Helmiä metsästämään!

Osallistuin viime vuonna ensimmäistä kertaa Helmet-lukuhaasteeseen ja se sujui yllättävän hyvin. Vain yksi kohta jäi täyttämättä, vaikka se vaadittava oseanilaiskirjailija tuolla kirjapinossa on odottanutkin koko syksyn. Ihan kaikista kirjoista en myöskään ehtinyt kirjoittaa tänne blogiini, mutta lopputulokseen olen kaikin puolin tyytyväinen.

Uutta listaa olen jo ehtinyt silmäillä ja viime vuodesta viisastuneena olen päättänyt keskittyä hankalimpiin kohtiin jo heti alkuvuodesta. Tavoitteena on myös kirjoittaa mahdollisimman monesta kirjasta täällä blogissani. Helmenmetsästys alkakoon!

Helmet-lukuhaaste 2018:

1. Kirjassa muutetaan
Carolina Setterwall: Låt oss hoppas på det bästa (2018)
2. Kotimainen runokirja
3. Kirja aloittaa sarjan
4. Kirjan nimessä on jokin paikka
    Kalle Kniivilä: Tanjas gata. Rysk vardag 1917-2017 (2017)
5. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit
Åsa Moberg: Snart är det 1968 (1984)
6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa
Gillian Flynn: Sharp Objects
7. Kirja tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan
8. Balttilaisen kirjailijan kirjoittama kirja
Viivi Luik: Setsemäs rauhan kevät
9. Kirjan kansi on yksivärinen
Tommi Kinnunen: Lopotti
10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja
Rafael Donner: Människan är ett känsligt djur (2018)
11. Kirjassa käy hyvin
Sally Field: In Pieces (2018)
12. Sarjakuvaromaani
13. Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa
14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan
Dylan Jones: David Bowie. A Life (2017)
15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja
      Stig Hansén: Birgitta Ulfsson - mikä ettei? (2017)
16. Kirjassa luetaan kirjaa
      Amos Oz: Tarina rakkaudesta ja pimeydestä (2002)
17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa
Naomi Klein: Kun ei ei riitä (2017)
18. Kirja kertoo elokuvan tekemisestä
Lena Einhorn: Blekingegatan 32 (2013)
19. Kirja käsittelee vanhemmuutta
Veikko Huovinen: Pojan kuolema (2007)
20. Taiteilijaelämäkerta
David Ritz: Respect. The Life of Aretha Franklin (2014)
21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi
Malena Ernman & Svante Thunberg: Scener ur hjärtat (2018)
22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin
Kjell Westö: Den svavelgula himlen (2017)
23. Kirjassa on mukana meri
  Merete Mazzarella: Alma - Edelläkävijän tarina (2018)
24. Surullinen kirja
      Hanya Yanagihara: Pieni elämä
25. Novellikokoelma
Pirjo Puukko: Mutkanlukutaito (2017)
26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt
      Jörn Donner: Vesi on verta sakeampaa (2018)
27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta
Felicia Feldt: Dödsbädden (2018)
28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä
      Gillian Flynn: Kiltti tyttö (2012)
29. Kirjassa on lohikäärme
      Salla Simukka: Sisarla (2016)
30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan
Maria-Pia Boëthius: Vitt och rött. Billies första krig (2018)
31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa
Jenny Diski: In Gratitude (2016)
32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan
      Satu Rämö & Hanne Valtari: Unelmahommissa (2017)
33. Selviytymistarina
Reko Lundán: Rinnakkain (2004)
34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta
Kati Tervo: Iltalaulaja (2017)
35. Entisen itäblokin maasta kertova kirja
Maciej Zaremba Bielawski: Huset med de två tornen
36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa
Juha Hurme: Niemi
37. Kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi
Johanna Holmström: Sielujen saari (2017)
38. Kirjan kannessa on kulkuneuvo
Antti Tuuri: Tammikuu 18 (2017)
39. Kirja on maahanmuuttajan kirjoittama
Katerina Janouch: Bilden av Sverige
40. Kirjassa on lemmikkieläin
  Paula Noronen: Supermarsu ja roskaavat ryökäleet
41. Valitse kirja sattumanvaraisesti
      Katriina Ranne: Miten valo putoaa (2017)
42. Kirjan nimessä on adjektiivi
      Minna Lindgren: Vihainen leski (2018)
43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle
Ranya ElRamly: Auringon asema (2002)
44. Kirja liittyy johonkin peliin
Pirjo Hassinen: Parit (2018)
45. Palkittu tietokirja
      Alexandra Pascalidou: Mammorna (2018)
46. Kirjan nimessä on vain yksi sana
Anneli Kanto: Lahtarit (2017)
47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta
      Linn Ullman: De oroliga
48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö
Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken (2017)
49. Vuonna 2018 julkaistu kirja
      Bob Woodward: Fear: Trump in the White House (2018)
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja
Hédi Fried: Frågor jag fått om Förintelsen (2017)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiitos tästä kesästä, Aulikki Oksanen!

