Siirry pääsisältöön

Elämä, kerta kaikkiaan!


Lähdin vuosi sitten mukaan Kirjaluotsin haasteeseen Elämä, kerta kaikkiaan! Mahtava idea, joka on ollut mielessäni koko vuoden lukiessani elämäkertoja. Ja elämäkertojahan minä luen todella paljon! On todella jännittävää päästä kurkistamaan oikeiden ihmisten oikeisiin elämiin. Todellisuus on ihan oikeasti monesti tarua ihmeellisempää!

Haasteen tarkoituksena on näin päätteeksi kirjoittaa fiktiivinen elämäkerta, joka perustuu vuoden aikana luettuihin elämäkertoihin. Tässäpä siis minun fiktiivinen henkilöni, joka viekin meidät tulevaisuuteen ja varsin historialliseen tapahtumaan...

**

Elba Chamomile syntyy Chicagossa vuonna 1997. Elba työskentelee pitkään NASA:n astronauttina mutta tultuaan takaisin puolen vuoden mittaiselta komennukseltaan kansainväliseltä avaruusasemalta, hän julkaisee kirjeenvaihtonsa, jota on käynyt komennuksen aikana rakastettunsa Tilde Darrningsin kanssa. 

Kirjassa julkaistuista sähköpostiviesteistä paljastuu, että Elba hakeutui alunperin avaruusasemalle, koska halusi etäisyyttä entiseen puolisoonsa, Alistair Motiveen. Alistair vietti todella skandaalinkäryistä elämää, josta ei puuttunut nautintoaineita eikä vieraita naisia. Elba ilmoittikin työnantajalleen, haettuaan ensin eroa Alistairista, haluavansa komennon niin kauas kuin "pippuri kasvaa". Nasa lähettää hänet siis kansainväliselle avaruusasemalle. Mutta juuri ennen lähtöään avaruusasemalle hän tapaa suuren rakkautensa, Tilden.   

Palavasti rakastuneen parin sydäntäsärkevä kirjeenvaihto saa amerikkalaiset ihastumaan Elbaan ja Tildeen niin, että parin tarinasta tehdään katsojaennätyksiin yltänyt tv-sarja. Elba esittää sarjassa itseään ja näin hän tulee entistä  tutummaksi suurelle yleisölle. Elbasta ja Tildestä tuleekin nopeasti Amerikan 'power couple' numero yksi ja on vain ajan kysymys, milloin Elbaa pyydetään asettautumaan ehdolle presidentinvaaleihin. Vuonna 2036 Elbasta tulee Yhdysvaltain ensimmäinen naispresidentti!

Historiankirjoihin jää myös Elban virkaanastujaisseremoniaansa valitsema musiikki. Elban isänpuoleinen isoisä on suomalaissyntyinen (ja tunnettu New Yorkissa kiinalaissyntyisen vaimonsa kanssa pitämästään riistalihaan erikoistuneesta lihakaupasta 'Laotse Hirven Virne').  Elba haluaa kunnioittaa suomalaisia juuriaan ja niinpä hän asteleekin valanvannomistilaisuuteen laulun "Sata salamaa" säestämänä. Laulu on tuttu hänelle lapsuudesta ja jopa niin tärkeä, että hän pitää sitä omana voimalaulunaan.

Asetuttuaan Valkoiseen taloon, Elba ja Tilde ilmoittavat yrittävänsä saada yhteisen lapsen. Tilde, nyt siis Yhdysvaltain First Lady, käy läpi hedelmöityshoitoja ja kaksi vuotta virkaanastumisesta pari saa vihdoin kauan toivomansa lapsen. Tytön nimeksi tulee Norah-Linene.  Elba valitaan vielä toiselle kaudelle ja hänen kahdeksan presidenttivuottansa tunnetaan rauhan ja yleisen suvaitsevaisuuden aikakautena.

**

Suuret kiitokset Kirjaluotsille todella innostavasta ja hauskasta haasteesta!

Kommentit

  1. Voi elämä, miten mahtava tarina! Toivotaan, että visiosi toteutuu ja Valkoiseen taloon saadaan pian joku Elban ja Tilden kaltainen power couple :-) Kiitos, että olit mukana haasteessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiina todella mahtavasta ideasta ja haasteesta!! Onneksi saa aina haaveilla, aika näyttää miten käy 2036 vuoden vaaleissa... :) /Mari

      Poista
  2. Olipas upea elämäntarina! USA:n ensimmäinen naispresidentti voisi kyllä minun puolestani toteutua hieman aikaisemminkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En uskaltanut pistää sitä aikaisemmaksi, ettei olisi liian epäuskottava tarina 😂 /Mari

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten voikin kirja mennä näin ihon alle!

  Alku oli todella lupaava. Tapasin kirjailijan paikallisen kirjastomme joulukuussa 2022 järjestämässä Antti Jalava  -illassa. jossa kirjailija kertoi olevansa suuri Suomen ystävä ja kirjoittaneensa juuri oman versionsa Aleksi Kiven "Seitsemästä veljeksestä". Mielenkiintoista! Ja kun kirjapiirini ehdotti nyt tätä kirjaa luettavaksemme, innostuin tietysti välittömästi.  Mutta mitä tapahtuikaan... Aloitin lukemisen innolla, mutta jo ensimmäisten sivujen jälkeen alkoi sisälläni kiehua. Miten kukaan jaksaa tällaista lukea? Raakaa kieltä, seksuaalista väkivaltaa, juopottelua, nälkää, sairautta... Vastenmielinen kirja! Aina tämä iänikuinen suomalaisten juopottelu ja väkivalta. Olen asunut Tukholmassa pian jo neljännesvuosisadan ja toiminut koko sen ajan kunniallisena toimihenkilönaisena. Osallistunut järjestötoimintaan, liittynyt kirkkokuoroon, maksanut veroni... Eikö minun tekemisilläni ole sitten mitään merkitystä? Edelleen vain ne samat Slussenin sissit näköjään hallits...

