Siirry pääsisältöön

Loma! Ja dekkarit...


Ensimmäinen lomaviikko on nyt takana mutta kolme vielä edessä. Ja ilmatkin näyttävät alkavan lämmetä joten tunnelma on korkealla!

Lomatunnelmaani kuuluvat myös dekkarit. En niitä yleensä lue kovin paljon koska nykydekkarit ovat mielestäni selkeästi raaistuneet. Muutos tapahtui kai Stieg Larssonin Millenium-sarjan myötä, jonka jälkeen monet keksivät tämän modernin version Klondikesta ja mahdollisuuden tehdä rahaa.

Psykologiset trillerit ovat kuitenkin mieleistäni jännityskirjallisuutta ja muistelen edelleen lämmöllä viime kesän huippujännää lukukokemusta, Gillian Flynnin Kiltti tyttö -trilleriä. Joten kun näin tämän A.J. Finnin Nainen ikkunassa -kirjan seistä töröttävän kirjakaupan eniten myyvien kirjojen ykkösenä ja kannessa vieläpä Flynnin suositus "Amazing!" niin se oli siinä.

No, se "Amazing" oli ehkä hiukan liioiteltua ja Flynnin nimen käyttäminen markkinoinnissa aika lailla harhaanjohtavaa. Yhteistä kirjoille oli toki mieleltään  enemmän tai vähemmän kajahtanut nainen mutta siihen se sitten jääkin. Gone Girlin tasolle tässä ei ylletä kuin parissa kohtaa.

Mutta hyvä lomaseuralainen tämä on joka tapauksessa! Päähenkilö Anna Fox on lastenpsykologi, joka kärsii traumaattisen tapahtuman seurauksena agorafobiasta eli hän ei voi mennä ulos avoimille paikoille. Niinpä Anna istuu kotona, tietokoneensa, kissansa ja iso varasto merlot-viiniä seuranaan. Annan intohimo on katsoa vanhoja mustavalkoisia elokuvia, jotka hän osaa jo ulkoa. Ja Hitchcockin Takaikkuna-elokuvan päähenkilön tavoin Annakin seuraa ikkunastaan naapuriensa elämää. Kunnes hän eräänä päivänä näkee murhan...

Enempää en sitten paljastakaan, ken kiinnostui lukekoon kirjan ja voin luvata pari yllättävää juonenkäännettä joihin en itse ainakaan osannut varautua laisinkaan. Ja juonenkuljetus onkin kirjan parasta antia. Sen sijaan en innostunut kovinkaan paljon henkilöhahmoista, jotka olivat mielestäni liian yksioikoisia. Tarinan rytmitys oli mielestäni myös hiukan kankea. Alku junnasi niin, että meinasin jo jättää kesken kunnes seurasi 50 sivua hurjaa menoa. Vauhtia olisi voinut jakaa tasaisemmin, jolloin jännitys olisi herännyt jo aikaisemmin.

Pidin hyvin paljon kirjassa käytetyistä viitteistä vanhoihin Hollywood-filmeihin! Hitchcock oli selkeästi kunnia-asemassa, Takaikkuna ja Vertigo olivat tiiviisti mukana juonenkulussa. Osa dialogista oli taas kuin suoraan à la Humphrey Bogart ja Lauren Bacall - nasevaa, lyhyttä ja lakonista.

Kirjan vasta luettuani huomasin, että tästähän tulee myös (tietysti!) elokuva. Annan roolissa nähdään Amy Adams (joka näytteli pääosan Gillian Flynnin Sharp Objects -romaaniin perustuvassa sarjassa), naapurin miestä näyttelee Gary Oldman ja mysteerinaista Jane Russelia Julianne Moore. Erittäin lupaava roolilista!

Jännää luettavaa on muuten myös kirjailijan oma tarina. A.J. Finnin taakse kätkeytyy amerikkalainen Dan Mallory, joka kevään 2019 aikana  on paljastunut patologiseksi valehtelijaksi. Kirjailija itse kertoo syyn olevan sairastamansa kaksisuuntainen mielialahäiriö mutta monet lukijat ovat harmistuneet ja tulkinneet sepitetyt aivosyöpä-diagnoosit yritykseksi saada kirja myymään paremmin.

Kustantaja on kuitenkin vakuuttanut, että seuraava kirja julkaistaan sovitun mukaisesti. Kirjailjan mukaan uuden kirjan tapahtumapaikka San Francisco on "ainoa amerikkalainen hitchcockmainen paikka, joka ei ole New York". Lisää Vertigo-henkeä siis luvassa...?

