Siirry pääsisältöön

Helmiä metsästämään!


Osallistuin viime vuonna ensimmäistä kertaa Helmet-lukuhaasteeseen ja se sujui yllättävän hyvin. Vain yksi kohta jäi täyttämättä, vaikka se vaadittava oseanilaiskirjailija tuolla kirjapinossa on odottanutkin koko syksyn. Ihan kaikista kirjoista en myöskään ehtinyt kirjoittaa tänne blogiini, mutta lopputulokseen olen kaikin puolin tyytyväinen.

Uutta listaa olen jo ehtinyt silmäillä ja viime vuodesta viisastuneena olen päättänyt keskittyä hankalimpiin kohtiin jo heti alkuvuodesta. Tavoitteena on myös kirjoittaa mahdollisimman monesta kirjasta täällä blogissani. Helmenmetsästys alkakoon!

Helmet-lukuhaaste 2018:

1. Kirjassa muutetaan
    Carolina Setterwall: Låt oss hoppas på det bästa (2018)
2. Kotimainen runokirja
3. Kirja aloittaa sarjan
4. Kirjan nimessä on jokin paikka
    Kalle Kniivilä: Tanjas gata. Rysk vardag 1917-2017 (2017)
5. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit
    Åsa Moberg: Snart är det 1968 (1984)
6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa
     Gillian Flynn: Sharp Objects
7. Kirja tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan
8. Balttilaisen kirjailijan kirjoittama kirja
    Viivi Luik: Setsemäs rauhan kevät
9. Kirjan kansi on yksivärinen
    Tommi Kinnunen: Lopotti
10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja
      Rafael Donner: Människan är ett känsligt djur (2018)
11. Kirjassa käy hyvin
      Sally Field: In Pieces (2018)
12. Sarjakuvaromaani
13. Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa
14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan
      Dylan Jones: David Bowie. A Life (2017)
15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja
      Stig Hansén: Birgitta Ulfsson - mikä ettei? (2017)
16. Kirjassa luetaan kirjaa
      Amos Oz: Tarina rakkaudesta ja pimeydestä (2002)
17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa
      Naomi Klein: Kun ei ei riitä (2017)
18. Kirja kertoo elokuvan tekemisestä
       Lena Einhorn: Blekingegatan 32 (2013)
19. Kirja käsittelee vanhemmuutta
      Veikko Huovinen: Pojan kuolema (2007)
20. Taiteilijaelämäkerta
       David Ritz: Respect. The Life of Aretha Franklin (2014)
21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi
       Malena Ernman & Svante Thunberg: Scener ur hjärtat (2018)
22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin
      Kjell Westö: Den svavelgula himlen (2017)
23. Kirjassa on mukana meri
      Merete Mazzarella: Alma - Edelläkävijän tarina (2018)
24. Surullinen kirja
      Hanya Yanagihara: Pieni elämä
25. Novellikokoelma
       Pirjo Puukko: Mutkanlukutaito (2017)
26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt
      Jörn Donner: Vesi on verta sakeampaa (2018)
27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta
       Felicia Feldt: Dödsbädden (2018)
28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä
      Gillian Flynn: Kiltti tyttö (2012)
29. Kirjassa on lohikäärme
      Salla Simukka: Sisarla (2016)
30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan
       Maria-Pia Boëthius: Vitt och rött. Billies första krig (2018)
31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa
      Jenny Diski: In Gratitude (2016)
32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan
      Satu Rämö & Hanne Valtari: Unelmahommissa (2017)
33. Selviytymistarina
      Reko Lundán: Rinnakkain (2004)
34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta
      Kati Tervo: Iltalaulaja (2017)
35. Entisen itäblokin maasta kertova kirja
       Maciej Zaremba Bielawski: Huset med de två tornen
36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa
       Juha Hurme: Niemi
37. Kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi
       Johanna Holmström: Sielujen saari (2017)
38. Kirjan kannessa on kulkuneuvo
       Antti Tuuri: Tammikuu 18 (2017)
39. Kirja on maahanmuuttajan kirjoittama
      Katerina Janouch: Bilden av Sverige
40. Kirjassa on lemmikkieläin
      Paula Noronen: Supermarsu ja roskaavat ryökäleet
41. Valitse kirja sattumanvaraisesti
      Katriina Ranne: Miten valo putoaa (2017)
42. Kirjan nimessä on adjektiivi
      Minna Lindgren: Vihainen leski (2018)
43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle
       Ranya ElRamly: Auringon asema (2002)
44. Kirja liittyy johonkin peliin
      Pirjo Hassinen: Parit (2018)
45. Palkittu tietokirja
      Alexandra Pascalidou: Mammorna (2018)
46. Kirjan nimessä on vain yksi sana
       Anneli Kanto: Lahtarit (2017)
47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta
      Linn Ullman: De oroliga
48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö
      Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken (2017)
49. Vuonna 2018 julkaistu kirja
      Bob Woodward: Fear: Trump in the White House (2018)
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja
       Hédi Fried: Frågor jag fått om Förintelsen (2017)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Carolina Setterwall: Toivotaan parasta (Låt oss hoppas på det bästa) (2018)