Olen myöhäisherännäinen monien asioiden suhteen, mutta kun löydän jotain innostavaa niin lähdenkin sitten täysillä mukaan. Ja tänä kesänä tämän palavan innostukseni herätti Aulikki Oksanen ! Kaikki alkoi siitä kun luin Helena Ruuskan viime vuonna ilmestyneen elämäkerran Aulikki Oksasesta. Olen lukenut Ruuskalta kaikki hänen kirjoittamansa elämäkerrat (Hugo Simberg, Marja-Liisa Vartio, Mary Gallen-Kallela ja Eeva Joenpelto) ja kaikki nämä kirjat ovat olleet huikeita aikamatkoja. Ruuska on taitava nitomaan tutkimansa henkilön elämänvaiheet suurempaan historiankehykseen samalla kun hän ripottelee matkan varrelle jännittäviä hippusia kunkin ajan arjesta ja omituisuuksista. Oksanen eroaa muista Ruuskan kohteista sillä, että hän on vielä mitä suuremmiten elossa, jolloin hän on ollut itse mukana kirjan teossa. Koko prosessi vei kolme vuotta ja valmistui Oksasen 80-vuotispäiväksi. Ruuska sai haastatella koko Oksasen klaanin isompia lastenlapsia myöten ja paikoin lukija onkin kuin ...

Lue lisää

Mutta saako näin oikeasti kirjoittaa?

Tällä kertaa haluan kirjoittaa kahdesta kirjasta, jotka ovat jääneet vaivaamaan mieltäni. Molemmissa on käytetty henkilöhahmoina oikeita historian henkilöitä, mutta kyseiset kirjat eivät ole elämäkertoja vaan fiktion ja faktan sekoituksia. Saksalaisen Daniel Kehlmannin Lichtspiel (suomennettu nimellä Ohjaaja) kertoo mykkäelokuvakauden legendaarisesta elokuvaohjaajasta, W.G. Pabstista. Kirjassa häntä tituleerataan "Greta Garbon löytäjäksi" - väite, joka vetää mutkat suoriksi, sillä ensinhän Garbon löysi Mauritz Stiller . Jo tässä vaiheessa tuntosarveni alkavat väristä... W.G. Pabst palaa epäonnistuneen Hollywood-debyyttinsä jälkeen Eurooppaan, tarkoituksenaan vierailla vanhan äitinsä luona. Saksan poliittinen tilanne on kuitenkin kärjistynyt Pabstin poissaolon aikana ja hän ajautuu natsihallinnon propagandakoneiston sätkynukeksi. Kehlmann kuvaa jännittävästi natsi-Saksassa vallinneita realiteettejä, joiden pohjalta kukin joutui tekemään päätöksensä - olenko mukana vai leiki...

Lue lisää

Sirpaleita Anna-Leena Härkösen elämästä - ja vähän omastanikin...

