Siirry pääsisältöön

Tapahtui tammikuussa


Mikä aloitus vuodelle 2019! Jos vuosi 2018 tuntui "laiskahkolta" lukuvuodelta niin tämä vuosi on lähtenyt sitten täydellä höyryllä käyntiin. Ja vaikka sovinkin itseni kanssa, että kirjoja ei tänä vuonna lasketa niin sen verran kuitenkin vilkaisin listojani  että tammikuussa olen lukenut peräti 11 kirjaa. Tosin kaksi niistä siirtyi viime vuoden puolelta keskeneräisinä mutta lukuvauhti on joka tapauksessa suorastaan päätä huimaava!

Jos nyt yksi kirja pitäisi mainita tammikuun huippukirjana niin se on Hanne-Vibeke Holstin 'Mitä he toisilleen tekivät'. Tämä oli muuten ensimmäinen kirja, jonka luin Holstilta mutta olin niin vaikuttunut, että luin perään heti toisenkin, Holstin alkupään tuotantoon kuuluvan Theresen valinnat. Jos kaipaatte vauhtia kirjalliseen elämäänne niin Holst sitä tarjoaa! Varsinkin tuo ensin mainittu kirja oli aiheuttaa parikin sydänslaagia. Harmittavasti joudun nyt odottamaan kirjan bloggausta lokakuulle asti, sillä tämä kirja kuuluu projektiini 'Kuukauden kieli', joka on Aukeamia-kirjablogin lukuhaaste. Tanskan vuoro on siis vasta syksyllä.  (Tammikuun kieli, korea, sitä vastoin on vastatuulessa sillä kirjastosta varaamani kirja ei ole vielä tullut.)

Tammikuun kirjallisiin huippukohtiin kuuluu myös se, että tytär on vihdoinkin antanut suostumuksensa aloittaa Harry Potterin lukeminen. Hankimme ensimmäisen osan jo kolme vuotta sitten mutta kun olemme sitä pari kertaa yrittäneet aloittaa se on tuntunut lapsesta aina liian jännittävältä. Nyt lapsi on yhdeksän ja hetki on siis vihdoin koittanut! Ja jo vain näin kolmen luetun luvun jälkeen voimme sanoa, että olemme koukussa.

Olen muuten ihmetellyt blogitilastoissani tammikuun L. Onerva -piikkiä, monet ovat nyt yllättäin löytäneet parin vuoden takaisen kirjoitukseni Hannu Mäkelän kirjasta  'Onnen maa'. Syy tähän äkilliseen L. Onerva -kiinnostukseen voi olla YLE:n sarja 'Mullan alta', joka saattaa yhteen nuoret musiikintekijät ja kuolleet runoilijat.

Satuin eilen näkemään jakson, jossa juuri L. Onerva pääsi parrasvaloihin. Ja hyvä, että satuinkin näkemään, en nimittäin täältä ulkomailta käsin pysty katsomaan tätä ohjelmasarjaa Yle Areenasta mutta kaapelin kautta näkyviltä YLE:n kanavilta kylläkin. Sarjasta on tulossa vielä kaksi jaksoa (Saima Harmaja ja Lauri Viita), joten saan pistää lähetysajat muistiin, jotta ehdin tallentaa ne. Eilisen näkemäni perusteella vahva suositus sarjalle!

Kommentit

  1. Kiitos vinkeistä Mullan alta ja Hanne-Vibeke Holst.

    Mukavia Potter-hetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marjatta! Potterin kanssa meillä meneekin varmasti tovi jos toinenkin :) /Mari

      Poista
  2. En ole lukenut lainkaan Holstia. Kiitos vinkistä, alkoi kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lue tuo ensin mainitsemani 'Mitä he toisilleen tekivät', aivan käsittämättömän taitavasti rakennettu stoori! /Mari

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ingeborg Bachmann 100 vuotta – saksankielisen modernismin klassikko (Klassikkohaaste #23)

Tämänkertaiseen kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen pyörittelin mielessäni jo ihan toista kirjaa, kunnes yhtäkkiä tajusin, että nythän on Ingeborg Bachmann-juhlavuosi! Ja koska arvaan, että tämä saksankielisen kirjallisuuden moderni klassikkokirjailija ei ole kovin tuttu Suomessa, niin käytänpä tilaisuuden hyväkseni. Aloitetaan lyhyellä elämäkerralla: Ingeborg Bachmann syntyi 25. kesäkuuta 1926 Itävallan Klagenfurtissa. Bachmann aloitti opintonsa heti kun yliopistot avasivat ovensa sodan jälkeen aineinaan filosofia, psykologia ja germanistiikka ja hän väitteli tohtoriksi 1950 Martin Heideggeria käsittelevällä työllään. Opintojen jälkeen Bachmann työskenteli toimittajana, mutta oma kirjallinen ura sai vauhtia kun Bachmann tutustui Gruppe 47 -ryhmään, jossa hän tapasi saksankielisen kirjallisuuden huippunimiä, kuten Paul Celan, Heinrich Böll ja Günter Grass.  Bachmann julkaisi aluksi lyriikkaa ja radioteatterinäytelmiä ( Hörspiel oli sodanjälkeisessä Saksassa erittäin suosittu taid...