Jotkut kirjat on vain pakko lukea! Kun näin ensimmäisen jutun Carolina Setterwallin esikoiskirjasta Låt oss hoppas på det bästa (Toivotaan parasta) laitoin samantien varauksen kirjastoon. Kirja perustuu Setterwallin omaan elämään ja kokemukseen ja alkuasetelma on sydäntä raastava: eräänä aamuna kirjailija huomaa avopuolisonsa ja pienen vauvansa isän kuolleen äkillisesti yön aikana. Alkaa henkilökohtainen inferno, jota kirjailija purkaa kirjassaan lähes minuutin tarkkuudella, tuskallisen realistisesti. Kirja on hyvin lähellä Tom Malmquistin pari vuotta sitten ilmestynyttä kirjaa  Joka hetki olemme yhä elossa.  Puolison äkillinen kuolema ja pieni lapsi on yhdistelmä, joka jo ajatuksena järkyttää. Mutta kaikesta selviää, siitä nämä molemmat kirjat ovat tärkeitä todistuskappaleita. Malmquist ja Setterwall kuljettavat lukijansa läpi kiirastulen kohti katharsista ja molemmissa tapauksissa suljin kirjan takakannen rauhallisin mielin. Setterwallin tarinassa yksi pääteemoista on...

Ingeborg Bachmann 100 vuotta – saksankielisen modernismin klassikko (Klassikkohaaste #23)

Tämänkertaiseen kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen pyörittelin mielessäni jo ihan toista kirjaa, kunnes yhtäkkiä tajusin, että nythän on Ingeborg Bachmann-juhlavuosi! Ja koska arvaan, että tämä saksankielisen kirjallisuuden moderni klassikkokirjailija ei ole kovin tuttu Suomessa, niin käytänpä tilaisuuden hyväkseni. Aloitetaan lyhyellä elämäkerralla: Ingeborg Bachmann syntyi 25. kesäkuuta 1926 Itävallan Klagenfurtissa. Bachmann aloitti opintonsa heti kun yliopistot avasivat ovensa sodan jälkeen aineinaan filosofia, psykologia ja germanistiikka ja hän väitteli tohtoriksi 1950 Martin Heideggeria käsittelevällä työllään. Opintojen jälkeen Bachmann työskenteli toimittajana, mutta oma kirjallinen ura sai vauhtia kun Bachmann tutustui Gruppe 47 -ryhmään, jossa hän tapasi saksankielisen kirjallisuuden huippunimiä, kuten Paul Celan, Heinrich Böll ja Günter Grass.  Bachmann julkaisi aluksi lyriikkaa ja radioteatterinäytelmiä ( Hörspiel oli sodanjälkeisessä Saksassa erittäin suosittu taid...

