Siirry pääsisältöön

Lempeää ilmastodystopiaa - Lyra Koli: Allting växer



Olen jo aikaisemmin maininnutkin ilmastoahdistuksestani enkä siis tieten tahtoen etsi käsiini ilmastonmuutosta käsitteleviä kirjoja. Mutta tämän vuoden Helmet-lukuhaasteessa nyt sattuu olemaan sellainen kohta joten minkäs teet... Päätin valita kirjan, joka on ollut kovasti esillä täällä Ruotsissa. Lyra Kolin Allting växer on esimerkiksi juuri parhaillaan ehdokkaana Ruotsin radion romaanipalkinnon voittajaksi.

Ja ihan hyvin valitsinkin, tämä ei ole nimittäin ihan niitä synkimpiä ilmastodystopioita. Koli kirjoittaa sen verran keveällä kynällä, että aivan syvimpiin syövereihin ei missään vaiheessa jouduta.

Kirja ajoittuu aikaan, joka on kaukana tulevaisuudessa. Pääsemme kurkistamaan yhteiskuntaan, joka elää järjestäytynyttä elämää ilmastokupolin alla jossain nykyisen Kanadan vaiheilla. Toinen kirjan päähenkilöistä, Jossi, kuuluu sukuun joka on lähtenyt aikoinaan ilmastopakolaisina Skandinaviasta. Jossi on mennyt juuri naimisiin ja palannut kotiin häämatkalta, joka on vienyt nuorenparin eurooppalaiseen kulttuuripuistoon. Puistoon on rakennettu esimerkiksi Pariisi Eiffel-torneineen ja Montmartreineen.

Kotona Jossi tuntee itsensä kuitenkin välinpitämättömäksi ja väsyneeksi. Hän alkaa miettiä sekä menneisyyttä että tulevaa, kuolemaa. Kuolemaa ei tässä yhteiskunnassa ole virallisesti kuitenkaan olemassa, sen sijaan ihmiset nukutetaan kryouneen, josta heidät voidaan myöhemmin herättää eloon kun tarvittava tekniikka on kehitetty. Jossi alkaa kuitenkin pohtia tarkemmin edessä olevaa jäädyttämistä ja tuntee kuolemanpelkoa. Hän on jo sairauslomalla masennuksen vuoksi ja luokiteltu A1-potilaaksi. Hän tietää, että edessä on todennäköisesti ajautuminen A4-luokan potilaaksi, jotka ns. toivottomina tapauksina jäädytetään kryouneen.

Tässä vaiheessa Jossin kohtalo nivoutuu yhteen Monican, Jossin aviomiehen tädin kanssa. Monica on lääkäri ja Jossi toivoo, että tämä ottaisi hänet potilaakseen. Monica on myös koko tarinan varsinainen kertoja, mikä kirjan alussa herättää lukijassa hieman hämmennystä ennen kuin koko kuvio selviää.

Yhdistyneet kansakunnat on ilmastokontrollin alainen alue, jossa ihmiset elävät näennäisesti hyvää elämää. Teknologia on kaiken elämän perusta, useimmat tapaamiset järjestetään VR-huoneissa ja kehoon asennetut sovellukset säätävät hormonitasoja. Jokaisella on ns. silmäluominäytöt ja kämmenselkään asennetut viestinsovellukset. Ja jos kuolema on virallisesti poistettu niin myös lapsen alkuunsaanti on siirretty koeputkissa tapahtuvaksi toimenpiteeksi.

Precis som alla andra som fötts efter barnhälsoreformen var hon ett resultat av noga kombinerat genetiskt material. När anonymiserad könscelldonation och obligatorisk IVF infördes var det ett kontroversiellt beslut. Jag måste ha varit omkring femton  då, men jag var redan engagerad i medicinfrågor, och minns att jag mötte ganska stort motstånd bland mina kompisar när jag förde fram de vanliga argumenten om friskare människor och minskad främlingsfientlighet. Nu hörde man aldrig någon som ifrågasatte det längre.

