Siirry pääsisältöön

Kurkistus instagram-vuoteen 2020

 

Monet kirjabloggaajat ovat tänä vuonna pohdiskelleet pitäisikö lopettaa blogin pitäminen kokonaan ja siirtyä vain instagramin puolelle. Siellä kun tuntuu olevan enemmän jutustelua kirjoista kun taas täällä blogimaailmassa keskustelu on kieltämättä tyrehtynyt. Blogikirjoittaminen ei ehkä tunnu enää edes kovin trendikkäältä?

Omalla kohdallani homma toimii niin, että teen yleensä nopean ensiarvion kirjasta instagramiin, joskus jopa ennen kuin olen edes lukenut kirjaa loppuun. Blogiin asti kirja pääsee, jos se on herättänyt jotain ajatuksia. Aina ei nimittäin käy niin. Tai sitten en ole pitänyt kirjasta ollenkaan ja tuntuu tylsältä kirjoittaa blogiin kovin negatiivinen arvio. 

Lukemani kirjat löytyvät siis varmimmin instagramista ja sieltä löytyy myös rehellinen mielipiteeni kirjasta. Mutta vaikka en olisi kirjasta pitänytkään, yritän aina valokuvata kirjan jotain kaunista tai ainakin mielenkiintoista taustaa vasten. 

Kesällä vakiokuvauspaikkani on tämä pieni puutarhani, talvella taas on vaikeampi löytää hyviä kuvauspaikkoja. Joskus otan kirjoja mukaan esimerkiksi metsäkävelylle lähtiessäni, lisäksi matkoilla löytyy aina uusia jänniä taustoja. 

En yleensä edes yritä löytää mitään itse kirjan teemaan sopivaa taustaa vaan sijoittelen kirjoja summamutikassa mielestäni esteettisesti hauskoihin paikkoihin. Useimmiten kirjan kannen väri inspiroi etsimään jotain siihen sopivaa.

Näistä yhdeksästä vuoden 2020 "suosituimmasta" kuvastani näkyy, että kirjapinot todella kiinnostavat. Samoin tunnetut nimet, kuten nyt tässä tapauksessa Jane Fonda ja Elton John. Mutta hauska nähdä, että vakiokuvauskohteeni eli vanhat talot on myös innoittanut painamaan sydäntä!

Blogikirjoitteluni jatkuu myös vuonna 2021 kuin myös instagramiin valokuvaaminen, nämä vanhat rakkaat harrastukseni ovatkin saaneet uutta potkua koronavuoden kotoilun myötä. Ja on aina hauska saada vastakaikua omiin aatoksiin, oli se sitten sydämenpainamisen tai blogiin jätetyn kommentin kautta. Kiitos kaikista niistä!

Kommentit

  1. riitta k29/12/20 14:13

    Kaunis vuosikooste sinulla. Kieltämättä blogissa tulee usein se tunne, että jutustelee itsekseen. Tuo onkin hyvä idea, että voisi postata instagramiin pelkän kuvan, jos jostain syystä kirjasta ei saa pitempää tekstiä aikaiseksi. Sekä blogi että instagram kuuluvat minullakin ainakin alkuun ensi vuoteen. Hyvää loppuvuotta ja hienoja kirjaelämyksiä sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mrs Karlsson29/12/20 15:21

      Kiitos samoin, Riitta! Uutta vuotta ja uusia kirjaelämyksiä kohti 😊 /Mari

      Poista
  2. Anneli A 29/12/20 15:03

    Mukavaa pohdintaa instan roolista. Minäkin olen kyllä instassa, liityin instaaan valokuvausharrastuksen myötä ja nyt olen sitten pyrkinyt laittamaan sinne ne kirjat, joista teen postauksen. Eli ensin teen postauksen, sitten instan. Koetko, että saat instassa enemmän palautetta luetuista kirjoista kuin blogissa? Minulle tulee instaan todella harvoin kirjakommentteja, muista asioista enemmänkin. - Kauniita kuvia tässä! Mukavia loppuvuoden päiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mrs Karlsson29/12/20 15:19

      Palaute menee aika lailla tasan, ovat vain ehkä eri tyyppisiä. Instassa tulee enemmän keskustelua vähän muustakin, itse kuvista tai muusta lukemiseen liittyvästä. Täällä blogissa sitten enemmän kirjoista sinänsä. Mutta instassa tulee kommentteja myös heiltä, jotka eivät ehkä seuraa niinkään kirjablogeja (esimerkiksi siskolta 😂).