**
A.J. Finn: The Woman In The Window
(Suom. Nainen ikkunassa)
HarperCollins 2017

Helmet-lukuhaaste 2019: 4. Kirjailijan ainoa teos
Kirjankansibingo 2019: Ovi

Kommentit

  1. Hyvää lomaa sinulle! Samaa mieltä, dekkarit ovat mitä parasta lomaseuraa. Tosin tuo Nainen ikkunassa ei minulle oikein napannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anneli! Tuossa kirjassa oli hetkensä mutta kokonaisuutena oli pettymys. /Mari

      Poista
  2. Kyllä minä luin tämän sujuvasti ja sopivasti ahdistuneena - teemat, kotiin linnoittautuminen, nettielämä ja alkoholismi kiinnostivat. Jotain samaa oli tässä psykologihahmossa ja Nainen junassa-dekkarin päähenkilössä, ainakin vaikea juoppous. Mutta nuo Nainen siellä täällä tuolla-kirjan nimet ovat minulla jo pannassa.

    En tiennyt Flynnin persoonasta mitään, joten paljastit jotain kutkuttavaa. Minua ei tämän kirjan pariin saatu markkinoinnin kautta, joten en syytä häntä valehtelemisesta. Minusta kirjailijat saavat olla yksityiselämässään niin sekopäisiä kuin kehtaavat, ainoastaan tekstillä on merkitystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nainen junassa onkin vielä lukematta! Olen samaa mieltä, kirjat puhuvat puolestaan ja tämä paljastus kirjailijan elämästä ei muuttanut mielipidettäni suuntaan tai toiseen. Goodsreadissä vain huomasin, että monet olivat närkästyneitä :) /Mari

      Poista
  3. Mietin edelleen, että miksi en jättänyt tätä kirjaa kesken. En siis pitänyt siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan siinä kuitenkin hetkensä :) Olin jo luovuttamassa 100 sivun jälkeen mutta sinnittelin kuitenkin loppuun. /Mari

      Poista
  4. A.J. Finn on muutamassa kohdassa tekstissä (ja kommentissa) muuttunut jo A.J. Flynniksi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hupsista! Kiitos kun huomasit, nyt ovat taas Flynnit ja Finnit ojennuksessa :) / Mari

      Poista
  5. Minulla on sama, että raa'at dekkarit ei houkuttele, mutta sitten erona se, etten oikein kestä psykologista jännitystäkään. Näin Vertigo-elokuvan joskus lapsena ja se ahdisti niin, että piti mennä vanhempien viereen nukkumaan, mikä ei ollut minulle muuten tyypillistä.

    Nainen ikkunassa ei ole minulle tuttu. Asetelma vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta lukukokeuksesi ja muiden kommenttien perusteella ei tule ainakaan sellaista oloa, että olisi pakko tarttua teokseen. Oikein mukavaa loman jatkoa sinulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!!

      Ei ole pakko tarttua tosiaankaan mutta ihan ok, ihmetyttää vain että tätä kirjaa hypetetään niin hurjasti. Vertigo on muuten yksi lempielokuviani mutta näin sen onneksi ekan kerran vasta vähän myöhemmällä iällä :) /Mari

      Poista
  6. Minä en ole Nainen ikkunassa -teosta lukenut, mutta kylläkin Nainen junassa ja Nainen parvekkeella!

    Olen kyllä nyt kesällä lukenut dekkareita, jopa niin paljon, että tekee mieli pitää taukoa. Dekkarit eivät ole normaalisti suosikkigenreni, mutta nyt Viveca Sten on saanut minut ihan koukkuun: tyylikkäitä, älykkäitä ja rikos on jo tapahtunut. Plus ihmissuhteet ovat tärkeässä roolissa. Ja vielä merkittävämpi plus, kävin Sandhamnissa ja näen nyt lukiessani viehättävät paikat silmieni edessä.

    Luen kyllä väkivaltaistakin, mutta se pitää olla perusteltua. Esim. Pascal Engmanin Patriootit on yhteiskunnallinen ja Niklas Natt och Dagin 1793 avarsi historiallista näkemystäni.

    Nainen ikkunassa -kirjailijan henkilökohtaiset käänteet vaikuttavat minulla haluuni tarttua kirjaan. En halua tukea tyyppiä, joka sepittelee itselleen aivokasvaimia. Se menee minun markkinoinnin etiikkani väärälle puolelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä! Tuota Niklas Natt och Dagin kirjaa näen ihmisten lukevan usein Tukholman tunnelbanassa, sen olenkin suunnitellut lukevani heti kun ehdin. /Mari

