Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2016.

Eppu Nuotio: Mutta minä rakastan sinua (2015)

Tämä kirja oli taas niitä kirjoja jotka tarttuvat mukaan hetken mielijohteesta. Kirjan nimi haiskahtaa epäilyttävästi chicklitiltä mutta Eppu Nuotion nimi herätti kuitenkin luottamusta ja kun vähän kirjaa selailtuani ymmärsin, että kirja tapahtuu Turussa niin ei kun kirjastokassiin!

Ja onhan tämä chicklitiä mutta huom! meille keski-ikäisille. Ei mikään hullumpi yhdistelmä! Karin Kiurukorpi on hyvin tunnistettava hahmo kaikessa arkiharmaudessaan ja vastuunkannossaan. Mutta Karin on jo sen verran kokenut, että uskaltaa kulkea omia polkujaan ja lopulta se polku johtaa...loppuratkaisua paljastamatta voinen kertoa, että kaikki päättyy juuri niinkuin pitääkin!

Kirja alkaa kevyenoloisesti mutta saa kyllä painoarvoa loppua kohden. Kirja käsittelee, ehkä hiukan liiankin hienovaraisesti, erästä seksuaalielämän ongelmaa joka on edelleenkin todellinen tabu. Ihan hyvä, ettei Nuotio yltynyt samanlaiseen tykitykseen kuin Anna-Leena Härkönen "Ei kiitos"-kirjassaan, tosin tällä päähenkilöll…

Heidi Köngäs: Hertta (2015)

Äidille annan joululahjaksi aina jonkun ajankohtaisen naiskirjailijan kirjan ja tänä vuonna ei ollut vaikea keksiä mikä kirja se olisi. Herttaa tuntui tulevan joka tuutista. Mutta jouluaaton superyllätys koettiin kun äitini avasi paketin ja hihkaisi: "Minä tunsin Hertta Kuusisen!"

Äitini päällimmäinen kommentti oli, että Hertta oli "hauska ja sosiaalinen" joka tuli aina kysymään kuulumisia. Samaa todistavat sekä Köngäksen kirja että muut nyt lukemani artikkelit. Ja miten aika on hänet julmasti unohtanut, Herttahan oli aikansa superjulkkis!

Heidi Köngäs on kirjoittanut intiimin ja lämpimän kuvauksen Hertan elämän siitä vaiheesta kun hän eli suhteessa Yrjö Leinon kanssa. Leinokin saa tässä teoksessa suunvuoron mutta jotenkin se jättää ainakin minut lukijana kylmäksi. Romaanin rakenne on muutenkin ongelmallinen: historialliset faktat tarjoillaan asianmukaisesti mutta dialogi on välillä aika harlekiinia.

Pieni KaariUtrio-varoitus olkoon siis paikallaan mikä ei kuitenk…

Minna Lindgren: Ehtoolehdon pakolaiset (2014)

Minna Lindgrenin Ehtoolehto-kirjoja oli tarttunut mukaan kirjastosta jo parikin kertaa mutta aina ne olivat joutuneet lukemattomina takaisin. Olin kuitenkin kuullut paljon kehuja näistä kirjoista ja Lindgrenin huumori oli tuttua jo Ylen kulttuuriohjelmistakin joten niinpä taas lähti mukaan yksi kirja joululoman kirjakassiin. Ja kappas, nyt se nappasi heti kun avasin kirjan koelukumielessä.

Ainakin tämä Ehtoolehto vaati kyllä rauhaisaa ja kiireetöntä lukumieltä. Silloin tällöin tosin annetaan vihjeitä, että tästä voisi kehkeytyä kovemmankin luokan jännityskertomus mutta lukija vedetään aina takaisin maan pinnalle ajelemaan ratikalla tai keittämään häränhäntäkeittoa. Vaikka ei tästä kirjasta toki puutu vauhtia eikä vaarallisia tilanteitakaan, huumorista puhumattakaan!

Kirjan henkilöt sanailevat elämästä, rakkaudesta ja kuolemasta ja siinä sivussa järjestelevät kaiken maailman eteen ilmaantuvia probleemeja. Eutanasia on yksi niistä isoimmista kysymyksistä ja Lindgren kertoo kirjassaan s…

Anna-Leena Härkönen: Ei kiitos (2008)

Anna-Leena Härkösen uusin pitää aina lukea pikimmiten ja kun uutta kirjaa ei ole tarjolla niin sitten luetaan vanhoja kirjoja uusintana. Tällä kertaa kirjastosta tarttui mukaan "Ei kiitos" jonka edellisestä lukukerrasta oli kulunut seitsemän vuotta. Muistelin tosin, että tämä ei mielestäni ollut Härkösen parhaita mutta kaipasin Härkösen kepeää ja humoristista kieltä joten tämä sai kelvata.

Kepeää ja humoristista on tämäkin kirja mutta juoni kiertää tiukasti yhden asian ympärillä: Heli ei saa mieheltään Matilta seksiä niin usein kuin haluaisi. Kirja herätti ilmestyessään paljon huomiota eikä tietenkään mikään ihme kun aihe on näinkin "mediaystävällinen". Kirjan näkökulma on vain ja ainoastaan Helin, joten voimme vain rivien välistä arvailla Matin aivoituksia. Miehen pitäisi hakea apua ilmiselvään masennukseensa... Heli käsittelee ongelmaa raivoisan härän energialla ja syrjähyppyhän siitä sitten kehkeytyy. Kirjan loppu jää avoimeksi mutta valanee uskoa avioliiton pu…

Martina Haag: Olin niin varma meistä (2015)

Nyt se sitten tapahtui, luin ensimmäisen e-kirjani! En ole moiseen höpsötykseen aikaisemmin sortunut koska mielestäni kirjan pitää olla paperinen niin että sitä voi selailla ja pläräillä - sen pitää tuntua oikealta kirjalta. Mutta nyt jonotin kirjastosta kirjaa jonka halusin ehdottomasti lukea ja olin vasta sijalla 30. Kunnes huomasin, että kirjan saisi lainata myös e-kirjana... 10 sekuntia myöhemmin kirja oli tabletillani ja joululoma pelastettu!

Mikä tässä kirjassa nyt sitten on niin ihmeellistä, että se piti saada tällä istumalla? Se lienee joulun puhutuin kirja täällä Ruotsissa eikä niinkään ehkä kirjallisten ansioidensa vuoksi vaan koska kirja kertoo todellisuuden kolmiodraamasta. Näin raadollinen olen minäkin, myönnetään...

Martina Haag on ruotsalaisen chicklit-kirjallisuuden eliittiä joka tässä uusimmassaan on huomattavasti vakavampi kuin aiemmissa romaaneissaan. Kirja kertoo julkkisparin avioerosta, kuinka kirjailija Petran aviomies rakastuu toiseen naiseen ja jättää vaimonsa…