      Hyvää loppuvuotta, Anneli! /Mari

      Poista
  3. Anki29/12/20 15:49

    Itse koetan kommentoida mahdollisimman paljon, jos vain suinkin on jotain asiaa. Kommentteja on niin kiva saada! Instaan en ole ajatellut siirtyä ollenkaan, vaan luotan tähän jo vähän vanhanaikaiseen blogiformaattiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mrs Karlsson29/12/20 16:50

      Minäkin tykkään tästä blogimaailmasta! Yritän myös käydä kommentoimassa minkä ehdin ja tästä voisinkin muuten ottaa yhden uudenvuoden lupauksen, eli kommentti päivässä, kaksi parhaassa 😊 /Mari

      Poista
  4. Leena Laurila 30/12/20 10:42

    Hyvä että jatkat sentään blogiasi. En tunne muuta somea kuin blogit, enkä halua sitä puolta kasvattaa. Minulle blogi merkitsee muiden lukijoiden/kirjoittajien seuraamisen ohella omaa ns älyllistä haastetta eli että mietin kirjan sisältöä, yritän hioa omia ajatuksiani siitä ja sitten lopulta voin palata siihen eli muistaa luetun myöhemminkin. Ei riittäisi edes eläkeläisenä aikaa eikä kapasiteettia enempään. Voin vain ihmetellä somekansalaisten tehokkuutta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari / Mrs Karlsson lukee30/12/20 10:56

      Blogi vaatii tosiaan pitkäjänteisempää työtä ja enemmän pohdintaa, monelle tämä on ehkä liian aikaa vievä harrastus?

      Omana muistipankkina tämä on kyllä aivan korvaamaton! Itse käyn vähän väliä ihmettelemässä, että tuonkin kirjan olen lukenut ja noin hienosti siitä silloin ajatellut :)

      Poista
  5. MarikaOksa1/1/21 14:28

    Mukava kuvallinen kooste viime vuodesta. Itse en oikein ole vielä löytänyt itselle sopivaa tapaa käyttää Instagramia. Johtunee siitä, ettei valokuvaus niin innosta ja kirjakuvat ovat jääneet satunnaisiin näppäyksiin. :) Tiliä en ole silti vielä lopettanut, kenties keksin sille jotain käyttöä tai sitten vain seurailen muita tilejä... hyvää uutta kirjavuotta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mrs Karlsson1/1/21 14:58

      Instagram on kyllä mukava foorumi jos on innostunut valokuvaamisesta kuten itse olen. Mutta voihan siellä tosiaan vaikka vain seurailla muita, instassa ainakin näkee helposti mitä kirjoja kulloinkin luetaan 😀 Hyvää kirjavuotta!! /Mari

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lisää miehiä!

Hei pitkästä aikaa! Viimeksi kirjoitin tänne blogiini Markus Nummen loistavasta  Käräjät -kirjasta ja mitä lie nyt tapahtunut, mutta olen lukenut mieskirjailijoita enemmänkin! Ihmettelen aina vuoden lopussa lukutilastoani laatiessa miten lukemani kirjailijat ovat melkein 90%:sesti naisia. Mutta tänä vuonna tilastoihini saattaakin tulla yllättävä piikki... Viimeisin lukemani kirja on ohut ja pettävän kevyen oloinen Antti Röngän "Kiltti poika" . En ole jaksanut viimeiseen kuukauteen lukea mitään pidempää tekstikokonaisuutta ja tämä tuntui kirjastopinokirjoista siltä helpoimmalta. Mutta Röngän tajunnanvirtamainen teksti vaatii tarkkaavaisuutta ja keskittymistä, ja kirjan lukemiseen meni useampi päivä, vaikka sivuja on vain 160. "Kiltti poika" on kertomus muutaman vuorokauden mittaisesta ajanjaksosta, jona aikana päähenkilö täyttää 27 vuotta. Tästä on myös tarkoitus tulla se viimeinen syntymäpäivä. Kevät, itsemurhaajien vuodenaika. Että joutuu kuljettamaan kaikkea sitä ...
2 kommenttia
Lue lisää

Döden, döden, döden...

