Täsmäpaketoitua haahuilua

Tästä Sisko Savonlahden esikoiskirjasta ei ole voinut välttyä kuulemasta. Ei vaikka asuu ulkomailla tai vaikka ei kuuluisi edes kirjan arvioituun kohderyhmään. Mutta niin se vain täälläkin oli kirjaston suomalaiskirjojen hyllylle pistetty erityisesti tyrkylle ja vaikka olin ajatellut, että tämä ei ole minun kirjani niin päätin sen kuitenkin lainata. Vaikka lomalukemisiksi koska olin juuri lähdössä parin päivän reissulle.

Ja minähän tykkäsin tästä ihan toden teolla! Rento ja välitön teksti houkuttaa mukaansa ja huumori on juuri sellaista lakonista à la Anna-Leena Härkönen, jota rakastan. Ja oli siellä viitteitä myös Lena Dunhamista ja Woody Allenistakin, joista myös pidän paljon.

Tämä kirja toi mieleeni sen elämänvaiheen kun kaikki elämässä oli vielä auki. Jokainen uusi miestuttavuus herätti ajatuksen olisiko tässä nyt SE. Ja työpaikkailmoituksia lukiessa jokainen avoin työpaikka antoi lupauksen siitä, että tämä voisi olla juuri sen loistavan uuden uran alku. Todellakin, minä tahansa kesänä kaikki voisi muuttua...

Kirjan hahmot ovat sympaattisen rehellisiä ja mutkattomia, viihdyin heidän seurassaan. Ei tämä nyt mitään maailmaa mullistavaa kirjallisuutta ole mutta muutaman tunnin ajan se antoi minulle rentoa ja hauskaa luettavaa ja osuvia kuvauksia tämän ajan arjestamme. No, ummistakaamme silmämme siltä, että tekstissä esiintyy hävyttömän paljon tuotesijoittelua...

Pariskunnat lampsivat S-marketin hyllyjen välissä harmaissa verryttelyhousuissaan ja näyttävät hyvin levänneiltä. He kyselevät toisiltaan, onko kotona maitoa, entä sipulia, ja miten on fetajuuston laita, montako kananmunaa menee makaronilaatikkoon, mitä salaattia tehdään ja ostetaanko suomalaisia vai espanjalaisia kirsikkatomaatteja. Minun ravintoympyräni koostuu tänään Dr. Oetkerin neljän juuston pizzasta, jonka päälle aion murustaa vielä erikseen aurajuustoa. (Miksi tyytyä neljän juuston pizzaan, jos voi saada viiden juuston pizzan?)

Jos olet vielä lomakirjaa vailla niin tässä hyvä sellainen!

**
Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
Gummerus 2018

Helmet-lukuhaaste 2019: 5. Kirja on ollut ehdolla kotimaisen kirjapalkinnon saajaksi
Kirjankansibingo 2019: Vähintään 5 eri väriä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Klassikkohaaste #14: Antti Jalava – Asfalttikukka

Vaikka Ruotsissa asuu meitä suomentaustaisia n. 7% väestöstä, näkyy se yllättävän vähän ruotsalaisessa kirjallisuuskentässä. Itse asiassa vain kolme kirjaa on onnistunut herättämään ruotsalaismedian mielenkiinnon. Susanna Alakosken Svinalängorna (suomennettuna ’Sikalat’) ilmestyi 2006, jolloin se voitti Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, August-palkinnon ja kirjasta tehtiin myös elokuva muutamaa vuotta myöhemmin. Eija Hetekivi Olsson julkaisi 2011 esikoisromaaninsa ’Ingenbarnsland’, jossa hän kuvaa suomalaissiirtolaisten elämää Göteborgissa. Kirja oli August-palkintoehdokkaana ja se on myöhemmin kasvanut trilogiaksi. Mutta suomalaisen siirtolaiskirjallisuuden pioneeri oli Antti Jalava (1949-2021), jolta vuonna 1980 ilmestyi paljon puhuttu romaani ’Asfaltblomman’ (suom. Pentti Saarikoski ’Asfalttikukka’). Kirja ei ollut kuitenkaan Jalavan esikoisteos, hän oli aikaisemmin kirjoittanut kirjat ’Matti’ ja ’Jag har inte bett att få komma’. Etsin oman aamulehteni Dagens...

