Siirry pääsisältöön

Helmiä metsästämään!


Osallistuin viime vuonna ensimmäistä kertaa Helmet-lukuhaasteeseen ja se sujui yllättävän hyvin. Vain yksi kohta jäi täyttämättä, vaikka se vaadittava oseanilaiskirjailija tuolla kirjapinossa on odottanutkin koko syksyn. Ihan kaikista kirjoista en myöskään ehtinyt kirjoittaa tänne blogiini, mutta lopputulokseen olen kaikin puolin tyytyväinen.

Uutta listaa olen jo ehtinyt silmäillä ja viime vuodesta viisastuneena olen päättänyt keskittyä hankalimpiin kohtiin jo heti alkuvuodesta. Tavoitteena on myös kirjoittaa mahdollisimman monesta kirjasta täällä blogissani. Helmenmetsästys alkakoon!

Helmet-lukuhaaste 2018:

1. Kirjassa muutetaan
    Carolina Setterwall: Låt oss hoppas på det bästa (2018)
2. Kotimainen runokirja
3. Kirja aloittaa sarjan
4. Kirjan nimessä on jokin paikka
    Kalle Kniivilä: Tanjas gata. Rysk vardag 1917-2017 (2017)
5. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit
    Åsa Moberg: Snart är det 1968 (1984)
6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa
     Gillian Flynn: Sharp Objects
7. Kirja tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan
8. Balttilaisen kirjailijan kirjoittama kirja
    Viivi Luik: Setsemäs rauhan kevät
9. Kirjan kansi on yksivärinen
    Tommi Kinnunen: Lopotti
10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja
      Rafael Donner: Människan är ett känsligt djur (2018)
11. Kirjassa käy hyvin
      Sally Field: In Pieces (2018)
12. Sarjakuvaromaani
13. Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa
14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan
      Dylan Jones: David Bowie. A Life (2017)
15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja
      Stig Hansén: Birgitta Ulfsson - mikä ettei? (2017)
16. Kirjassa luetaan kirjaa
      Amos Oz: Tarina rakkaudesta ja pimeydestä (2002)
17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa
      Naomi Klein: Kun ei ei riitä (2017)
18. Kirja kertoo elokuvan tekemisestä
       Lena Einhorn: Blekingegatan 32 (2013)
19. Kirja käsittelee vanhemmuutta
      Veikko Huovinen: Pojan kuolema (2007)
20. Taiteilijaelämäkerta
       David Ritz: Respect. The Life of Aretha Franklin (2014)
21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi
       Malena Ernman & Svante Thunberg: Scener ur hjärtat (2018)
22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin
      Kjell Westö: Den svavelgula himlen (2017)
23. Kirjassa on mukana meri
      Merete Mazzarella: Alma - Edelläkävijän tarina (2018)
24. Surullinen kirja
      Hanya Yanagihara: Pieni elämä
25. Novellikokoelma
       Pirjo Puukko: Mutkanlukutaito (2017)
26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt
      Jörn Donner: Vesi on verta sakeampaa (2018)
27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta
       Felicia Feldt: Dödsbädden (2018)
28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä
      Gillian Flynn: Kiltti tyttö (2012)
29. Kirjassa on lohikäärme
      Salla Simukka: Sisarla (2016)
30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan
       Maria-Pia Boëthius: Vitt och rött. Billies första krig (2018)
31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa
      Jenny Diski: In Gratitude (2016)
32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan
      Satu Rämö & Hanne Valtari: Unelmahommissa (2017)
33. Selviytymistarina
      Reko Lundán: Rinnakkain (2004)
34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta
      Kati Tervo: Iltalaulaja (2017)
35. Entisen itäblokin maasta kertova kirja
       Maciej Zaremba Bielawski: Huset med de två tornen
36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa
       Juha Hurme: Niemi
37. Kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi
       Johanna Holmström: Sielujen saari (2017)
38. Kirjan kannessa on kulkuneuvo
       Antti Tuuri: Tammikuu 18 (2017)
39. Kirja on maahanmuuttajan kirjoittama
      Katerina Janouch: Bilden av Sverige
40. Kirjassa on lemmikkieläin
      Paula Noronen: Supermarsu ja roskaavat ryökäleet
41. Valitse kirja sattumanvaraisesti
      Katriina Ranne: Miten valo putoaa (2017)
42. Kirjan nimessä on adjektiivi
      Minna Lindgren: Vihainen leski (2018)
43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle
       Ranya ElRamly: Auringon asema (2002)
44. Kirja liittyy johonkin peliin
      Pirjo Hassinen: Parit (2018)
45. Palkittu tietokirja
      Alexandra Pascalidou: Mammorna (2018)
46. Kirjan nimessä on vain yksi sana
       Anneli Kanto: Lahtarit (2017)
47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta
      Linn Ullman: De oroliga
48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö
      Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken (2017)
49. Vuonna 2018 julkaistu kirja
      Bob Woodward: Fear: Trump in the White House (2018)
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja
       Hédi Fried: Frågor jag fått om Förintelsen (2017)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ingeborg Bachmann 100 vuotta – saksankielisen modernismin klassikko (Klassikkohaaste #23)

