Siirry pääsisältöön

Neiti Etsivä 2.0


Lähdin vuoden alussa innokkaasti mukaan Kuukauden kieli -lukuhaasteeseen ja innokkaana olen mukana edelleenkin, tässä vain kävi hiukan hassusti... Sattumalta kirjapinossani oli nimittäin pari kirjaa, jotka sopivat lokakuulle (tanska) ja päätin lukea ne samantien pois alta. Lokakuu olisi sitten sillä kuitattu. Mutta toinen tanskalaiskirjailijoista ei ole päästänyt minua otteestaan joten nyt junnaan lokakuussa ja luen tätä samaa kirjailijaa enkä muita kieliä ole ehtinyt edes harkitsemaan.

Tämä kirjailija on Hanne-Vibeke Holst, tanskalaisten ja ruotsalaistenkin kestosuosikki, josta olin toki kuullut mutta en ollut ymmärtänyt että hän olisi näin kertakaikkisen loistava kirjailija! Tämä on juuri sellaista viihdekirjallisuutta, jota olen etsinyt ja jota olen Ilkka Remekseltä turhaan toivonut. Remes kun keskittyy lähinnä aseiden ja autojen luonnekuvaukseen ja kirjojen harvat naishahmot ovat siitä yhdestä ja samasta sabluunasta. Jossain vaiheessa mietinkin olisiko olemassa vastaavanlaista jännityskirjallisuutta, jota naislukijakin voisi lukea ilman myötähäpeän värittämiä poskia. Ja vastaus on: kyllä! Hanne-Vibeke Holstin "Som pesten" on juuri se kirja.

Tanskalaislääkäri Karoline Branner on saanut työpaikan WHO:ssa Genevessä, jossa hän aloittaa tartuntatautien koordinaattorina. Mukaan lähtevät puoliso Jasper ja leikkikouluikäinen Hugo-poika. Jo ensisivuilta Holst lähtee kuitenkin rakentamaan sen mittaista henkilögalleriaa, että ymmärrän 840 sivun tulevan enemmän kuin tarpeeseen. Teksti rakentuu lyhyehköistä kohtauksista, joissa usein nopeasti esitellään uusia henkilöitä. Selväksi käy sekin, että jokainen henkilö on jollakin tavalla merkityksellinen vaikka yhteys juoneen saattaa paljastua vasta myöhemmin.

Juoni lyhyesti: Tanskassa ilmaantuu yllättäen influenssa-alto, joka osoittautuu erittäin tappavaksi. Erityisesti nuoret miehet sairastuvat rajusti ja pian aletaan puhua tuhansista kuolonuhreista. Karoline huomaa sattumalta, että kuolleiden joukossa on erityisen paljon afrikkalaisperäistä väestöä. Mistä tämä johtuu? Ja pitäisikö heidän saada etuoikeus rokotuksia jaettaessa?

Tästä lähtee käyntiin sellainen vyyhti, jossa lukijaa kuljetetaan milloin Easyjetillä, milloin bisnesluokassa Kööpenhaminan, Geneven, Ugandan ja New Yorkin väliä. Holst löytää tähän aikalaisromaaniin aineksia niin Trumpista, Obamasta, Ugandan homodiskriminaatiosta, eutanasiasta, Italian mafiasta, huumekaupasta, syksyn 2015 pakolaisvirrasta, rasismista, Tanskan sisäpolitiikasta, aidsista, Geneven kansainvälisten järjestöjen valtahierarkioista, #metoosta... Tämän kaiken päälle vielä ihmissuhdehässäkkää juuri sen verran, että ei mene överiksi (vaikkakin Holst on pari kertaa vaarallisen lähellä sitä rajaa).

Eikä tätä lukiessa tarvitse naislukijan tosiaankaan kakistella. Holst kuvaa naishahmonsa juuri niin moniulotteisesti kuin ihminen tuppaa olla. Kirjailijan lempihahmo on tietysti Karoline, kaikkien kympintyttöjen suojeluspyhimys, jossa ruumillistuu Neiti Etsivä sellaisena kuin hän olisi nyt 2000-luvun aikuisena naisena. Karoline selvittää koko vyyhdin, vaikkakin apuna hänellä on tietysti joukko luottoihmisiä. Ja lopussa paha saa palkkansa...