Lue lisää

Reidar ulos muotista

Muisto Lontoosta vuodelta 1988: ollaan opiskelukaverin kanssa lähdetty Tampereelta ex tempore -reissulle Lontooseen. Punta on edullinen ja kierrämme innolla kauppoja, erityisesti kirjakauppoja. Erään kaupan takaosassa huomaan hyllyllä kirjan, jonka tekijänimi hätkähdyttää pahemman kerran. Haen matkakumppanini paikalle ja kysyn onko hän kuullut koskaan tällaisesta tyypistä. Ei ollut hänkään. Selaillaan kirjaa ja ihmetellään. Kuka tämä tällainen Tom of Finland muka on?! Tämä muisto todistakoon puolestaan sitä Noora Vaaralankin kirjassaan esille tuomaa faktaa, että homoseksuaalisuus oli Suomessa vaiettu aihe vielä 90-luvulle asti. Toki tiesimme asiasta ja tiesimme myös jos lähipiirissä joku oli seksuaaliselta suuntautumiseltaan homoseksuaali. Mutta siitä ei puhuttu sen kummemmin. Taiteilija Reidar Särestöniemi oli homoseksuaali. Hän mukautui aikansa yhteiskuntaan eikä tuonut suuntautumistaan mitenkään julki. Tosin hän ei myöskään sitä peitellyt, lähipiiri tiesi asiasta. Ja nä...

Lue lisää

250‑vuotias Jane Austen olisi tunnistanut tämänkin ajan

Lämpimät onnittelut tänään 250 vuotta täyttävälle Jane Austenille! Osallistun tällä kirjoituksellani Tuulevin lukublogin vetämään Jane Austen -haasteeseen. What calm lives they had, those people! No worries about the French Revolution, or the crashing struggle of the Napoleonic wars. Only manners controlling natural passion so far as they could, together with cultured explanations of any mischances. Näin kommentoi Winston Churchill luettuaan Ylpeys ja ennakkoluulo -romaanin. Viittaus Napoleonin sotaan selittynee sillä, että Churchill luki kirjan vuonna 1943, keskellä toista maailmansotaa. Lisäksi Churchill luki kirjan sairastaessaan keuhkokuumetta, joten hän ei ehkä lukenut tarkasti. Calm lives?! Jane Austenin aikana sopivan puolison löytäminen oli sekä kestävyyttä että hermoja koetteleva laji. Austenin romaaneissa nuoret naiset asuivat usein myös maaseudulla, jossa sopivien herrasmiesten tarjonta ei ollut runsasta. Ja varsinkin jos nainen oli vaatimattomista oloist...

Lue lisää

Joulun pehmein paketti on Petri Tamminen

"Nuori mies janoaa rakkautta ", lukee kirjan takakannessa. Ja kirjan alku onkin dramaattinen kun tämä kyseinen nuori mies ihastuu kihlajaismatkallaan Prahassa paikalliseen nuoreen naiseen. Kihlattu saa jäädä, kun tarinan Petri antautuu viettiensä valtaan. Eikä tässä kaikki: jossain vaiheessa mietin jo, että onpas tässä varsinainen sarjarakastaja. On Maria, Minnaa, Liisaa - ja sitten tosiaan vielä se H siellä Prahassa. Mutta, hold your horses, jos luulit että kyseessä on perinteinen nuoren miehen kosiomatkoista kertova kirja niin erehdyt. Kirjan on kirjoittanut Petri Tamminen! Ja jos olet jo lukenut Tammista tiedät, että tarina etenee aivan oman logiikkansa mukaan. Tarinan "Petri" on siis rakastunut. Ja rakkaus saa ainakin näennäisesti vastakaikua. Tamminen, tuo kotimainen versio nolojen tilanteiden miehestä Mr. Beanistä, kuljettaa meitä niin Tampereella, Turussa, Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Prahassa. Tunteiden palo ajaa miestä palaamaan Prahaan kerta toisensa...

Lue lisää

Seela Sellan käsikirja elämään

Olen elämäkertojen ja muistelmien suurkuluttaja, ja tällä kokemuksella uskallan jo sanoa, että mielenkiintoisimmat muistelmat tulevat teatteri-ihmisiltä. Ja ne huonoimmat? Olen lukenut muutamat urheilijamuistelmat, eikä niistä sitten sen enempää. Olisiko niin, että huippu-urheilijaksi tullakseen on pistettävä arkinen elämä hyllylle odottamaan kilpaurheilijan uran päättymistä, kun taas hyväksi näyttelijäksi tullakseen on otettava kaikki oppi mitä elämä suinkin tarjoaa. Tämän kirjoitettuani muistin välittömästi yhden poikkeuksen, eli viime vuonna lukemani ruotsalaisen pika-aiturin Ludmila Engquistin elämäkerran. Kirja on harvinaisen rehellinen kuvaus kilpaurheilun armottomasta maailmasta, jossa ainoa onnistumisen merkki on yltäminen korkeimmalle palkintokorokkeelle. Juuri tällaiset tarinat kiinnostavat minua, mitään fanikirjoja en kaipaa. (Tämän takia jäänee myös Sanna Marinin tuore omaelämäkerta osaltani lukematta.) Sitäkin suurempi nautinto oli lukea Seela Sellan lähes 700...