Tarina lähtee kehittymään Jossin ja Monican kohtaamisen myötä, naiset tutustuvat Järjestöön joka haluaa antaa luonnolle uudestaan vallan. Jossi suostuu koehenkilöksi, mikä tarkoittaa käytännössä itsemurhaa. Järjestön johtajan ja Jossin kehoihin istutetaan erilaisia orgaanisia kasvualustoja, jotka pikkuhiljaa valtaavat kehot kokonaan. Monica kuvaa tämän prosessin ja lopulta myös oman kohtalonsa jouduttuaan kiinni.

Kolin romaanin alkuasetelma on jännittävä ja herättää mielenkiintoni mutta valitettavasti kirjan tarina ei kanna ihan loppuun asti. Eniten jäin kaipaamaan henkilöhahmojen syventämistä, nyt esimerkiksi Jossin motiivit jäivät ajoittain epäselviksi. Monican hahmo taas joutui outoon väliosaan, kertojana hän päätyi tarinan keskiöön vasta sen lopussa. Toisaalta kirjassa oli kohtia, jotka olisivat voineet syventää Monican tarinaa enemmänkin.

Myös Järjestön tarkoitusperät jäivät hiukan hämärän peittoon eikä tarinan logiikka ollut ihan joka kohdassa täysin aukoton. Mutta jännittävä tarina joka tapauksessa, jota täällä Ruotsissa on verrattu mm. Karin Boyen Kallocainiin. Kolin kirja oli lisäksi suhteellisen lempeä ilmastodystopia, jota uskallan suositella muillekin kaltaisilleni ilmastoahdistuksesta kärsiville.

**
Lyra Koli: Allting växer
Modernista 2018

Helmet-lukuhaaste: 22. Ilmastonmuutosta käsittelevä kirja

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voittiko paras?

  Täällä Ruotsissa yritetään nyt toipua viikonlopun Mello-yllätyksestä. Vilken skräll! Ruotsia edustaa toukokuun Euroviisuissa suomenruotsalainen huumoriryhmä KAJ, jolle ennakkosuosikki Måns Zelmerlöw hävisi loppupeleissä vaivaiset 8 pistettä. Kansan mielipide näyttää olevan syvästi jakautunut. Monet olivat tyytyväisiä - vihdoinkin jotain omaperäistä sen sijaan että oltaisiin taas lähetetty sitä iänikuista sapluunapoppia. Sitä paitsi ihmiset kaipaavat näinä synkkinä aikoina huumoria! Toinen puoli kansasta pitää tulosta häpeällisenä: voittoa ei tällä viisulla tavoitella, tokkopa päästään edes finaaliin. Ja jotkut näkevät synkän tulevaisuuden koko kisalle: kun viime vuonna lähetettiin kaksi norjalaista ja tänä vuonna kolme suomalaista niin mitä ensi vuonna sitten - joukko tanskalaisia? ** Taiteessa on totisesti vaikea kilpailla, samanlaisia keskusteluja herättävät säännöllisesti myös eri kirjapalkinnot. Kuten nyt viimevuotinen saksankielisen alueen suurin kirjapalkinto, Deutscher Buc...

Henrik Ibsen: Nukkekoti (Klassikkohaaste 11)

Olen tänä kesänä lukenut  Minna Canthin ja ruotsalaisen naisasianaisen Ellen Keyn elämäkertoja. Molemmat olivat aktiivisia 1800-luvun loppupuolella ja molempien kohdalla mainitaan useaan otteeseen yksi heihin merkittävällä tavalla vaikuttanut teos: Henrik Ibsenin näytelmä Nukkekoti. Tämä oli taas yksi sellainen klassikko, jota en ollut tietenkään lukenut joten valintani tämänkertaiseen klassikkohaasteeseen oli helppo. Lisäksi kirjastosta löytyi tuore ruotsalainen painos, johon kirjailija Klas Östergren on kääntänyt neljä Ibsenin näytelmää. Kirja on osa ruotsalais-tanskalais-norjalaista yhteisprojektia, jossa yksi kirjailija kustakin maasta on kirjoittanut oman versionsa johonkin Ibsenin hahmoista pohjautuen. Tähän tulen toivottavasti palaamaan vielä myöhemmin! Vuonna 1880 Suomalainen Teatteri esitti Ibsenin Nukkekodin, vain pari vuotta näytelmän kantaesityksen jälkeen. Näytelmästä tuli suuri menestys, nuori Ida Aalberg Noran roolissa. Minna Canth seurasi tarkkaan Suomen r...

