Siirry pääsisältöön

Love is...

 


Bernardine Evaristo on eittämättä tämän hetken mielenkiintoisimpia kirjailijanimiä. Itse tutustuin häneen pandemia-aikana kun seurasin säännöllisesti BBC:n uutiskanavaa. Evaristo oli siellä aina silloin tällöin, aina sanavalmiina ja pilke silmäkulmassa. Aivan ensimmäiseksi etsin käsiini Evariston omaelämäkerrallisen esseekirjan 'Manifeston' ja ihastuin! Evariston tyyli on raikkaan rehellistä ja suorasanaista, mutta samalla humoristista.

Evaristo on kirjoittanut jo kauan. Goodreadsin lukija-arvioiden perusteella näyttää tosin siltä, että kirjojen taso heittelehtii jonkin verran, mutta huomasin Mr Lovermanin saaneen pääosin hyvät arviot, joten päätin lukea sen seuraavaksi. Ja jessus! Se tunne kun luet kirjan, jonka miljöötä ja henkilöitä et haluaisi millään jättää. Se tapahtui tässä.

Barrington Jedidiah Walker.

Barry to his friends.

Trouble to his wife.

Lyhyesti: kirjan päähenkilö Barry Walker on vanhempi herrasmies, joka viettää eläkeläiselämää. Mitään hiljaista hissuttelua hänen elämänsä ei kuitenkaan ole. Barrylla on pitkä avioliitto Carmelin kanssa, molemmat ovat syntyisin Antigualta mutta he ovat asuneet koko aikuiselämänsä Lontoossa. Perheeseen kuuluu myös kaksi aikuista tytärtä ja toisen tyttären poika. Barryn ja Carmelin suhde on tulehtunut, samoin Barryn ja vanhemman tyttären. Nuorempi tytär taas on ollut aina "isän tyttö", mikä puolestaan on herättänyt kismaa myös siskosten välillä.

Ja sitten on Morris, Barryn paras ystävä ja uskollinen kumppani. Hyvin pian lukija jo aavistaakin, että miesten välillä on kenties jotain syvempääkin. Ja tarina onkin sitten jo täydessä vaihdissa...

Enempää en paljasta, sillä tämän tarinan hienous on juuri sen rakenne, jossa Evaristo paljastaa vuorollaan sekä Barryn että Carmelin tarinat. Sillä myös Carmelilla on salaisuutensa. Evaristo pitää hyvää huolta kummastakin hahmostaan, vaikka itse tarina ei ole helppo. Mutta lukija ymmärtää - elämä ei ole aina yksinkertaista ja jotkut suuret päätökset, varsinkin väärät sellaiset, voivat värittää koko loppuelämän. Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä!

Evaristolla on ollut hauskaa tätä kirjoittaessaan! Barry on kaikessa ärsyttävyydessäänkin hurmaava hahmo, oman tiensä kulkija ja street smart. Olisin oikeasti halunnut hypätä kirjan sisään ja pysähtyä hetkeksi juttusille hänen kanssaan. Minulle tuli itse asiassa tunne, että kirjailija on paljolti kirjoittanut tähän hahmoon myös itseänsä, niin lämpimästi Barry meille lukijoille esitellään. 

Tämän Evariston mestariteoksen myötä toivotan hyvää ystävänpäivää ja rakkaudenpäivää!


Bernardine Evaristo: Mr Loverman (Penguin, 2013)




Kommentit

  1. Minulla on juuri kesken Evariston hitti Tyttö, nainen, toinen. Yllätyin hauskuudesta kirjassa, jostain syystä en osannut odottaa huumoria. Muita kirjoja on kiilannut nyt edelle, mutta jospa sen lukaisisi vielä loppuun. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on minulla seuraavaksi suunnitteilla lukea! Evaristo on selkeästi humoristinen ihminen, näin sen jo niissä BBC:n haastatteluissa. Häntä on hauska kuunnella 🙂

      Poista
  2. Voi ei, Evaristokin minulle aivan uusi tuttavuus! Nyt en tee enää sitä, että ryntään hakemaan kirjastosta tai varaamaan kaiken mitä Evaristolta löytyy. Lainahyllyni ovat ääriään täynnä muuta mistä olen innostunut. Alan siis pitää vielä lukemattomien kiinnostavien listaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen myös siirtynyt listan kirjoittamiseen, täälläkin hirveät pinot kirjastokirjoja (paitsi että juuri tuli ilmoitus, että voin hakea sen sinun suosittelemasi Joonatan Tolan esikoiskirjan...) Mutta Evaristoon kannattaa ehdottomasti tutustua!