Klassikkohaaste #14: Antti Jalava – Asfalttikukka

  Vaikka Ruotsissa asuu meitä suomentaustaisia n. 7% väestöstä, näkyy se yllättävän vähän ruotsalaisessa kirjallisuuskentässä. Itse asiassa vain kolme kirjaa on onnistunut herättämään ruotsalaismedian mielenkiinnon. Susanna Alakosken Svinalängorna (suomennettuna ’Sikalat’) ilmestyi 2006, jolloin se voitti Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, August-palkinnon ja kirjasta tehtiin myös elokuva muutamaa vuotta myöhemmin. Eija Hetekivi Olsson julkaisi 2011 esikoisromaaninsa ’Ingenbarnsland’, jossa hän kuvaa suomalaissiirtolaisten elämää Göteborgissa. Kirja oli August-palkintoehdokkaana ja se on myöhemmin kasvanut trilogiaksi. Mutta suomalaisen siirtolaiskirjallisuuden pioneeri oli Antti Jalava (1949-2021), jolta vuonna 1980 ilmestyi paljon puhuttu romaani ’Asfaltblomman’ (suom. Pentti Saarikoski ’Asfalttikukka’). Kirja ei ollut kuitenkaan Jalavan esikoisteos, hän oli aikaisemmin kirjoittanut kirjat ’Matti’ ja ’Jag har inte bett att få komma’. Etsin oman aamulehteni Dagens...

Eeva Kilpi: Elämä edestakaisin (Klassikkohaaste #21)

Olen lukenut Eeva Kilpeä koko aikuiselämäni ja monet hänen teoksistaan jopa useaan otteeseen. Kilpi oli myös lohtukirjailijani, kun en päässyt koronasulun aikana Suomeen.  Lääkkeeksi Suomi-ikävääni  auttoi silloin Kilven herkkä ja hersyvä suomen kieli. Olen myös miettinyt voiko "elämän evakkous" siirtyä sukupolvelta toiselle. Ainakin omassa elämässäni tunnistan tätä samaa " nyssyköiden haalijan  -syndroomaa": "Että kaikki tarpeellinen on kasseissa ja pusseissa sängyn alla tai sängyn vieressä, käden ulottuvilla". Koskaan kun ei tiedä milloin se lähtö tulee. Anna-Riikka Carlsonin  kirjassa  "Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä" Kilpi epäilee, että tokko häntä enää kukaan lukee. Mutta kyllä vaan luetaan! Etenkin Kilven runoutta näkee siteerattavan säännöllisesti kirjasomessa. Proosatekstit ovat ehkä sitten jääneet vähemmälle huomiolle, ja juuri siksi haluankin nostaa esille tämänkertaisessa Klassikkohaastekirjoituksessani yhden Kilven varha...

Miten voikin kirja mennä näin ihon alle!

  Alku oli todella lupaava. Tapasin kirjailijan paikallisen kirjastomme joulukuussa 2022 järjestämässä Antti Jalava  -illassa. jossa kirjailija kertoi olevansa suuri Suomen ystävä ja kirjoittaneensa juuri oman versionsa Aleksi Kiven "Seitsemästä veljeksestä". Mielenkiintoista! Ja kun kirjapiirini ehdotti nyt tätä kirjaa luettavaksemme, innostuin tietysti välittömästi.  Mutta mitä tapahtuikaan... Aloitin lukemisen innolla, mutta jo ensimmäisten sivujen jälkeen alkoi sisälläni kiehua. Miten kukaan jaksaa tällaista lukea? Raakaa kieltä, seksuaalista väkivaltaa, juopottelua, nälkää, sairautta... Vastenmielinen kirja! Aina tämä iänikuinen suomalaisten juopottelu ja väkivalta. Olen asunut Tukholmassa pian jo neljännesvuosisadan ja toiminut koko sen ajan kunniallisena toimihenkilönaisena. Osallistunut järjestötoimintaan, liittynyt kirkkokuoroon, maksanut veroni... Eikö minun tekemisilläni ole sitten mitään merkitystä? Edelleen vain ne samat Slussenin sissit näköjään hallits...

Saksaa puolin ja toisin

  Loma alkoi vauhdikkaasti pienellä junareissulla Manner-Eurooppaan. Testasimme tänä keväänä aloitetun suoran junayhteyden Tukholma-Hampuri ja hyvinhän se toimi. Tosin junamatka venyi molempiin suuntiin, mutta koska meillä ei ollut kummassakaan päässä jatkoyhteyksiä odottamassa niin saatoimme istua rauhallisina ja vain nauttia matkanteosta. Ensimmäiseksi lomakirjakseni valikoitui moderni saksalaisklassikko. Muistan kun Patrik Süskindin "Parfyymi" ilmestyi v. 1985 ja siitä tuli yhtä suuri jättimenestys kuin Umberto Econ Ruusun nimestä. Econ kirjan luin tuoreeltaan, Süskind saikin sitten odottaa peräti 41 vuotta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1700-luvun Ranskaan. Päähenkilö Grenouille syntyy äpäränä ja, kuten hylätyn vauvan ensimmäinen hoitaja huomaa, ilman ihmistuoksua. Sen sijaan lapsella itsellään on ällistyttävä hajuaisti ja -muisti. Alkaa omituinen elämäntarina, jota kirja kuvaa ulkopuolisen kertojan silmin. Eteemme piirtyy 1700-luvun hajukakofonia ja armoton sääty-yhte...