Siirry pääsisältöön

Äänikirjakävelyllä et koskaan kävele yksin

 


Viikonloppuna meitä täällä Tukholmassa hemmoteltiin hienolla aurinkoisella säällä, joten pääsin taas tarpomaan tuonne metsäpolulleni. Onneksi on nastat alla!

Puolisokin olisi innostunut tulemaan seuraksi mistä seurasi dilemma. Nämä viikonlopun pidemmät kävelylenkit ovat nimittäin äänikirjakuuntelemiseni primetime-aikaa. Tällä kertaa ongelma ratkesi sillä, että nastakengätön puoliso teki oman lyhyemmän ja jäättömän kävelylenkin.

Äänikirjojen suhteen olen muuten todellakin fiiliskuuntelija. Jotkut äänikirjat roikkuvat mukana kuukausikaupalla kun välillä kyllästyn ja sitten taas innostun. Sellainen tapaus on mm. Katri Helenan elämäkerta, jonka aloitin jo syksyllä, mutta jossa olen päässyt vasta puoliväliin. Katri Helena lukee itse tarinansa ja se on isoina paloina välillä vähän liiankin intensiivistä kerrontaa. 

Sama kokemus tuli myös näyttelijä Martti Suosalon elämäkerran kanssa. Suosalon kanssa viipyilin tuolla kotimetsissä melkein puoli vuotta, käytiin mustikassakin yhdessä. Lopulta kuuntelin loput tunnit lähes yhteen menoon ja sitten tulikin ikävä. Suosalo on mahtava kertoja!

Elämäkerrat ovat muuten itselleni sitä parasta äänikirjakuunneltavaa. Romaanien eri tarinatasot ja kertojaäänet saavat minut usein  stressaantumaan kun välillä pitää kelata taaksepäin, että kuka nyt sanoikin ja mitä. Mutta selkeäviivaisissa elämäntarinoiden kuvauksissa pysyn hyvin perässä ja kuuntelu on vain rentouttavaa.

Aivan ensimmäisiä kuuntelemiani kirjoja oli Merete Mazzarellan esseemäiset pohdiskelukirjat. Mazzarellan uusimmat valitsenkin nykyään aina äänikirjaversiona. Päiväkirjat ovat myös oiva kaveri äänikirjakävelyilleni. Niissä viipyillään usein hetkissä ja tunnelmissa, joten kuuntelunkaan ei tarvitse olla superaktiivista. Ja niin, en tosiaankaan kuuntele millään nopeutetuilla kierroksilla, tarvitsen rauhallista ja kiireetöntä kerrontaa.

Tässä oma tämänhetkinen äänikirjojen Top10-listani, joukossa tosin vielä jokunen keskeneräinenkin:

Anna-Liisa Haavikko: Kaari. Kirjailija Kaari Utrion elämä (Lukija: Erja Manto)

Pekka Hako: Kristallista savuksi. Kaija Saariahon elämä (Lukija: Jone Takamäki, Vera Kiiskinen)

Elina Hirvonen: Katri Helena (Lukija: Katri Helena)

Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista (Lukija: Liisamaija Laaksonen)

Merete Mazzarella: Den violetta timmen (Lukija: Ann-Kristin Schevelew)

Aila Meriluoto: En minä vielä pääty (Lukija: Erja Manto)

Aila Meriluoto: Mekko meni taululle (Lukija: Seela Sella)

Demi Moore: Inside Out (Lukija: Demi Moore)

Johanna Venho; Martti Suosalon tähänastinen elämä (Lukija: Martti Suosalo)

Tara Westover: Opintiellä (Lukija: Karoliina Niskanen)

Ja lopuksi vielä muutama otos näistä äänikirjamaisemistani täältä Tukholman eteläkupeesta. Hassua muuten, että jos kirjassa on ollut jokin vahva kohtaus se saattaa jäädä mieleeni johonkin maisemaan kytkeytyneenä, tyyliin "tämän aukion kohdalla Katri Helena kuuli, että Timppa on kuollut". Se antaa kyllä jännittäviä lisävivahteita tälle niin arkiselle vakiolenkilleni!