      Poista
  3. Minua oikeasti hävettää nyt tunnustaa, etten ole lukenut yhtäkään Evariston teosta (on kyllä lukulistalla), vaikka täällä hän on ollut (ja on) todella paljon esillä jos vähänkin kirjamaailmaa ja medioita seuraa.

    Olen alati siirtänyt Evariston johonkin määrittelemättömään odotustilaan ja sinne hän on sitten jäänyt. Ehkä nyt voisi vihdoin ottaa hänet esille! Mietin, että voisinkin aloittaa tällä teoksella. Olen selaillut Girl, Woman, Otheria mutta sen rakenne (ei välimerkkejä, muistelisin) on mietityttänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, olen huomannut BBC:tä seuratessa, että Evaristo on todellakin framilla 😀 Mutta hän on toisaalta loistava kohde medialle: älykäs, sanavalmis ja huumorintajuinen.

      Tätä Mr Lovermania voin lämpimästi suositella! Olen lukenut Evariston omaelämäesseekirjan Manifesto, mutta jo tässä Mr Lovermanissa Evaristo ottaa esille ne teemat, jotka hän kokee tärkeimmiksi elämässään. Lisäksi tämä voisi olla oppikirja "miten kirjoittaa hyvä romaani", sillä sen rakenne on esimerkillisen hyvin koottu. Tätä oli nautinto lukea! (Toivottavasti en nyt hehkuttanut liikaa 😄)

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voittiko paras?

  Täällä Ruotsissa yritetään nyt toipua viikonlopun Mello-yllätyksestä. Vilken skräll! Ruotsia edustaa toukokuun Euroviisuissa suomenruotsalainen huumoriryhmä KAJ, jolle ennakkosuosikki Måns Zelmerlöw hävisi loppupeleissä vaivaiset 8 pistettä. Kansan mielipide näyttää olevan syvästi jakautunut. Monet olivat tyytyväisiä - vihdoinkin jotain omaperäistä sen sijaan että oltaisiin taas lähetetty sitä iänikuista sapluunapoppia. Sitä paitsi ihmiset kaipaavat näinä synkkinä aikoina huumoria! Toinen puoli kansasta pitää tulosta häpeällisenä: voittoa ei tällä viisulla tavoitella, tokkopa päästään edes finaaliin. Ja jotkut näkevät synkän tulevaisuuden koko kisalle: kun viime vuonna lähetettiin kaksi norjalaista ja tänä vuonna kolme suomalaista niin mitä ensi vuonna sitten - joukko tanskalaisia? ** Taiteessa on totisesti vaikea kilpailla, samanlaisia keskusteluja herättävät säännöllisesti myös eri kirjapalkinnot. Kuten nyt viimevuotinen saksankielisen alueen suurin kirjapalkinto, Deutscher Buc...

Henrik Ibsen: Nukkekoti (Klassikkohaaste 11)

Olen tänä kesänä lukenut  Minna Canthin ja ruotsalaisen naisasianaisen Ellen Keyn elämäkertoja. Molemmat olivat aktiivisia 1800-luvun loppupuolella ja molempien kohdalla mainitaan useaan otteeseen yksi heihin merkittävällä tavalla vaikuttanut teos: Henrik Ibsenin näytelmä Nukkekoti. Tämä oli taas yksi sellainen klassikko, jota en ollut tietenkään lukenut joten valintani tämänkertaiseen klassikkohaasteeseen oli helppo. Lisäksi kirjastosta löytyi tuore ruotsalainen painos, johon kirjailija Klas Östergren on kääntänyt neljä Ibsenin näytelmää. Kirja on osa ruotsalais-tanskalais-norjalaista yhteisprojektia, jossa yksi kirjailija kustakin maasta on kirjoittanut oman versionsa johonkin Ibsenin hahmoista pohjautuen. Tähän tulen toivottavasti palaamaan vielä myöhemmin! Vuonna 1880 Suomalainen Teatteri esitti Ibsenin Nukkekodin, vain pari vuotta näytelmän kantaesityksen jälkeen. Näytelmästä tuli suuri menestys, nuori Ida Aalberg Noran roolissa. Minna Canth seurasi tarkkaan Suomen r...