Tämänkertaiseen kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen pyörittelin mielessäni jo ihan toista kirjaa, kunnes yhtäkkiä tajusin, että nythän on Ingeborg Bachmann-juhlavuosi! Ja koska arvaan, että tämä saksankielisen kirjallisuuden moderni klassikkokirjailija ei ole kovin tuttu Suomessa, niin käytänpä tilaisuuden hyväkseni. Aloitetaan lyhyellä elämäkerralla: Ingeborg Bachmann syntyi 25. kesäkuuta 1926 Itävallan Klagenfurtissa. Bachmann aloitti opintonsa heti kun yliopistot avasivat ovensa sodan jälkeen aineinaan filosofia, psykologia ja germanistiikka ja hän väitteli tohtoriksi 1950 Martin Heideggeria käsittelevällä työllään. Opintojen jälkeen Bachmann työskenteli toimittajana, mutta oma kirjallinen ura sai vauhtia kun Bachmann tutustui Gruppe 47 -ryhmään, jossa hän tapasi saksankielisen kirjallisuuden huippunimiä, kuten Paul Celan, Heinrich Böll ja Günter Grass.  Bachmann julkaisi aluksi lyriikkaa ja radioteatterinäytelmiä ( Hörspiel oli sodanjälkeisessä Saksassa erittäin suosittu taid...

Klassikkohaaste 18 - Erich Kästner: Tuuliajolla Berliinissä

  Olen parin viime vuoden aikana tutustunut oikein urakalla saksalaisin klassikoihin. Kiitos siitä kuuluu sattumanvaraiselle neronleimaukselleni, jonka johdosta aloin opiskella yliopistolla  saksan kieltä ja kulttuuria. Ja mitä klassikkoja sieltä onkaan pulpahtanut esiin! Vaikkapa nyt tämä Erich Kästnerin Fabian vuodelta 1931. Täytyy myöntää, että kirjallisuuskurssimme alkaessa Kästnerin teos oli se, jota ehkä kaikkein vähiten odotin. Olihan siellä tarjolla myös Mannia ja Kafkaa. Mutta kurssin lopussa se kirja, joka sitten kuitenkin eniten jäi päätäni vaivaamaan, oli juuri Fabian. Laitetaanpa tähän heti alkuun hyvät uutiset: kirja on suomennettu viime vuonna, joten jos tämän postaukseni jälkeen haluaa tutustua kirjaan tarkemmin siihen löytyy Vesa Tapio Valon tuore (ja hyvä!) suomennos vuodelta 2023 (Aviador). Suomeksi kirja on saanut tarinaa hyvin kuvaavan nimen "Tuuliajolla Berliinissä".  Jakob Fabian on kolmekymppinen kirjallisuustieteilijä, joka elättää itsensä erilais...

Äänikirja soikoon!

