetlana Aleksijevits: Tsernobylistä nousee rukous
34. Kirjassa on usean kirjoittajan kirjoituksia Ingrid & Joachim Wall: Kun sanat loppuvat. Kim Wallin tarina
35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä Niina Hakalahti: Uimataito (2007)
36. Kirjassa ollaan yksin Katarina Frostenson: K (2019)
37. Pienkustantamon julkaisu Tatiana de Rosnay: Mocka (2010)
38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja
39. Ihmisen ja eläimen suhteesta kertova kirja  Eeva Rohas: Raivo (2018)
40. Kirja käsittelee mielenterveyden ongelmia Riikka Pulkkinen: Lasten planeetta (2018)
41. Kirja sijoittuu aikakaudelle, jolla olisit halunnut elää Judith Chernaik: Schumann: The Faces and the Masks (2018)
42. Kirjailijan nimi viehättää sinua Astrid Swan: Viimeinen kirjani (2019)
43. Kirja seuraa lapsen kasvua aikuiseksi Margaret Atwood: Cat's Eye (1988)
44. Kirja kertoo Berliinistä Jag har också levat! En brevväxling mellan Astrid Lindgren och Louise Hartung
45. Kirjan nimessä on kieltosana Lena Dunham: Not That Kind of Girl (2014)
46. Kirjassa on trans- tai muunsukupuolinen henkilö
47. Kirjassa on alle 100 sivua
48. Kirja kertoo kuulo- tai näkövammaisesta henkilöstä
49. Vuonna 2019 julkaistu kirja Paula Nivukoski: Nopeasti piirretyt pilvet (2019)
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja Matti Mörttinen & Lauri Nurmi: Sauli Niinistö. Mäntyniemen herra (2018)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ingeborg Bachmann 100 vuotta – saksankielisen modernismin klassikko (Klassikkohaaste #23)

Tämänkertaiseen kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen pyörittelin mielessäni jo ihan toista kirjaa, kunnes yhtäkkiä tajusin, että nythän on Ingeborg Bachmann-juhlavuosi! Ja koska arvaan, että tämä saksankielisen kirjallisuuden moderni klassikkokirjailija ei ole kovin tuttu Suomessa, niin käytänpä tilaisuuden hyväkseni. Aloitetaan lyhyellä elämäkerralla: Ingeborg Bachmann syntyi 25. kesäkuuta 1926 Itävallan Klagenfurtissa. Bachmann aloitti opintonsa heti kun yliopistot avasivat ovensa sodan jälkeen aineinaan filosofia, psykologia ja germanistiikka ja hän väitteli tohtoriksi 1950 Martin Heideggeria käsittelevällä työllään. Opintojen jälkeen Bachmann työskenteli toimittajana, mutta oma kirjallinen ura sai vauhtia kun Bachmann tutustui Gruppe 47 -ryhmään, jossa hän tapasi saksankielisen kirjallisuuden huippunimiä, kuten Paul Celan, Heinrich Böll ja Günter Grass.  Bachmann julkaisi aluksi lyriikkaa ja radioteatterinäytelmiä ( Hörspiel oli sodanjälkeisessä Saksassa erittäin suosittu taid...

Klassikkohaaste #14: Antti Jalava – Asfalttikukka

  Vaikka Ruotsissa asuu meitä suomentaustaisia n. 7% väestöstä, näkyy se yllättävän vähän ruotsalaisessa kirjallisuuskentässä. Itse asiassa vain kolme kirjaa on onnistunut herättämään ruotsalaismedian mielenkiinnon. Susanna Alakosken Svinalängorna (suomennettuna ’Sikalat’) ilmestyi 2006, jolloin se voitti Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, August-palkinnon ja kirjasta tehtiin myös elokuva muutamaa vuotta myöhemmin. Eija Hetekivi Olsson julkaisi 2011 esikoisromaaninsa ’Ingenbarnsland’, jossa hän kuvaa suomalaissiirtolaisten elämää Göteborgissa. Kirja oli August-palkintoehdokkaana ja se on myöhemmin kasvanut trilogiaksi. Mutta suomalaisen siirtolaiskirjallisuuden pioneeri oli Antti Jalava (1949-2021), jolta vuonna 1980 ilmestyi paljon puhuttu romaani ’Asfaltblomman’ (suom. Pentti Saarikoski ’Asfalttikukka’). Kirja ei ollut kuitenkaan Jalavan esikoisteos, hän oli aikaisemmin kirjoittanut kirjat ’Matti’ ja ’Jag har inte bett att få komma’. Etsin oman aamulehteni Dagens...