Ann Napolitanin "Kaunokaisia" - raportti eletystä elämästä

  Seuraan tiiviisti myös saksankielisiä kirjallisuusmarkkinoita ja huomasin juuri ennakkopostauksen sveitsiläisen Charles Lewinskyn tänä syksynä ilmestyvästä kirjasta "Täuschend echt" (Petollisen todellinen), jossa mainostoimiston copywriter menettää kaiken - työn, rakkauden ja rahat. Hän onnistuu kuitenkin tekoälyn avulla tuottamaan romaanin, "tositarinan", josta tulee suurmenestys. On kuitenkin yksi henkilö, entinen rakastettu, joka tietää että tarina ei ole totta...  Mieltä kutkuttava aihe! Vaikka samalla iskee mieleen ajatus, että kuinkakohan monta tekoälyllä tuotettua romaania tuolla maailmalla jo liikkuukaan? Minulla on itse asiassa jo yksi vahva ehdokas, enkä ole edes yksin epäilykseni kanssa, minkä huomasin kun tutkin asiaa. Kyseessä on ehkä tällä hetkellä kirjasomen eniten hehkutettu kirja, amerikkalaisen Ann Napolitanon "Hello Beautiful" (Kaunokaisia), jonka myös lukupiirimme päätti lukea. Huom! Jos haluat välttää juonipaljastuksia tai jos pidit ...

Kahden kulttuurin lähettiläät - Linn Ullmann ja Ranya ElRamly

Lokakuun lukuhelmiini kuuluvat nämä kaksi tytärten vanhemmistaan kirjoittamaa kirjaa. Toinen tyttärista on Liv Ullmannin ja Ingmar Bergmanin tytär Linn, kahden maan ja kahden kielen kasvatti. Toinen tytär on suomalainen Ranya Paasonen (joka julkaisi esikoiskirjansa tyttönimellään ElRamly), joka kertoo kasvamisesta kahden kulttuurin risteämässä, siinä välitilassa jossa pitää oppia vaikkapa kaksi erilaista tapaa kuoria appelsiini. Luin molemmat kirjat suurella mielenkiinnolla, kotonani on nimittäin kasvamassa tytär, joka kohtaa päivittäin nämä kulttuurien nokkakolarit. Kun isä vaatii, että syntymäpäiväsankarille tarjoillaan ruotsalaiseen tapaan aamupala sänkyyn ja äiti kauhistelee, että ei kai nyt sentään arkisena koulupäivänä. Tai kun jouluaattona klo 15 pitäisi katsoa miljoonien muiden ruotsalaisten tavoin tv:stä Kalle Ankaa samalla kun äiti hoputtaa joulusaunaan. Lisänä vielä kahden kielen lahja - tai taakka, riippuen aina tilanteesta. Linn Ullmann on omien sanojensa mukaan kir...

Päättyvän kirjavuoden kohokohdat sekä mitä odotan uudelta vuodelta

  Nyt pistetään taas päättyvä kirjavuosi pakettiin! Siitä tulikin yllättävän runsas, olen lukenut peräti 92 kirjaa. Ja onnistuin käymään 14 maassa, tosin pääosin liikuin taas täällä Euroopassa. Mutta miehet, ne ne vain loistavat poissolollaan: naiskirjailijoita kertyi 71 ja miehiä vaivaiset 21. Mutta kuten olen jo moneen kertaan todennut: luen kirjoja summamutikassa sen kummemmin suunnittelematta ja nähtävästi mieskirjailijoilla on vaikeuksia herättää huomioni. Yritän taas ensi vuonna tiirailla tarkemmin! Goodsreadsin kirjavuotta tutkiessani mieleen nousivat erityisesti seuraavat kirjat: Sydäntä sykähdyttävä kirja : Anna Funderin Wifedom - Mrs Orwell's Invisible Life oli pitkään vuoden paras lukemani kirja, mutta sitten tuli se Heini Junkkaalan Saisio-opus... Mutta Funderin kirjan päähenkilö, Eileen Blair ei jätä mieltäni rauhaan. Erityisesti mietin sitä, kuinka monta eileenia sitä onkaan maailmanhistoriassa, jotka eivät koskaan saaneet sitä tunnustusta jonka olisivat ansainneet. ...