Siirry pääsisältöön

Neiti Etsivä 2.0


Lähdin vuoden alussa innokkaasti mukaan Kuukauden kieli -lukuhaasteeseen ja innokkaana olen mukana edelleenkin, tässä vain kävi hiukan hassusti... Sattumalta kirjapinossani oli nimittäin pari kirjaa, jotka sopivat lokakuulle (tanska) ja päätin lukea ne samantien pois alta. Lokakuu olisi sitten sillä kuitattu. Mutta toinen tanskalaiskirjailijoista ei ole päästänyt minua otteestaan joten nyt junnaan lokakuussa ja luen tätä samaa kirjailijaa enkä muita kieliä ole ehtinyt edes harkitsemaan.

Tämä kirjailija on Hanne-Vibeke Holst, tanskalaisten ja ruotsalaistenkin kestosuosikki, josta olin toki kuullut mutta en ollut ymmärtänyt että hän olisi näin kertakaikkisen loistava kirjailija! Tämä on juuri sellaista viihdekirjallisuutta, jota olen etsinyt ja jota olen Ilkka Remekseltä turhaan toivonut. Remes kun keskittyy lähinnä aseiden ja autojen luonnekuvaukseen ja kirjojen harvat naishahmot ovat siitä yhdestä ja samasta sabluunasta. Jossain vaiheessa mietinkin olisiko olemassa vastaavanlaista jännityskirjallisuutta, jota naislukijakin voisi lukea ilman myötähäpeän värittämiä poskia. Ja vastaus on: kyllä! Hanne-Vibeke Holstin "Som pesten" on juuri se kirja.

Tanskalaislääkäri Karoline Branner on saanut työpaikan WHO:ssa Genevessä, jossa hän aloittaa tartuntatautien koordinaattorina. Mukaan lähtevät puoliso Jasper ja leikkikouluikäinen Hugo-poika. Jo ensisivuilta Holst lähtee kuitenkin rakentamaan sen mittaista henkilögalleriaa, että ymmärrän 840 sivun tulevan enemmän kuin tarpeeseen. Teksti rakentuu lyhyehköistä kohtauksista, joissa usein nopeasti esitellään uusia henkilöitä. Selväksi käy sekin, että jokainen henkilö on jollakin tavalla merkityksellinen vaikka yhteys juoneen saattaa paljastua vasta myöhemmin.

Juoni lyhyesti: Tanskassa ilmaantuu yllättäen influenssa-alto, joka osoittautuu erittäin tappavaksi. Erityisesti nuoret miehet sairastuvat rajusti ja pian aletaan puhua tuhansista kuolonuhreista. Karoline huomaa sattumalta, että kuolleiden joukossa on erityisen paljon afrikkalaisperäistä väestöä. Mistä tämä johtuu? Ja pitäisikö heidän saada etuoikeus rokotuksia jaettaessa?

Tästä lähtee käyntiin sellainen vyyhti, jossa lukijaa kuljetetaan milloin Easyjetillä, milloin bisnesluokassa Kööpenhaminan, Geneven, Ugandan ja New Yorkin väliä. Holst löytää tähän aikalaisromaaniin aineksia niin Trumpista, Obamasta, Ugandan homodiskriminaatiosta, eutanasiasta, Italian mafiasta, huumekaupasta, syksyn 2015 pakolaisvirrasta, rasismista, Tanskan sisäpolitiikasta, aidsista, Geneven kansainvälisten järjestöjen valtahierarkioista, #metoosta... Tämän kaiken päälle vielä ihmissuhdehässäkkää juuri sen verran, että ei mene överiksi (vaikkakin Holst on pari kertaa vaarallisen lähellä sitä rajaa).

Eikä tätä lukiessa tarvitse naislukijan tosiaankaan kakistella. Holst kuvaa naishahmonsa juuri niin moniulotteisesti kuin ihminen tuppaa olla. Kirjailijan lempihahmo on tietysti Karoline, kaikkien kympintyttöjen suojeluspyhimys, jossa ruumillistuu Neiti Etsivä sellaisena kuin hän olisi nyt 2000-luvun aikuisena naisena. Karoline selvittää koko vyyhdin, vaikkakin apuna hänellä on tietysti joukko luottoihmisiä. Ja lopussa paha saa palkkansa...