Saksaa puolin ja toisin

  Loma alkoi vauhdikkaasti pienellä junareissulla Manner-Eurooppaan. Testasimme tänä keväänä aloitetun suoran junayhteyden Tukholma-Hampuri ja hyvinhän se toimi. Tosin junamatka venyi molempiin suuntiin, mutta koska meillä ei ollut kummassakaan päässä jatkoyhteyksiä odottamassa niin saatoimme istua rauhallisina ja vain nauttia matkanteosta. Ensimmäiseksi lomakirjakseni valikoitui moderni saksalaisklassikko. Muistan kun Patrik Süskindin "Parfyymi" ilmestyi v. 1985 ja siitä tuli yhtä suuri jättimenestys kuin Umberto Econ Ruusun nimestä. Econ kirjan luin tuoreeltaan, Süskind saikin sitten odottaa peräti 41 vuotta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1700-luvun Ranskaan. Päähenkilö Grenouille syntyy äpäränä ja, kuten hylätyn vauvan ensimmäinen hoitaja huomaa, ilman ihmistuoksua. Sen sijaan lapsella itsellään on ällistyttävä hajuaisti ja -muisti. Alkaa omituinen elämäntarina, jota kirja kuvaa ulkopuolisen kertojan silmin. Eteemme piirtyy 1700-luvun hajukakofonia ja armoton sääty-yhte...

Eeva Kilpi: Elämä edestakaisin (Klassikkohaaste #21)

Olen lukenut Eeva Kilpeä koko aikuiselämäni ja monet hänen teoksistaan jopa useaan otteeseen. Kilpi oli myös lohtukirjailijani, kun en päässyt koronasulun aikana Suomeen.  Lääkkeeksi Suomi-ikävääni  auttoi silloin Kilven herkkä ja hersyvä suomen kieli. Olen myös miettinyt voiko "elämän evakkous" siirtyä sukupolvelta toiselle. Ainakin omassa elämässäni tunnistan tätä samaa " nyssyköiden haalijan  -syndroomaa": "Että kaikki tarpeellinen on kasseissa ja pusseissa sängyn alla tai sängyn vieressä, käden ulottuvilla". Koskaan kun ei tiedä milloin se lähtö tulee. Anna-Riikka Carlsonin  kirjassa  "Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä" Kilpi epäilee, että tokko häntä enää kukaan lukee. Mutta kyllä vaan luetaan! Etenkin Kilven runoutta näkee siteerattavan säännöllisesti kirjasomessa. Proosatekstit ovat ehkä sitten jääneet vähemmälle huomiolle, ja juuri siksi haluankin nostaa esille tämänkertaisessa Klassikkohaastekirjoituksessani yhden Kilven varha...

Kiitos tästä kesästä, Aulikki Oksanen!

  Olen myöhäisherännäinen monien asioiden suhteen, mutta kun löydän jotain innostavaa niin lähdenkin sitten täysillä mukaan. Ja tänä kesänä tämän palavan innostukseni herätti Aulikki Oksanen ! Kaikki alkoi siitä kun luin Helena Ruuskan viime vuonna ilmestyneen elämäkerran Aulikki Oksasesta. Olen lukenut Ruuskalta kaikki hänen kirjoittamansa elämäkerrat (Hugo Simberg, Marja-Liisa Vartio, Mary Gallen-Kallela ja Eeva Joenpelto) ja kaikki nämä kirjat ovat olleet huikeita aikamatkoja. Ruuska on taitava nitomaan tutkimansa henkilön elämänvaiheet suurempaan historiankehykseen samalla kun hän ripottelee matkan varrelle jännittäviä hippusia kunkin ajan arjesta ja omituisuuksista.  Oksanen eroaa muista Ruuskan kohteista sillä, että hän on vielä mitä suuremmiten elossa, jolloin hän on ollut itse mukana kirjan teossa. Koko prosessi vei kolme vuotta ja valmistui Oksasen 80-vuotispäiväksi. Ruuska sai haastatella koko Oksasen klaanin isompia lastenlapsia myöten ja paikoin lukija onkin kuin ...