Vuoden 2019 lopussa kirjailija Laura Lindstedt kirjoitti provosoivan puheenvuoron Helsingin Sanomissa.  Lindstedt käsitteli artikkelissaan yhä suositummaksi kasvavaa äänikirja-formaattia ja pohti mihin sen suosio tulee lopulta johtamaan. Tuleeko kirjallisuus tyhmistymään ja yksinkertaistumaan äänikirjan suosion myötä? En oikein osannut sanoa asiaan juuta taikka jaata sillä en ollut lukenut/kuunnellut yhtäkään äänikirjaa. Niin, saako tuosta äänikirjan kuuntelemisesta edes sanoa, että on "lukenut" kirjan? Jaoin Lindstedtin artikkelin Twitterissä ja kysyin, miten tähän äänikirjan "lukemiseen" pitäisi suhtautua. Monet reagoivat kysymykseeni ja huomasin välittömästi, että tämä on kuuma aihe! Joukosta löytyi kaltaisiani, jotka eivät olleet edes kokeilleet äänikirjoja ja vannoivat paperikirjan nimeen. Ja sitten oli heitä, jotka kuuntelivat paljon mutta jotka lukivat myös edelleen perinteisiä kirjoja. Monille äänikirjat tuntuivat olevan automatkojen viihdykettä. Ja ...

Karkulahti

Ruotsinsuomalainen kirjailija Tiina Laitila Kälvemark oli minulle jo yhden kirjan verran tuttu, kirjailijan viimeksi ilmestynyt  Seitsemäs kevät  jäi mieleeni vahvana lukukokemuksena. Kun kirjastossa käydessäni silmään osui kirjailijan pari vuotta aiemmin ilmestynyt romaani Karkulahti, aloitin lukemisen sillä varmuudella, että jotain hienoa on varmasti luvassa tämänkin kirjan sivuilla. Ja kyllä! Laitila Kälvemark oli onnistunut luomaan ravisuttavan tarinan  myös tässä aiemmassa romaanissaan. Lähdin lukemaan ilman sen kummempia ennakkotietoja henkilöistä tai tarinasta, mikä osoittautuikin hyväksi taktiikaksi. Yllätyin, liikutuin ja vaikutuin kerta toisensa jälkeen. Tarina kertoo Verasta, joka on tullut Suomeen Venäjältä ankarista oloista ja avioitunut peräkammarinpojan Jaskan kanssa. Venäjälle on jäänyt risainen elämä ja se kaikkein tärkein - poika, Ilja. Nyt hän on miniänä talossa, jota hallitsee elämän myrryttämä anoppi, Elisabeth. Talon ulkoiset puittee...

Miten voikin kirja mennä näin ihon alle!

  Alku oli todella lupaava. Tapasin kirjailijan paikallisen kirjastomme joulukuussa 2022 järjestämässä Antti Jalava  -illassa. jossa kirjailija kertoi olevansa suuri Suomen ystävä ja kirjoittaneensa juuri oman versionsa Aleksi Kiven "Seitsemästä veljeksestä". Mielenkiintoista! Ja kun kirjapiirini ehdotti nyt tätä kirjaa luettavaksemme, innostuin tietysti välittömästi.  Mutta mitä tapahtuikaan... Aloitin lukemisen innolla, mutta jo ensimmäisten sivujen jälkeen alkoi sisälläni kiehua. Miten kukaan jaksaa tällaista lukea? Raakaa kieltä, seksuaalista väkivaltaa, juopottelua, nälkää, sairautta... Vastenmielinen kirja! Aina tämä iänikuinen suomalaisten juopottelu ja väkivalta. Olen asunut Tukholmassa pian jo neljännesvuosisadan ja toiminut koko sen ajan kunniallisena toimihenkilönaisena. Osallistunut järjestötoimintaan, liittynyt kirkkokuoroon, maksanut veroni... Eikö minun tekemisilläni ole sitten mitään merkitystä? Edelleen vain ne samat Slussenin sissit näköjään hallits...