Ainoa huono puoli on se, että käsittääkseni "Som pesten"-tiiliskiveä ei ole suomennettu vaikka Holstilta on joitakin muita teoksia ilmestynyt myös suomeksi. Itse luin kirjan ruotsiksi mutta suomeksi Holstilta löytyy esimerkiksi "Mitä he toisilleen tekivät", joka muistuttaa tyyliltään ja rakenteeltaan tätä uusinta. Joka tapauksessa vahva suositus ja kustantajalle terveisiä, että tällä olisi varmasti menekkiä Suomessa!

**
Hanne-Vibeke Holst: Som pesten
Albert Bonniers Förlag 2017

Helmet-lukuhaaste 2019: 18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
Kirjankansibingo 2019: Piirroskuva

Kommentit

  1. Tämähän on hupaisaa, minullakin on lokakuun kieli eli tanska jo ikään kuin hoidettu alta pois ;D Eli ihan vinksin vonksin menevät nämä kuukauden kielet tällä kertaa... (ja minä kun luulin, että tanska olisi hankala rasti...!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tanska pääsi yllättämään! Mitä tanskalaiskirjailijoita olet itse löytänyt? /Mari

      Poista
  2. Luin Naja Marie Aidtin kirjan Jos kuolema on vienyt sinulta jotakin anna se takaisin. Minulta on pohjoismainen kirjallisuus jäänyt vähän paitsioon, pelkäsin sen olevan pelkkää Nordic Noiria nykyään, joten oli kiva löytää tällainen ihan toisenlainen kirja.

    Tämän postauksesi otsikko oli muuten mainio, olin pikkutyttönä suuri Neiti Etsivä fani ;) Täytyy siis laittaa Holstin nimi korvan taakse!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ingeborg Bachmann 100 vuotta – saksankielisen modernismin klassikko (Klassikkohaaste #23)

Tämänkertaiseen kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen pyörittelin mielessäni jo ihan toista kirjaa, kunnes yhtäkkiä tajusin, että nythän on Ingeborg Bachmann-juhlavuosi! Ja koska arvaan, että tämä saksankielisen kirjallisuuden moderni klassikkokirjailija ei ole kovin tuttu Suomessa, niin käytänpä tilaisuuden hyväkseni. Aloitetaan lyhyellä elämäkerralla: Ingeborg Bachmann syntyi 25. kesäkuuta 1926 Itävallan Klagenfurtissa. Bachmann aloitti opintonsa heti kun yliopistot avasivat ovensa sodan jälkeen aineinaan filosofia, psykologia ja germanistiikka ja hän väitteli tohtoriksi 1950 Martin Heideggeria käsittelevällä työllään. Opintojen jälkeen Bachmann työskenteli toimittajana, mutta oma kirjallinen ura sai vauhtia kun Bachmann tutustui Gruppe 47 -ryhmään, jossa hän tapasi saksankielisen kirjallisuuden huippunimiä, kuten Paul Celan, Heinrich Böll ja Günter Grass.  Bachmann julkaisi aluksi lyriikkaa ja radioteatterinäytelmiä ( Hörspiel oli sodanjälkeisessä Saksassa erittäin suosittu taid...

Klassikkohaaste #14: Antti Jalava – Asfalttikukka

  Vaikka Ruotsissa asuu meitä suomentaustaisia n. 7% väestöstä, näkyy se yllättävän vähän ruotsalaisessa kirjallisuuskentässä. Itse asiassa vain kolme kirjaa on onnistunut herättämään ruotsalaismedian mielenkiinnon. Susanna Alakosken Svinalängorna (suomennettuna ’Sikalat’) ilmestyi 2006, jolloin se voitti Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, August-palkinnon ja kirjasta tehtiin myös elokuva muutamaa vuotta myöhemmin. Eija Hetekivi Olsson julkaisi 2011 esikoisromaaninsa ’Ingenbarnsland’, jossa hän kuvaa suomalaissiirtolaisten elämää Göteborgissa. Kirja oli August-palkintoehdokkaana ja se on myöhemmin kasvanut trilogiaksi. Mutta suomalaisen siirtolaiskirjallisuuden pioneeri oli Antti Jalava (1949-2021), jolta vuonna 1980 ilmestyi paljon puhuttu romaani ’Asfaltblomman’ (suom. Pentti Saarikoski ’Asfalttikukka’). Kirja ei ollut kuitenkaan Jalavan esikoisteos, hän oli aikaisemmin kirjoittanut kirjat ’Matti’ ja ’Jag har inte bett att få komma’. Etsin oman aamulehteni Dagens...