Tunnisteet:

Kommentit

  1. Elegia6/2/24 14:53

    Upeat ulkoilumaastot sinulla – kyllä noissa maisemissa kelpaa kulkea ja kuunnella! <3

    Itse kuuntelen podcasteja lenkeillä. Niihin pystyn keskittymään hyvin kun taas laajemmat kokonaisuudet (esim. romaanit) voisi tuottaa vaikeuksia. Tosin nyt kun mainitsit esseet (tai siis esseemäiset pohdiskelukirjat), niin luulen että sellainen tyyli voisi toimia minullakin kuunnteltuna. Samoin ehkä muistelmat. Täytyy ehkä joskus kokeilla. Tosin olen niin moniin podcasteihin koukussa, etten tiedä riittääkö kunto ja tunnit päivässä, jos vielä pitäisi yrittää äänikirjat retkille ympätä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari / Mrs Karlsson lukee7/2/24 21:44

      Podcasteja kuuntelen myös satunnaisesti, mutta en ole oikein onnistunut vielä löytämään sellaisia täysosumia. Testaan aina välillä uusia, mutta sitten ne jäävät... Ruben Stilleriä kuuntelen säännöllisesti Yleltä, mutta hän onkin sellainen hahmo jota olen kuunnellut eri välineistä koko ikäni. Meillä on täsmälleen sama huumori!

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lisää miehiä!

Hei pitkästä aikaa! Viimeksi kirjoitin tänne blogiini Markus Nummen loistavasta  Käräjät -kirjasta ja mitä lie nyt tapahtunut, mutta olen lukenut mieskirjailijoita enemmänkin! Ihmettelen aina vuoden lopussa lukutilastoani laatiessa miten lukemani kirjailijat ovat melkein 90%:sesti naisia. Mutta tänä vuonna tilastoihini saattaakin tulla yllättävä piikki... Viimeisin lukemani kirja on ohut ja pettävän kevyen oloinen Antti Röngän "Kiltti poika" . En ole jaksanut viimeiseen kuukauteen lukea mitään pidempää tekstikokonaisuutta ja tämä tuntui kirjastopinokirjoista siltä helpoimmalta. Mutta Röngän tajunnanvirtamainen teksti vaatii tarkkaavaisuutta ja keskittymistä, ja kirjan lukemiseen meni useampi päivä, vaikka sivuja on vain 160. "Kiltti poika" on kertomus muutaman vuorokauden mittaisesta ajanjaksosta, jona aikana päähenkilö täyttää 27 vuotta. Tästä on myös tarkoitus tulla se viimeinen syntymäpäivä. Kevät, itsemurhaajien vuodenaika. Että joutuu kuljettamaan kaikkea sitä ...
2 kommenttia
Lue lisää

Rantalomailua ja uusi rohkeampi minä

  Kesän säästä voidaan olla monta mieltä, mutta sitä iloa minulta ei poisteta, että ensimmäinen lomaviikkoni oli oikea rantaloma. Ja vieläpä niissä samoissa maisemissa, joissa tämä maallinen taipaleeni aikoinaan sai alkunsa. Ollaan siis Helsingin Lauttasaaressa. Blogini päivitys on viime viikkoina jäänyt taka-alalle, vaikka ideoita ja ajatuksia on syntynyt ja pari tekstinaloitustakin olen näköjään saanut jo aikaiseksi. Kun lomanalkajaiseksi kasasin yhteen pinoon kaikki keskenolevat kirjani, niitä kertyi peräti 17. Luen sivun sieltä, toisen täältä - päähäni mahtuu juuri nyt vain hajahuomioita. Olen myös huomannut, että hakeudun tällä hetkellä mieluummin elämäkertojen ja tietokirjojen pariin. Fiktio ei jostain syystä sytytä. Olisiko sitten syynä tämä vallitseva maailmantilanne, joka oikeasti alkaa olla jo taruakin ihmeellisempää. Ainoa kirja, jonka olen onnistunut lukemaan loppuun asti viimeisen parin viikon aikana, on Minna Salamin Sensuous Knowledge. Ja nyt olen vahvast...
4 kommenttia
Lue lisää

Lukunautinto, pitkästä aikaa! (Markus Nummi: Käräjät)