Nyt se vihdoin tuli! Tilaamani Taskupainos! Kävin hakemassa kirjastosta ja 24 tuntia myöhemmin kirja oli luettu. Olisin lukenut nopeamminkin, jos työt ja kotihommat eivät olisi estäneet. Ja kirja oli muuten aivan liian lyhyt. Anna-Leena Härkösen tarinointia olisin jaksanut vähintään yhtä kauan kuin Pirkko Saisiotakin. Anna-Leena Härkönen on lempikirjailijani ja yksi niitä harvoja joita luen yhä uudestaan. Hän on myös lohtukirjailijani - samalla tavalla kuin makaronilaatikko on lohturuokani, jota pitää saada kun elämä kohtelee kaltoin. Katja Kallion ystävästään kirjoittama muistelmateos on onneksi täysosuma. Kirjan rakenne on tarkoituksella spiraalimainen, ei aikajärjestyksessä kerrottu ja se toimii todella hyvin. Kerronta on tajunnanvirtamaista - ikäänkuin istuisin saman pöydän ääressä kuuntelemassa Härkösen jutustelua. Kirjan kerronta on puhtaasti Härköstä itseään, sillä Kallio ei tähän kirjaan ole halunnut haastatella muista ihmisiä. " Mua kiinnostaa sun kokemus elämästä. Että ...

Lue lisää

Klassikkohaaste #14: Antti Jalava – Asfalttikukka

Vaikka Ruotsissa asuu meitä suomentaustaisia n. 7% väestöstä, näkyy se yllättävän vähän ruotsalaisessa kirjallisuuskentässä. Itse asiassa vain kolme kirjaa on onnistunut herättämään ruotsalaismedian mielenkiinnon. Susanna Alakosken Svinalängorna (suomennettuna ’Sikalat’) ilmestyi 2006, jolloin se voitti Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, August-palkinnon ja kirjasta tehtiin myös elokuva muutamaa vuotta myöhemmin. Eija Hetekivi Olsson julkaisi 2011 esikoisromaaninsa ’Ingenbarnsland’, jossa hän kuvaa suomalaissiirtolaisten elämää Göteborgissa. Kirja oli August-palkintoehdokkaana ja se on myöhemmin kasvanut trilogiaksi. Mutta suomalaisen siirtolaiskirjallisuuden pioneeri oli Antti Jalava (1949-2021), jolta vuonna 1980 ilmestyi paljon puhuttu romaani ’Asfaltblomman’ (suom. Pentti Saarikoski ’Asfalttikukka’). Kirja ei ollut kuitenkaan Jalavan esikoisteos, hän oli aikaisemmin kirjoittanut kirjat ’Matti’ ja ’Jag har inte bett att få komma’. Etsin oman aamulehteni Dagens...

Lue lisää

Eeva Kilpi: Elämä edestakaisin (Klassikkohaaste #21)

Olen lukenut Eeva Kilpeä koko aikuiselämäni ja monet hänen teoksistaan jopa useaan otteeseen. Kilpi oli myös lohtukirjailijani, kun en päässyt koronasulun aikana Suomeen. Lääkkeeksi Suomi-ikävääni auttoi silloin Kilven herkkä ja hersyvä suomen kieli. Olen myös miettinyt voiko "elämän evakkous" siirtyä sukupolvelta toiselle. Ainakin omassa elämässäni tunnistan tätä samaa " nyssyköiden haalijan -syndroomaa": "Että kaikki tarpeellinen on kasseissa ja pusseissa sängyn alla tai sängyn vieressä, käden ulottuvilla". Koskaan kun ei tiedä milloin se lähtö tulee. Anna-Riikka Carlsonin kirjassa "Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä" Kilpi epäilee, että tokko häntä enää kukaan lukee. Mutta kyllä vaan luetaan! Etenkin Kilven runoutta näkee siteerattavan säännöllisesti kirjasomessa. Proosatekstit ovat ehkä sitten jääneet vähemmälle huomiolle, ja juuri siksi haluankin nostaa esille tämänkertaisessa Klassikkohaastekirjoituksessani yhden Kilven varha...