      Poista
  7. Dekkarit eivät ole minun ykkösgenreni, mutta niitäkin tulee kyllä luettua aina silloin tällöin. Raakuudet eivät minulle kuitenkaan maistu, vaan lemppareitani ovat olleet Alan Bradleyn Flavia de Lucet, mutta nyt kun sarja saavutti suomennoksenakin viimeisen osansa, on etsittävä uusia dekkareita luettavaksi. Olen lukenut myös Nora Robertsin salanimellä J.D. Robb kirjoittamaa Eve Dallas-sarjaa, jonka suomentaminen lopetettiin 8. osan jälkeen (englanniksi uusin on jo osa 50!) ja Elly Griffithsin Ruth Gallowayta, jossa ärsyttää ihan kamalasti ftahame, jota kirjailija osoittaa hahmoaan kohtaan. Kivat lukusuositukset otetaan siis vastaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eve Dallas ja Ruth Galloway ovat minulle aivan tuntemattomia suuruuksia, kiitos vinkistä! /Mari

      Poista
  8. Oi! No tämä kyllä kiinnostaa! Olen aikoinani ollut kova Hitchcock-fani ja lapsena tykkäsin erityisesti Takaikkunasta. Minulta on mennyt tämä A.J. Finnin episodi kokonaan ohi! Erikoista...
    Aurinkoisia lomapäiviä ja lukuhetkiä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varoitan jo etukäteen, että tämä ei vedä juoneltaan vertoja Takaikkunalle mutta meille Hitchcock-faneille kirja tarjoaa nautinnollisia tunnistamisen hetkiä :) /Mari

      Poista
  9. Myös mä lomailen tällä hetkellä, mutta poikkueuksellisesti loman tbr-listaan ei päätynyt yhtään dekkaria. Pohdin kyllä asiaa jonkun tovin, mutta kun listalle oli muutenkin niin kovasti tunkua, piti tehdä tällainen ratkaisi. Kuuntelin Naisen ikkunassa äänikirjana, ja koko tarina jäi aika etäiseksi. Pitkäveteisyys sai huomion herpaantumaan ja kun asiat alkoivat äkkiä vyöryä eteenpäin, ei tapahtumissa pysynyt mukana. Itse asiassa olen ehtinyt jo unohtaakin osan juonikuvioista, joten mikään mullistava kuuntelukokemus tämä ei minulle ollut. –Laura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo juuri - ensin ei tapahdu mitään ja sitten yhtäkkiä kauhea hässäkkä :) Toivottavasti kirjailija treenaa tuota juonen rytmitystä ennen seuraavaa kirjaansa. /Mari

      Poista
  10. Minun piti ihan googleettaa, että onko tämä nyt eri juttu kuin se Nainen junassa -kirja, josta puhuttiin pari vuotta sitten. Eipä ollut! Naisia tuntuu nyt vain olevan joka paikassa, junissa ja ikkunoissa nyt ainakin. :D

    Minulla on nyrkkisääntö, että luen korkeintaan yhden dekkarin vuodessa. Tällaisella tahdilla pystyn nauttimaan niiden murhamysteerijuonesta ilman, että ne alkavat toistaa toisiaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kun Suomen lapset lähtivät Ruotsiin - Anna Takanen: Sinä olet suruni

Tänään 15. joulukuuta on kulunut 80 vuotta ensimmäisen suomalaisia sotalapsia Tukholmaan kuljettaneen laivan lähdöstä. Ruotsiin lähti kaikkiaan sotaa pakoon  noin 70 000 lasta ja melkein neljäsosa heistä jäi palaamatta. Näihin lukuihin  mahtuu traagisia tarinoita, joita on kipuiltu sekä Suomessa että täällä Ruotsissa. Eikä asiasta ole sen kummemmin puhuttu, kummassakaan maassa.

Yksi Ruotsiin jääneistä lapsista oli Anna Takasen Timo-isä, jonka tarinan Takanen on nyt kirjoittanut kirjaksi "Sörjen som blev". Mutta kirja ei ole pelkästään sotalapsen tarina sillä 80 vuoden takainen tragedia vaikuttaa monen perheen elämään edelleen. Takanen sanoo, että sotalapsen traumasta selviämiseen menee neljä sukupolvea. Tässä yhtälössä hän laskee itsensä kolmanneksi sukupolveksi.

Anna Takanen eli lapsuutensa oudossa välitilassa. Hän oli syntynyt Ruotsissa ja puhui ruotsia, mutta sukunimensä vuoksi hänet luokiteltiin suomalaiseksi. Koulussa häntä kiusattiin juuri suomalaisuutensa takia. Taka…

1920-luvun klassikoita - Main Street (1920)

Uuden vuosikymmenen innoittamana kaivoin kirjahyllystäni Philipp Blomin kirjan "Fractures: Life and Culture in the West: 1918-1938", jossa Blom käy läpi maailmansotien välistä poliittista historiaa ja kulttuurin käännekohtia. Kirja oli todella inspiroivaa luettavaa mutta paikoin myös selkäpiitä karmivaa, sillä monessa kohtaa pystyi tekemään vertauksia oman aikamme yleiseen ilmapiiriin.

