Siirry pääsisältöön

Dekkari suomenruotsalaiseen tapaan


Tänään vie paha Nuutti joulun pois mutta ehdinpä vielä tässä viikolla kuitenkin tunnelmoida toistamiseen joulunalusaikaa, se on nimittäin tämän Eva Frantzin dekkarin tapahtuma-ajankohta. Kirjan nimi - Kahdeksas neito -  viittaa Lucia-kulkueeseen, joka on myös keskeisessä osassa itse murhatapauksessa.

Eva Frantz oli minulle aivan tuntematon nimi kunnes löysin kirjan kirjaston uutuushyllyltä. Luulin ensin, että tässä olisi taas yksi uusi ruotsalainen dekkaristi mutta vilkaistessani kirjaa huomasin heti tuttuja paikannimiä. Tammerfors, Kotka, Helsingfors... Kyseessä olikin oikea helmi eli suomenruotsalainen dekkari!

Kirjan mestarietsivä on poliisina työskentelevä Anna Glad. Tämä on toinen osa hänen tähdittämässään dekkarisarjassa mutta näin uutenakin lukijana pysyin hyvin kärryillä aikaisemmista juonenkuluista. Tapahtumat sijoittuvat pikkukaupunkiin, jonnekin ruotsinkieliselle alueelle. Tarina saa alkunsa kun aamuiselle avantouinnilleen menevä mies löytää avannosta kuolleen naisen. Kyseessä on lähellä sijaitsevan kansanopiston opettaja ja kuolintapaus johdattaa Anna Gladin sekä koulun että politiikan maailmaan.

Itse juoni ei välttämättä ollut tämän kirjan parhaita puolia ja kirjan loppu jää valitettavasti lieväksi mahalaskuksi. Mutta Frantzin vahvuutena ovat selvästikin mielenkiintoiset henkilöhahmot ja niitä tässä kirjassa riittää. Anna Glad on hieman homssuinen (piirre, jonka kirjailija muuten mainitsee useaan otteeseen)  ja omiin maailmoihinsa uppoutuva. Työkaverina hänellä on puhelias ja toimelias Märta Hansson. Tämän tehoparin työskentelyä on ilo seurata!

Annan ystävä ja luottohenkilö, poliisi-Rolf on jäänyt vastikään eläkkeelle mutta seuraa edelleen mielellään Annan tutkimuksia. Rolf vastaa myös kirjan joulutunnelmasta sillä häntä vaivaa todellinen joulumania. Juuri Rolfin jouluintoilun vuoksi suosittelenkin tätä kirjaa nimenomaan joulunalusviikkojen lukemisiksi!

Viimeksi lukemastani dekkarista olikin jo kulunut aikaa sillä olin hieman kyllästynyt nykydekkaristien kilpajuoksuun siitä kuka keksii irvokkaimman ja kammottavimman murhatavan. Mutta Frantzin dekkari vie takaisin sinne Agatha Christien alkujuurille, jossa rikoksia selvitetään kahvikupillisten lomassa. Itse asiassa nyt tätä kirjoittaessani piti oikein muistella kuka se murhaaja taas olikaan, se kun ei lopulta ollutkaan se olennaisin juttu tässä kirjassa...

**
Eva Frantz: Den åttonde tärnan
(Suomennettu nimellä 'Kahdeksas neito')
Schildts & Söderström 2018

Helmet-lukuhaaste: 25. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole aiemmin lukenut

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ingeborg Bachmann 100 vuotta – saksankielisen modernismin klassikko (Klassikkohaaste #23)

Tämänkertaiseen kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen pyörittelin mielessäni jo ihan toista kirjaa, kunnes yhtäkkiä tajusin, että nythän on Ingeborg Bachmann-juhlavuosi! Ja koska arvaan, että tämä saksankielisen kirjallisuuden moderni klassikkokirjailija ei ole kovin tuttu Suomessa, niin käytänpä tilaisuuden hyväkseni. Aloitetaan lyhyellä elämäkerralla: Ingeborg Bachmann syntyi 25. kesäkuuta 1926 Itävallan Klagenfurtissa. Bachmann aloitti opintonsa heti kun yliopistot avasivat ovensa sodan jälkeen aineinaan filosofia, psykologia ja germanistiikka ja hän väitteli tohtoriksi 1950 Martin Heideggeria käsittelevällä työllään. Opintojen jälkeen Bachmann työskenteli toimittajana, mutta oma kirjallinen ura sai vauhtia kun Bachmann tutustui Gruppe 47 -ryhmään, jossa hän tapasi saksankielisen kirjallisuuden huippunimiä, kuten Paul Celan, Heinrich Böll ja Günter Grass.  Bachmann julkaisi aluksi lyriikkaa ja radioteatterinäytelmiä ( Hörspiel oli sodanjälkeisessä Saksassa erittäin suosittu taid...