Tunnetussa anekdootissa Astrid Lindgren kertoi kuinka hän vanhenevien sisarustensa kanssa aloitti aina puhelut sanoilla "döden, döden, döden...". Näin oli tämä ikävä mutta enenevissä määrin elämään kuuluva asia poiskäsitelty ja voitiin siirtyä mukavampiin aiheisiin. Uusi suosikkikirjailijani Maggie O'Farrell on myös tarttunut härkää sarvista ja kertoo tässä muistelmiksi luokitellussa kirjassaan 17 kerrasta, jolloin kuolema on liipaissut läheltä. Aihe saattaa kuulostaa synkältä, makaaberiltakin ehkä, mutta voin vakuuttaa, että O'Farrell on luonut näistä kertomuksista maagista luettavaa! There is nothing unique or special in a near-death experience. They are not rare; everyone, I would venture, has had them, at one time or another, perhaps without even realising it. The brush of a van too close to your bicycle, the tired medicin who realises that a dosage ought to be checked one final time, the driver who has drunk too much and is reluctantly persuaded to relinq...
8 kommenttia
Lue lisää

Lukunautinto, pitkästä aikaa! (Markus Nummi: Käräjät)

Sain pitkästä aikaa kokea oikean lukunautinnon! Mikä sopikin hyvin tähän parhaillaan menevän lukuviikon teemaan "löydä lukufiilis!". Oma salaisuuteni lukufiiliksen takaamiseksi oli pitkä viikonloppu, paksu kirja ja rentouttava miljöö. Tämä yhtälö toteutuu yleensä juuri näin pääsiäisenä - muistan esimerkiksi Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen olleen juuri tällainen täysosuma. Olin tässä jo useamman viikon säästellyt kirjastosta varaamaani Markus Nummen Käräjät-teosta, joka tuli sen verran ajoissa, että jouduin sen lainaa jo pari kertaa pidentämään. Mutta aikataulu piti ja ehdin lukea kirjan ennen kuin lopullinen palautuspäivä tuli eteen. Tämä Käräjät tosin oli vähän riskaabeli valinta. Ensinnäkin se on paksu, melkein 600 sivua. En mielelläni ryhdy tällaisiin luku-urakoihin jos ei ole taetta siitä, että kirja on oikeasti hyvä. Siitä kirjan hyvyydestä olin kyllä saanut paljon vinkkejä kirjasomea ja -blogeja selatessani, mutta siitä tuli se toinen mutta... olen aika monta kertaa ...
4 kommenttia
Lue lisää

Ann Napolitanin "Kaunokaisia" - raportti eletystä elämästä

  Seuraan tiiviisti myös saksankielisiä kirjallisuusmarkkinoita ja huomasin juuri ennakkopostauksen sveitsiläisen Charles Lewinskyn tänä syksynä ilmestyvästä kirjasta "Täuschend echt" (Petollisen todellinen), jossa mainostoimiston copywriter menettää kaiken - työn, rakkauden ja rahat. Hän onnistuu kuitenkin tekoälyn avulla tuottamaan romaanin, "tositarinan", josta tulee suurmenestys. On kuitenkin yksi henkilö, entinen rakastettu, joka tietää että tarina ei ole totta...  Mieltä kutkuttava aihe! Vaikka samalla iskee mieleen ajatus, että kuinkakohan monta tekoälyllä tuotettua romaania tuolla maailmalla jo liikkuukaan? Minulla on itse asiassa jo yksi vahva ehdokas, enkä ole edes yksin epäilykseni kanssa, minkä huomasin kun tutkin asiaa. Kyseessä on ehkä tällä hetkellä kirjasomen eniten hehkutettu kirja, amerikkalaisen Ann Napolitanon "Hello Beautiful" (Kaunokaisia), jonka myös lukupiirimme päätti lukea. Huom! Jos haluat välttää juonipaljastuksia tai jos pidit ...
14 kommenttia
Lue lisää

Vielä muutama kirjalupaus!

  Tämä viikko on mennyt vielä uuden vuoden tunnelmissa. En ole mitään kummempia lupauksia mennyt tekemään, mutta totta kai tuleva mietityttää. Ja myös tämän kirjablogini tuleva vuosi! Innostuin Kartanon kruunaamaton lukija -blogin vuosikatsauksesta , Elegia on nimittäin ehtinyt lukea viime vuoden aikana kirjoja peräti 21 eri maasta! Pakkohan se oli tarkistaa myös oma tilanne.  20: Ruotsi 18: Suomi 7: USA 5: Iso-Britannia 5: Saksa 4: Norja 2: Irlanti 1: Tanska, Viro, Espanja Ylsin siis kymmeneen maahan, mikä on yllättävän hyvä tulos mutta kun listaa katsoo niin huomaa, että aika tutuilla alueilla liikun. Suurimman määrän kirjoja luin tietysti näistä kahdesta kotimaastani, Ruotsista ja Suomesta. Mutta mitäpä jos pistäisin tämän kaksi kertaa paremmaksi eli tänä vuonna lukisinkin kirjoja 20 eri maasta! Ja joku vieraampikin maa siellä saisi mielellään olla. Toinen ajatukseni alkavaa vuotta ajatellen on, etten enää välttämättä haluaisi kirjoittaa kirjakohtaisia postauksia vaan sen s...
8 kommenttia
Lue lisää