Ainoa huono puoli on se, että käsittääkseni "Som pesten"-tiiliskiveä ei ole suomennettu vaikka Holstilta on joitakin muita teoksia ilmestynyt myös suomeksi. Itse luin kirjan ruotsiksi mutta suomeksi Holstilta löytyy esimerkiksi "Mitä he toisilleen tekivät", joka muistuttaa tyyliltään ja rakenteeltaan tätä uusinta. Joka tapauksessa vahva suositus ja kustantajalle terveisiä, että tällä olisi varmasti menekkiä Suomessa!

**
Hanne-Vibeke Holst: Som pesten
Albert Bonniers Förlag 2017

Helmet-lukuhaaste 2019: 18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
Kirjankansibingo 2019: Piirroskuva

Kommentit

  1. Tämähän on hupaisaa, minullakin on lokakuun kieli eli tanska jo ikään kuin hoidettu alta pois ;D Eli ihan vinksin vonksin menevät nämä kuukauden kielet tällä kertaa... (ja minä kun luulin, että tanska olisi hankala rasti...!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tanska pääsi yllättämään! Mitä tanskalaiskirjailijoita olet itse löytänyt? /Mari

      Poista
  2. Luin Naja Marie Aidtin kirjan Jos kuolema on vienyt sinulta jotakin anna se takaisin. Minulta on pohjoismainen kirjallisuus jäänyt vähän paitsioon, pelkäsin sen olevan pelkkää Nordic Noiria nykyään, joten oli kiva löytää tällainen ihan toisenlainen kirja.

    Tämän postauksesi otsikko oli muuten mainio, olin pikkutyttönä suuri Neiti Etsivä fani ;) Täytyy siis laittaa Holstin nimi korvan taakse!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pieni kirjakimara ja bonuksena ruotsinsuomalainen kirjakohu

Tukholmassa on nyt alkanut hanamin aika! Kävin eilen pyörähtämässä Kungsträdgårdenin kautta ja näpsäisemässä muutaman kuvan, minkä nyt siltä ihmismassalta pystyin. Ja aina edelleen tulee mieleen kevät 2020, jolloin sai kävellä lähes yksinään kukkivien kirsikkapuiden alla. Korona-nostalgiaa... It is important to be on the alert for "the decisive moment", says the man next to me who is talking to his date. I agree. The only difference is that he is talking about twentieth-century photography and I am talking about twenty-first-century everything. Yllä oleva ajatus on amerikkalaisen  Jenny Offillin kirjasta 'Weather'  (Ilmastoja) ja se kuvaakin hyvin kirjan hermostunutta tunnelmaa. Tätä kirjaa olin jo palauttamassa lukemattomana kirjastoon, mutta satuin selailemaan sitä muutaman sivun verran ja yhtäkkiä tunsin, että juuri tällaista kirjaa tarvitsin, juuri nyt. Sirpaleinen ja tajunnanvirtamainen teksti oli kuin lepokoti aivoille, jotka on viime viikkoina työstäneet sa...

Kevätsukkahousut jalassa matkaan monikielisyyden maailmoihin

  Mielessäni on pyörinyt viime päivinä Sinikka Nopolan pistämätön kirjan nimi "Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla". En ole kyseistä kirjaa (vielä) lukenut, mutta tuo nimi on jäänyt mieleen. Siinä on jotain niin herkullisen suomalaista absurdia huumoria ja sanaleikittelyä. Ja joudun kerta kerran jälkeen toteamaan, että vaikka kuinka opiskelen näitä muita kieliäni ja vaikka pystyn niillä työhommatkin ihan asiallisesti hoitamaan, niin tätä oman kielen tuntua en niihin saa.  Se ei saa kuitenkaan lannistaa vieraiden kielten opiskelua, päinvastoin! Ihmettelyä riittää niissä muissakin kielissä, kuten nyt tässä minulle tällä hetkellä ajankohtaisessa saksan kielessä. Uudet kielet opastavat yllätyksellisille tutkimusmatkoille uusiin maailmoihin. Kuten edellisessä postauksessani mainitsin, nyt ei lueta kirjoja vaan kirjoitetaan lopputyötä. Tämä kevät menee monikielisyyden teorioiden parissa. Tutkielman runko on jo valmis, nyt pistetään paloja paikoilleen.  Ja täytyy sanoa, että tu...