Blomin kirja antoi minulle idean, että lukisin sadan vuoden takaisen 20-luvun bestselleritä tai muuten huomiota saaneita kirjoja ja kirjailijoita. Olen aina ollut kiinnostunut 1920-luvusta ja sen ajanhengestä mutta en ole aktiivisesti lukenut sen ajan kirjallisuutta. Päätin aloittaa vuodesta 1920 ja kyseisen vuoden (amerikkalainen) bestselleri olikin helppo löytää.

Lokakuussa 1920 ilmestyi Sinclair Lewisin satiirinen pikkukaupunkikuvaus "Main Street", joka pongahti välittömästi myyntilistojen kärkeen ja herätti paljon keskustelua. Lewisin säälimätön kuvaus kuvitteellisesta Gopher Pr…

Kirja-ale - mikä ihana tekosyy kahmia kirjoja!

Jos satutte ensi viikolla tänne Tukholmaan (tai minne tahansa päin Ruotsia) niin suosittelen käyntiä kirja-alessa! Ale alkaa tiistaina 25.2. klo 7.00 (Edit: Kiirunassa aloitetaan alemyynti jo heti puoliltaöin, paikallinen kirjakauppa pitää putiikin avoinna klo 00-01!) mutta jo tällä viikolla postilaatikkoon oli tullut aleluettelo, jota selailin "sillä silmällä", täysin hypoteettisesti. Olenhan tehnyt periaatepäätöksen, etten osta kirjoja enää kuin poikkeustapauksessa. Mutta käsi sydämelle, kuka muka voisi lähteä kirja-alesta tyhjin käsin?!

Luettelossa on muuten yllättävän paljon aivan uusia kirjoja. Kustantajat tyhjentävät siis varastojaan saman tien, etteivät kirjat jää nurkkiin lojumaan? Viime viikolla julkistettiin Ruotsin viime vuoden kirjamyyntitilastot ja vaikkakin myynti on ilahduttavasti kasvanut pikkiriikkisen niin kasvun takana on ennen kaikkea sähköinen kirjamyynti. Painettujen kirjojen myynti vähenee edelleen.

Tämän vuoden luettelosta löytyi myös jo tuttuja ja l…

Emmi Itäranta: Teemestarin kirja (2012)

Minulla lienee joku sisäänrakennettu reaktio, joka pistää aina epäilemään jos jotakin kirjaa kehutaan liikaa. Emmi Itärannan Teemestarin kirjaa ylistettiin joka paikassa niin paljon, että se siirtyi automaattisesti ö-listalle. Sitä paitsi sehän oli scifiä, luin jostakin, enkä tykkää ollenkaan scifistä!

Ensinnäkin, olen nyt saanut oppia että scifin yksi alamuoto on dystopiakirjallisuus ja se taas on ihan muuta kuin omassa mielessäni tiukasti rajaamani avaruus-scifi. Ja dystopiakirjallisuus onkin yllättäen laji, josta näytän pitävän!

Mutta se mikä sai minut vihdoin ja viimein tarttumaan tähän mestariteokseen oli se, että Kajaanin kaupunginteatteri oli tulossa teatterivierailulle tänne Ruotsiin ja peräti naapurikylääni, Hallundan Riksteaterniin. Päätin siis lukea kirjan ennen tätä teatterivierailua. Mikä tosin oli virhe, mutta siitä myöhemmin...

Kirja oli todella hieno lukukokemus joka sai minut vaipumaan lähes meditatiiviseen tilaan. Kirjan kieli on kaunista, rauhallista, ajatonta ja s…

Mitä olisin halunnut kertoa 20-vuotiaalle itselleni - Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken

"I love and adore a lot of fucking writers but for me right now Sally Rooney is my fave writer working in modern fiction I just die for her" (Lena Dunham Twitterissä)

Enpä ihmettele, että Lena Dunham on näin ihastunut Sally Rooneyn tuotantoon. Girls-sarjan luoja oli nimittäin useasti mielessäni kun luin Rooneyn esikoisteosta (Otava julkaisee suomennoksen 2019 nimellä "Keskusteluja ystävien kesken"). Nämä itsevarmat ja itseironiset kaksikymppiset naiset suunnistavat ihmissuhteiden viidakossa niin luontevasti, että oma menneisyyden nuori minäni on kateellinen. Ai näinkö niitä ihmissuhdekuvioita olisikin pitänyt pyöritellä...?

Helmet-lukuhasteen kohta "Haluaisit olla kirjan päähenkilö" on tuottanut eniten päänvaivaa vuoden aikana. Kukaan lukemieni kirjojen päähenkilöistä ei ole tuntunut sellaiselta, että haluaisin vaihtaa elämääni tämän kanssa. Eikä niin käy myöskään tässä tapauksessa mutta jotain kiehtovaa nuoressa Francesissa ja Bobbissa on.

Olisin mielell…