Kahden kulttuurin lähettiläät - Linn Ullmann ja Ranya ElRamly

Lokakuun lukuhelmiini kuuluvat nämä kaksi tytärten vanhemmistaan kirjoittamaa kirjaa. Toinen tyttärista on Liv Ullmannin ja Ingmar Bergmanin tytär Linn, kahden maan ja kahden kielen kasvatti. Toinen tytär on suomalainen Ranya Paasonen (joka julkaisi esikoiskirjansa tyttönimellään ElRamly), joka kertoo kasvamisesta kahden kulttuurin risteämässä, siinä välitilassa jossa pitää oppia vaikkapa kaksi erilaista tapaa kuoria appelsiini. Luin molemmat kirjat suurella mielenkiinnolla, kotonani on nimittäin kasvamassa tytär, joka kohtaa päivittäin nämä kulttuurien nokkakolarit. Kun isä vaatii, että syntymäpäiväsankarille tarjoillaan ruotsalaiseen tapaan aamupala sänkyyn ja äiti kauhistelee, että ei kai nyt sentään arkisena koulupäivänä. Tai kun jouluaattona klo 15 pitäisi katsoa miljoonien muiden ruotsalaisten tavoin tv:stä Kalle Ankaa samalla kun äiti hoputtaa joulusaunaan. Lisänä vielä kahden kielen lahja - tai taakka, riippuen aina tilanteesta. Linn Ullmann on omien sanojensa mukaan kir...

Ruotsalaisia rakastajia, suomalaisia Tukholmassa ja universumin sitkein ötökkä

  Nyt ollaan jo syvällä syksyssä, Tukholmassa on satanut viime päivät kaatamalla ja muutenkin on ankean harmaata. Onneksi pääsin piristämään itseäni pari viikkoa sitten Turun kirjamessuille. Ehdin sinne tosin vain puoleksi päiväksi, mutta ohjelma oli suunniteltu niin sujuvaksi, että sain mahdutettua käyntiini neljä mielenkiintoista keskustelua. Kirjojakin olisin ostanut vaikka kuinka, mutta nämä Tukholman kotikirjastoni ovat taas vaihteeksi kunnostautuneet suomalaisten uutuuskirjojen hankinnassa, joten ei tarvitse enää kantaa Suomesta kirjoja varastoon.  Tässä muutama viime viikkojen kirjastovaraukseni, jotka ylsivät luettujen listalle: Amanda Romare: Halva Malmö består av killar som dumpat mig (Puolet kaupungin miehistä on jättänyt mut, Johnny Kniga 2023) Ensin kirjavinkki täältä Ruotsinmaalta, tai oikeammin Skånesta. Luin kesällä Amanda Romaren uusimman romaanin Judas, jossa hän on pitkän sinkkuajan jälkeen löytänyt vihdoin rakkauden. Ihastuin kirjan huumoriin ja erityises...

Rakas vihattu lähiöni

Kun aikoinaan muutimme mieheni kanssa yhteen ei vaihtoehtoja ollut kovinkaan monta. Jotta Tukholmassa saisi vuokra-asunnon on jonossa oltava, alueesta riippuen, 5-25 vuotta. Miehelläni oli vuokrakaksio mutta todennäköisyys, että joku haluaisi vaihtaa isomman asuntonsa pienempään tuntui aika olemattomalta. Niinpä lähdimme etsimään kotia yhdessä pankin kanssa. Mielessämme oli heti alue, jolla olimme käyneet monta kertaa kylässä ystäviemme rivitaloasunnossa. Asunnot olivat tilavia ja lähellä oli paljon metsää ja vettä. Ja kuinka ollakaan, unelmakotimme löytyi nopeasti! Muutimme syksyllä 2006 ja kotiuduimme nopeasti. Alue on luonnonkaunista ja naapurusto hauskasti monikulttuurista. Ainoa ongelma on se, että asumme "pahamaineisessa" tukholmalaislähiössä. Meille aikuisille siitä oli lähinnä vain hyötyä sillä asunnot olivat noin miljoona kruunua edullisempia kuin muilla alueilla. Mutta miehen teinityttäret huomasivat pian, että keskustassa asuvia kavereita oli vaikea saada ky...

Kun Greta Gustafsson Hollywoodiin lähti

Gurra ja Moje oli sellainen pari, että 1920-luvun tukholmalaisympyrät olivat heille auttamattomasti liian pienet. Moje eli Mauritz Stiller oli ohjannut suurfilmin Gösta Berlingin taru, johon hän oli löytänyt nuoren teatteriopiskelijan Gurran eli Greta Gustafssonin. Tuosta ajasta kertoo esimerkiksi Lena Einhorn kirjassaan   Blekingegatan 32 . Gretalla oli suhde opiskelijaystäväänsä Mimi Pollackiin mutta se ei estänyt häntä tuntemasta vetoa temperamentiseen Mauritziin. Ja tunne oli molemminpuolinen, Stillerin homoseksuaalisuudesta huolimatta. Stiller oli päättänyt tehdä Gretasta tähden ja ensimmäinen etappi tällä tiellä vei Berliiniin, jossa Greta tähditti 1925 tehtyä skandaalielokuvaa  Die freudlose Gasse . Seuraava elokuvaprojekti oli jo sovittu, mutta Konstantinopolissa aloitetut kuvaukset jouduttiin keskeyttämään talousvaikeuksien vuoksi. Tässä vaiheessa avautuu uusi ovi - Hollywood. Ja juuri tästä hetkestä alkaa tarina kirjailijapari  Kerstin Gezeliuksen ja A...