Eeva Kilpi: Elämä edestakaisin (Klassikkohaaste #21)

Olen lukenut Eeva Kilpeä koko aikuiselämäni ja monet hänen teoksistaan jopa useaan otteeseen. Kilpi oli myös lohtukirjailijani, kun en päässyt koronasulun aikana Suomeen.  Lääkkeeksi Suomi-ikävääni  auttoi silloin Kilven herkkä ja hersyvä suomen kieli. Olen myös miettinyt voiko "elämän evakkous" siirtyä sukupolvelta toiselle. Ainakin omassa elämässäni tunnistan tätä samaa " nyssyköiden haalijan  -syndroomaa": "Että kaikki tarpeellinen on kasseissa ja pusseissa sängyn alla tai sängyn vieressä, käden ulottuvilla". Koskaan kun ei tiedä milloin se lähtö tulee. Anna-Riikka Carlsonin  kirjassa  "Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä" Kilpi epäilee, että tokko häntä enää kukaan lukee. Mutta kyllä vaan luetaan! Etenkin Kilven runoutta näkee siteerattavan säännöllisesti kirjasomessa. Proosatekstit ovat ehkä sitten jääneet vähemmälle huomiolle, ja juuri siksi haluankin nostaa esille tämänkertaisessa Klassikkohaastekirjoituksessani yhden Kilven varha...

Miten voikin kirja mennä näin ihon alle!

  Alku oli todella lupaava. Tapasin kirjailijan paikallisen kirjastomme joulukuussa 2022 järjestämässä Antti Jalava  -illassa. jossa kirjailija kertoi olevansa suuri Suomen ystävä ja kirjoittaneensa juuri oman versionsa Aleksi Kiven "Seitsemästä veljeksestä". Mielenkiintoista! Ja kun kirjapiirini ehdotti nyt tätä kirjaa luettavaksemme, innostuin tietysti välittömästi.  Mutta mitä tapahtuikaan... Aloitin lukemisen innolla, mutta jo ensimmäisten sivujen jälkeen alkoi sisälläni kiehua. Miten kukaan jaksaa tällaista lukea? Raakaa kieltä, seksuaalista väkivaltaa, juopottelua, nälkää, sairautta... Vastenmielinen kirja! Aina tämä iänikuinen suomalaisten juopottelu ja väkivalta. Olen asunut Tukholmassa pian jo neljännesvuosisadan ja toiminut koko sen ajan kunniallisena toimihenkilönaisena. Osallistunut järjestötoimintaan, liittynyt kirkkokuoroon, maksanut veroni... Eikö minun tekemisilläni ole sitten mitään merkitystä? Edelleen vain ne samat Slussenin sissit näköjään hallits...

Saksaa puolin ja toisin

  Loma alkoi vauhdikkaasti pienellä junareissulla Manner-Eurooppaan. Testasimme tänä keväänä aloitetun suoran junayhteyden Tukholma-Hampuri ja hyvinhän se toimi. Tosin junamatka venyi molempiin suuntiin, mutta koska meillä ei ollut kummassakaan päässä jatkoyhteyksiä odottamassa niin saatoimme istua rauhallisina ja vain nauttia matkanteosta. Ensimmäiseksi lomakirjakseni valikoitui moderni saksalaisklassikko. Muistan kun Patrik Süskindin "Parfyymi" ilmestyi v. 1985 ja siitä tuli yhtä suuri jättimenestys kuin Umberto Econ Ruusun nimestä. Econ kirjan luin tuoreeltaan, Süskind saikin sitten odottaa peräti 41 vuotta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1700-luvun Ranskaan. Päähenkilö Grenouille syntyy äpäränä ja, kuten hylätyn vauvan ensimmäinen hoitaja huomaa, ilman ihmistuoksua. Sen sijaan lapsella itsellään on ällistyttävä hajuaisti ja -muisti. Alkaa omituinen elämäntarina, jota kirja kuvaa ulkopuolisen kertojan silmin. Eteemme piirtyy 1700-luvun hajukakofonia ja armoton sääty-yhte...