Pieni kirjakimara ja bonuksena ruotsinsuomalainen kirjakohu

Tukholmassa on nyt alkanut hanamin aika! Kävin eilen pyörähtämässä Kungsträdgårdenin kautta ja näpsäisemässä muutaman kuvan, minkä nyt siltä ihmismassalta pystyin. Ja aina edelleen tulee mieleen kevät 2020, jolloin sai kävellä lähes yksinään kukkivien kirsikkapuiden alla. Korona-nostalgiaa... It is important to be on the alert for "the decisive moment", says the man next to me who is talking to his date. I agree. The only difference is that he is talking about twentieth-century photography and I am talking about twenty-first-century everything. Yllä oleva ajatus on amerikkalaisen  Jenny Offillin kirjasta 'Weather'  (Ilmastoja) ja se kuvaakin hyvin kirjan hermostunutta tunnelmaa. Tätä kirjaa olin jo palauttamassa lukemattomana kirjastoon, mutta satuin selailemaan sitä muutaman sivun verran ja yhtäkkiä tunsin, että juuri tällaista kirjaa tarvitsin, juuri nyt. Sirpaleinen ja tajunnanvirtamainen teksti oli kuin lepokoti aivoille, jotka on viime viikkoina työstäneet sa...

Eeva Kilpi: Elämä edestakaisin (Klassikkohaaste #21)

Olen lukenut Eeva Kilpeä koko aikuiselämäni ja monet hänen teoksistaan jopa useaan otteeseen. Kilpi oli myös lohtukirjailijani, kun en päässyt koronasulun aikana Suomeen.  Lääkkeeksi Suomi-ikävääni  auttoi silloin Kilven herkkä ja hersyvä suomen kieli. Olen myös miettinyt voiko "elämän evakkous" siirtyä sukupolvelta toiselle. Ainakin omassa elämässäni tunnistan tätä samaa " nyssyköiden haalijan  -syndroomaa": "Että kaikki tarpeellinen on kasseissa ja pusseissa sängyn alla tai sängyn vieressä, käden ulottuvilla". Koskaan kun ei tiedä milloin se lähtö tulee. Anna-Riikka Carlsonin  kirjassa  "Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä" Kilpi epäilee, että tokko häntä enää kukaan lukee. Mutta kyllä vaan luetaan! Etenkin Kilven runoutta näkee siteerattavan säännöllisesti kirjasomessa. Proosatekstit ovat ehkä sitten jääneet vähemmälle huomiolle, ja juuri siksi haluankin nostaa esille tämänkertaisessa Klassikkohaastekirjoituksessani yhden Kilven varha...

Kun Suomen lapset lähtivät Ruotsiin - Anna Takanen: Sinä olet suruni

Tänään 15. joulukuuta on kulunut 80 vuotta ensimmäisen suomalaisia sotalapsia Tukholmaan kuljettaneen laivan lähdöstä. Ruotsiin lähti kaikkiaan sotaa pakoon  noin 70 000 lasta ja melkein neljäsosa heistä jäi palaamatta. Näihin lukuihin  mahtuu traagisia tarinoita, joita on kipuiltu sekä Suomessa että täällä Ruotsissa. Eikä asiasta ole sen kummemmin puhuttu, kummassakaan maassa. Yksi Ruotsiin jääneistä lapsista oli Anna Takasen Timo-isä, jonka tarinan Takanen on nyt kirjoittanut kirjaksi "Sörjen som blev". Mutta kirja ei ole pelkästään sotalapsen tarina sillä 80 vuoden takainen tragedia vaikuttaa monen perheen elämään edelleen. Takanen sanoo, että sotalapsen traumasta selviämiseen menee neljä sukupolvea. Tässä yhtälössä hän laskee itsensä kolmanneksi sukupolveksi. Anna Takanen eli lapsuutensa oudossa välitilassa. Hän oli syntynyt Ruotsissa ja puhui ruotsia, mutta sukunimensä vuoksi hänet luokiteltiin suomalaiseksi. Koulussa häntä kiusattiin juuri suomalaisuutensa takia...

Nobel-huumaa! - Kirjabloggaajien joulukalenterin 2022 luukku nro 8

  Loistokasta Nobel-viikkoa täältä Tukholmasta! Nyt on taas se aika vuodesta kun tämä nykyinen kotikaupunkini hehkuu väriä ja loistetta ja televisiosta katsotaan kuinka kuninkaalliset syövät ja seurustelevat tuoreiden Nobel-palkittujen kanssa. Sekä tämä Nobel-hulina että Lucianpäivä tuovat kaivattua valoa alkutalven pimeyteen ja koleuteen. En tiedä kuinka paljon tämä Nobel-huuma näkyy muualla Ruotsissa, mutta täällä Tukholmassa siltä ei voi välttyä. Jo pelkästään kaupungilla kävellessä voi illan pimetessä nauttia valoshowsta, jonka tarjoaa Nobel Light Week. Sitä kävimme myös perheen kanssa heti avajaisiltana ihastelemassa. Nobel-museossa uskoisin nyt olevan kiivaimman sesongin tällä hetkellä. Museon perinne on yhteisnäyttely Beckmanin designkorkeakoulun kanssa, jossa ensimmäisen vuoden vaatesuunnittelijaopiskelijat tulkitsevat Nobel-voittajia muodin kautta. Tämän vuoden kirjallisuudenpalkinnon voittaja Annie Ernaux esimerkiksi saa potretikseen puvun, joka suunnittelijoiden Gustav F...