Klassikkohaaste 18 - Erich Kästner: Tuuliajolla Berliinissä

  Olen parin viime vuoden aikana tutustunut oikein urakalla saksalaisin klassikoihin. Kiitos siitä kuuluu sattumanvaraiselle neronleimaukselleni, jonka johdosta aloin opiskella yliopistolla  saksan kieltä ja kulttuuria. Ja mitä klassikkoja sieltä onkaan pulpahtanut esiin! Vaikkapa nyt tämä Erich Kästnerin Fabian vuodelta 1931. Täytyy myöntää, että kirjallisuuskurssimme alkaessa Kästnerin teos oli se, jota ehkä kaikkein vähiten odotin. Olihan siellä tarjolla myös Mannia ja Kafkaa. Mutta kurssin lopussa se kirja, joka sitten kuitenkin eniten jäi päätäni vaivaamaan, oli juuri Fabian. Laitetaanpa tähän heti alkuun hyvät uutiset: kirja on suomennettu viime vuonna, joten jos tämän postaukseni jälkeen haluaa tutustua kirjaan tarkemmin siihen löytyy Vesa Tapio Valon tuore (ja hyvä!) suomennos vuodelta 2023 (Aviador). Suomeksi kirja on saanut tarinaa hyvin kuvaavan nimen "Tuuliajolla Berliinissä".  Jakob Fabian on kolmekymppinen kirjallisuustieteilijä, joka elättää itsensä erilais...

Miten voikin kirja mennä näin ihon alle!

  Alku oli todella lupaava. Tapasin kirjailijan paikallisen kirjastomme joulukuussa 2022 järjestämässä Antti Jalava  -illassa. jossa kirjailija kertoi olevansa suuri Suomen ystävä ja kirjoittaneensa juuri oman versionsa Aleksi Kiven "Seitsemästä veljeksestä". Mielenkiintoista! Ja kun kirjapiirini ehdotti nyt tätä kirjaa luettavaksemme, innostuin tietysti välittömästi.  Mutta mitä tapahtuikaan... Aloitin lukemisen innolla, mutta jo ensimmäisten sivujen jälkeen alkoi sisälläni kiehua. Miten kukaan jaksaa tällaista lukea? Raakaa kieltä, seksuaalista väkivaltaa, juopottelua, nälkää, sairautta... Vastenmielinen kirja! Aina tämä iänikuinen suomalaisten juopottelu ja väkivalta. Olen asunut Tukholmassa pian jo neljännesvuosisadan ja toiminut koko sen ajan kunniallisena toimihenkilönaisena. Osallistunut järjestötoimintaan, liittynyt kirkkokuoroon, maksanut veroni... Eikö minun tekemisilläni ole sitten mitään merkitystä? Edelleen vain ne samat Slussenin sissit näköjään hallits...

Kun Suomen lapset lähtivät Ruotsiin - Anna Takanen: Sinä olet suruni

Tänään 15. joulukuuta on kulunut 80 vuotta ensimmäisen suomalaisia sotalapsia Tukholmaan kuljettaneen laivan lähdöstä. Ruotsiin lähti kaikkiaan sotaa pakoon  noin 70 000 lasta ja melkein neljäsosa heistä jäi palaamatta. Näihin lukuihin  mahtuu traagisia tarinoita, joita on kipuiltu sekä Suomessa että täällä Ruotsissa. Eikä asiasta ole sen kummemmin puhuttu, kummassakaan maassa. Yksi Ruotsiin jääneistä lapsista oli Anna Takasen Timo-isä, jonka tarinan Takanen on nyt kirjoittanut kirjaksi "Sörjen som blev". Mutta kirja ei ole pelkästään sotalapsen tarina sillä 80 vuoden takainen tragedia vaikuttaa monen perheen elämään edelleen. Takanen sanoo, että sotalapsen traumasta selviämiseen menee neljä sukupolvea. Tässä yhtälössä hän laskee itsensä kolmanneksi sukupolveksi. Anna Takanen eli lapsuutensa oudossa välitilassa. Hän oli syntynyt Ruotsissa ja puhui ruotsia, mutta sukunimensä vuoksi hänet luokiteltiin suomalaiseksi. Koulussa häntä kiusattiin juuri suomalaisuutensa takia...