Sain pitkästä aikaa kokea oikean lukunautinnon! Mikä sopikin hyvin tähän parhaillaan menevän lukuviikon teemaan "löydä lukufiilis!". Oma salaisuuteni lukufiiliksen takaamiseksi oli pitkä viikonloppu, paksu kirja ja rentouttava miljöö. Tämä yhtälö toteutuu yleensä juuri näin pääsiäisenä - muistan esimerkiksi Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen olleen juuri tällainen täysosuma. Olin tässä jo useamman viikon säästellyt kirjastosta varaamaani Markus Nummen Käräjät-teosta, joka tuli sen verran ajoissa, että jouduin sen lainaa jo pari kertaa pidentämään. Mutta aikataulu piti ja ehdin lukea kirjan ennen kuin lopullinen palautuspäivä tuli eteen. Tämä Käräjät tosin oli vähän riskaabeli valinta. Ensinnäkin se on paksu, melkein 600 sivua. En mielelläni ryhdy tällaisiin luku-urakoihin jos ei ole taetta siitä, että kirja on oikeasti hyvä. Siitä kirjan hyvyydestä olin kyllä saanut paljon vinkkejä kirjasomea ja -blogeja selatessani, mutta siitä tuli se toinen mutta... olen aika monta kertaa ...
4 kommenttia
Lue lisää

Ranskattaretko eivät muka liho?

  Kävin taas kirpparilla, kukkaruukkuja vain ostamassa, mutta mukaan tuli tietysti myös muutama pokkari. Jotka tosin sitten vien taas luettuani takaisin, tästä paikallisesta kirpparista on tullut itselleni vähän sellainen maksullinen kirjasto. Mutta hyvään tarkoitukseen ne menevät onneksi roposeni. Nyt iski silmään pari ruotsalaista tietokirjaa, joista on niiden ilmestymisen aikoihin kohkattu enemmänkin. Ruotsalainen psykiatri David Eberhard kirjoitti v. 2006 kirjan siitä, miten ruotsalaisista on tullut "turvallisuusnarkomaaneja" (minkä teesin kyllä näin äkkilukemalta allekirjoitan, katsotaan olenko samaa mieltä luettuani koko kirjan). Toisessa kirjassa taas tiedetoimittaja Karin Bojs yhdessä Peter Sjölundin kanssa kertoo mistä ruotsalaiset ovat peräisin. Odotan mielenkiinnolla! Lisäksi löysin vielä yhden Niklas Natt och Dag -dekkarin, joihin olen halunnut tutustua jo kauan. Ja sitten siellä seistä törötti yksi suomenkielinen kirja, joka oli tietysti pakko ottaa, ihan jo pelk...
10 kommenttia
Lue lisää

Vielä muutama kirjalupaus!

  Tämä viikko on mennyt vielä uuden vuoden tunnelmissa. En ole mitään kummempia lupauksia mennyt tekemään, mutta totta kai tuleva mietityttää. Ja myös tämän kirjablogini tuleva vuosi! Innostuin Kartanon kruunaamaton lukija -blogin vuosikatsauksesta , Elegia on nimittäin ehtinyt lukea viime vuoden aikana kirjoja peräti 21 eri maasta! Pakkohan se oli tarkistaa myös oma tilanne.  20: Ruotsi 18: Suomi 7: USA 5: Iso-Britannia 5: Saksa 4: Norja 2: Irlanti 1: Tanska, Viro, Espanja Ylsin siis kymmeneen maahan, mikä on yllättävän hyvä tulos mutta kun listaa katsoo niin huomaa, että aika tutuilla alueilla liikun. Suurimman määrän kirjoja luin tietysti näistä kahdesta kotimaastani, Ruotsista ja Suomesta. Mutta mitäpä jos pistäisin tämän kaksi kertaa paremmaksi eli tänä vuonna lukisinkin kirjoja 20 eri maasta! Ja joku vieraampikin maa siellä saisi mielellään olla. Toinen ajatukseni alkavaa vuotta ajatellen on, etten enää välttämättä haluaisi kirjoittaa kirjakohtaisia postauksia vaan sen s...
8 kommenttia
Lue lisää