Kun uusi kieli aukenee, avautuu myös uusi kirjamaailma

  Olen juuri lukenut ensimmäisen saksankielisen romaanini! Viimeiset kahdeksan kuukautta olen treenannut lukiosaksaani ihan tosissani kun olen opiskellut saksaa internetin välityksellä koronakeväästä lähtien. Ja yhtäkkiä tuntuu siltä, että koodi aukeaa! Sanat alkavat sisältää merkityksiä ja verbit löytävät oikean paikkansa. Tämän merkkipaalun myötä kirjavalikoimani laajenee neljään kieleen -   suomen, ruotsin ja englannin lisäksi. Mutta mistä löytää mielenkiintoista saksankielistä luettavaa? Kirjaston valikoimat ovat pienet, joten joudun (itselleni asettamastani kirjaostokiellosta huolimatta) tilaamaan kirjoja nettikirjakaupoista. Olen kysellyt kirjavinkkejä molemmilta saksankielenopettajiltani, mutta toinen heistä vannoo Patricia Highsmithin nimeen ja toinen ei opiskeluiltaan juuri ehdi lukea, joten sieltä ei ole apua luvassa. Sosiaalisesta mediasta löysin sattumalta saksalaisen kirjapiirin, ’Der Leseclub’, jossa luetaan ajankohtaista kirjallisuutta, myös käännöskirjallis...

Vielä muutama kirjalupaus!

  Tämä viikko on mennyt vielä uuden vuoden tunnelmissa. En ole mitään kummempia lupauksia mennyt tekemään, mutta totta kai tuleva mietityttää. Ja myös tämän kirjablogini tuleva vuosi! Innostuin Kartanon kruunaamaton lukija -blogin vuosikatsauksesta , Elegia on nimittäin ehtinyt lukea viime vuoden aikana kirjoja peräti 21 eri maasta! Pakkohan se oli tarkistaa myös oma tilanne.  20: Ruotsi 18: Suomi 7: USA 5: Iso-Britannia 5: Saksa 4: Norja 2: Irlanti 1: Tanska, Viro, Espanja Ylsin siis kymmeneen maahan, mikä on yllättävän hyvä tulos mutta kun listaa katsoo niin huomaa, että aika tutuilla alueilla liikun. Suurimman määrän kirjoja luin tietysti näistä kahdesta kotimaastani, Ruotsista ja Suomesta. Mutta mitäpä jos pistäisin tämän kaksi kertaa paremmaksi eli tänä vuonna lukisinkin kirjoja 20 eri maasta! Ja joku vieraampikin maa siellä saisi mielellään olla. Toinen ajatukseni alkavaa vuotta ajatellen on, etten enää välttämättä haluaisi kirjoittaa kirjakohtaisia postauksia vaan sen s...

Sirpaleita Anna-Leena Härkösen elämästä - ja vähän omastanikin...

Nyt se vihdoin tuli! Tilaamani Taskupainos! Kävin hakemassa kirjastosta ja 24 tuntia myöhemmin kirja oli luettu. Olisin lukenut nopeamminkin, jos työt ja kotihommat eivät olisi estäneet. Ja kirja oli muuten aivan liian lyhyt. Anna-Leena Härkösen tarinointia olisin jaksanut vähintään yhtä kauan kuin Pirkko Saisiotakin. Anna-Leena Härkönen on lempikirjailijani ja yksi niitä harvoja joita luen yhä uudestaan. Hän on myös lohtukirjailijani - samalla tavalla kuin makaronilaatikko on lohturuokani, jota pitää saada kun elämä kohtelee kaltoin. Katja Kallion ystävästään kirjoittama muistelmateos on onneksi täysosuma. Kirjan rakenne on tarkoituksella spiraalimainen, ei aikajärjestyksessä kerrottu ja se toimii todella hyvin. Kerronta on tajunnanvirtamaista - ikäänkuin istuisin saman pöydän ääressä kuuntelemassa Härkösen jutustelua.  Kirjan kerronta on puhtaasti Härköstä itseään, sillä Kallio ei tähän kirjaan ole halunnut haastatella muista ihmisiä. " Mua kiinnostaa sun kokemus elämästä. Että ...