Ann Napolitanin "Kaunokaisia" - raportti eletystä elämästä

  Seuraan tiiviisti myös saksankielisiä kirjallisuusmarkkinoita ja huomasin juuri ennakkopostauksen sveitsiläisen Charles Lewinskyn tänä syksynä ilmestyvästä kirjasta "Täuschend echt" (Petollisen todellinen), jossa mainostoimiston copywriter menettää kaiken - työn, rakkauden ja rahat. Hän onnistuu kuitenkin tekoälyn avulla tuottamaan romaanin, "tositarinan", josta tulee suurmenestys. On kuitenkin yksi henkilö, entinen rakastettu, joka tietää että tarina ei ole totta...  Mieltä kutkuttava aihe! Vaikka samalla iskee mieleen ajatus, että kuinkakohan monta tekoälyllä tuotettua romaania tuolla maailmalla jo liikkuukaan? Minulla on itse asiassa jo yksi vahva ehdokas, enkä ole edes yksin epäilykseni kanssa, minkä huomasin kun tutkin asiaa. Kyseessä on ehkä tällä hetkellä kirjasomen eniten hehkutettu kirja, amerikkalaisen Ann Napolitanon "Hello Beautiful" (Kaunokaisia), jonka myös lukupiirimme päätti lukea. Huom! Jos haluat välttää juonipaljastuksia tai jos pidit ...

Kahden kulttuurin lähettiläät - Linn Ullmann ja Ranya ElRamly

Lokakuun lukuhelmiini kuuluvat nämä kaksi tytärten vanhemmistaan kirjoittamaa kirjaa. Toinen tyttärista on Liv Ullmannin ja Ingmar Bergmanin tytär Linn, kahden maan ja kahden kielen kasvatti. Toinen tytär on suomalainen Ranya Paasonen (joka julkaisi esikoiskirjansa tyttönimellään ElRamly), joka kertoo kasvamisesta kahden kulttuurin risteämässä, siinä välitilassa jossa pitää oppia vaikkapa kaksi erilaista tapaa kuoria appelsiini. Luin molemmat kirjat suurella mielenkiinnolla, kotonani on nimittäin kasvamassa tytär, joka kohtaa päivittäin nämä kulttuurien nokkakolarit. Kun isä vaatii, että syntymäpäiväsankarille tarjoillaan ruotsalaiseen tapaan aamupala sänkyyn ja äiti kauhistelee, että ei kai nyt sentään arkisena koulupäivänä. Tai kun jouluaattona klo 15 pitäisi katsoa miljoonien muiden ruotsalaisten tavoin tv:stä Kalle Ankaa samalla kun äiti hoputtaa joulusaunaan. Lisänä vielä kahden kielen lahja - tai taakka, riippuen aina tilanteesta. Linn Ullmann on omien sanojensa mukaan kir...

Päättyvän kirjavuoden kohokohdat sekä mitä odotan uudelta vuodelta

  Nyt pistetään taas päättyvä kirjavuosi pakettiin! Siitä tulikin yllättävän runsas, olen lukenut peräti 92 kirjaa. Ja onnistuin käymään 14 maassa, tosin pääosin liikuin taas täällä Euroopassa. Mutta miehet, ne ne vain loistavat poissolollaan: naiskirjailijoita kertyi 71 ja miehiä vaivaiset 21. Mutta kuten olen jo moneen kertaan todennut: luen kirjoja summamutikassa sen kummemmin suunnittelematta ja nähtävästi mieskirjailijoilla on vaikeuksia herättää huomioni. Yritän taas ensi vuonna tiirailla tarkemmin! Goodsreadsin kirjavuotta tutkiessani mieleen nousivat erityisesti seuraavat kirjat: Sydäntä sykähdyttävä kirja : Anna Funderin Wifedom - Mrs Orwell's Invisible Life oli pitkään vuoden paras lukemani kirja, mutta sitten tuli se Heini Junkkaalan Saisio-opus... Mutta Funderin kirjan päähenkilö, Eileen Blair ei jätä mieltäni rauhaan. Erityisesti mietin sitä, kuinka monta eileenia sitä onkaan maailmanhistoriassa, jotka eivät koskaan saaneet sitä tunnustusta jonka olisivat ansainneet. ...