Siirry pääsisältöön

Kevään juhlaa ja lohtumusiikkia


Löysin vapun merkityksen oikeastaan vasta kun muutin tänne Ruotsiin. Tokihan täälläkin vappu on opiskelijoiden karnevaalimainen biletyspäivä ja poliittisesti aktiivisille on tärkeä osallistua vappupäivän marsseihin mutta meille muille se on ennen kaikkea kevään juhla. Täällä poltetaan vappukokkoja ja ennen kokon sytyttämistä paikalliset kuorot laulavat tunnettuja kevätlauluja.

Mutta näin ei siis tehdä tänä vuonna. Kunnan päättäjillä on kova huoli kun yrittävät pitää nuoret pois kaupungin puistoista (Lundissa tätä temppua yritetään levittämällä tonni kanankakkaa kaupungin suurimpaan puistoon) ja kuorolaulajat istuvat yksin mökeissään murehtien kevään suuren kohokohdan poisjäämistä.

Ruotsin radion musiikkikanava P2 tuli apuun ja pyysi kuorolaulajia virittäytymään yhteislauluun koska eihän se kevät tule täällä Ruotsissa jos ei pääse laulamaan (eikä tule kyllä oikein mikään muukaan, ruotsalaiset rakastavat kuorolaulua jokaisessa mahdollisessa tilanteessa).

Vintern rasat, var så goda!



Minä taas olen täällä mökissäni lukenut viime päivät Eeva Kilpeä. Sadepäivä ja pieni koronamasennus vaativat Kilpeä sillä kokemuksesta tiedän, että Kilven viisaat sanat lohduttavat. Kuten nytkin:

Turvaa ei ole missään, vain syntymättömyydessä.
Mutta kun on syntynyt, ainoa turva on kestää.

(Sininen muistikirja, WSOY 2019)

Eli kestää, kestää!!Kun nyt kerran on satuttu syntymään niin saaga on koettava loppuun asti. Onpahan sitten jälkipolville kertomista tästäkin ajasta.

Itseäni lohduttaa aina takuuvarmasti myös musiikki joten lopuksi vielä oma lockdown-soittolistani tälle vapulle. Vaikka se karnevaalihumu nyt tältä vuodelta jääkin niin kevättä ei meiltä voi viedä kukaan. Nautitaan kevään väreistä, tuoksuista ja äänistä!

Kaunista vappua!

Kommentit

  1. Eeva Kilven Sininen muistikirja on aivan ihana. Hyvin rauhallista on vapun juhlinta täälläkin. Minulle tämä sateeton päivä on merkinnyt kolmen tunnin myllerrystä puutarhassa. Tuntuu niin hyvältä, kun pääsee sinne maata kaivamaan ja nauttimaan kevätkukkien kukinnasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli tässä pari päivää sadetta mutta tänään taas aurinkoa. Täällä on myös pikkupihamme tulppaaneita tulvillaan, istutan niitä aina uusia joka syksy ja sitten keväällä jännitetään :) /Mari

      Poista
  2. Hyvää kevään juhlaa!
    Minulle vappu on ollut parhaimmillaan lapsiperheen juhlana. Olin niin totinen opiskelijana, etten osannut bilettää, Vappumarsiilla olen ollut joskus, mutta en mitenkään isolla innolla. Vasta lasten syntymä toi minulle mieluisan merkityksen vappuun, ne tietyt herkut, ilmapallot ja ilo keväästä.
    Nyt on simaa, vietetään ihan tavallista arki-iltaa, musiikkia kuunnellen (kiitos listasta!), lukien ja ehkä jotain telkkarista katsoen. Sää on hurjan kolea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin jouduin tänä vappuna munkinpaistoon, ensimmäistä kertaa elämässäni! Mutta ulkosuomalainen lapsemmekin tietää, että suomalaiseen vappuun kuuluvat munkit ja niitä piti sitten tehdä. Ja hyviä tuli, ruotsalaispuolisokin taas ihasteli miten meillä suomalaisilla on joka juhlaan aina eri herkut :) /Mari

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvin sinä pärjäsit! (Näyttelijälegenda Anthony Hopkins muistelee)

  On teatterielämäkertoja, kuten Seela Sellan lähes 700-sivuinen opus, jossa käydään läpi koko tähänastinen elämä ja paljon muidenkin elämää. Ja sitten on Sir Anthony Hopkinsin 350-sivuinen tarkasti harkittu muistelo, johon on valittu käänteentekevät ja muuten vaan tärkeät kohtaukset elämästä. Pidän kummastakin tyylistä. Rakastin lukea Sellan höpötyksiä ja yhtä lailla pidin tästä Hopkinsin mörököllimäisestä murahtelusta. Kumpikin teos kuvastaa loistavasti tekijöidensä persoonia (tai ainakin niitä persoonia, joita he esittelevät julkisuudessa). Mainittakoon vielä, että molemmat näyttelijäsuuruudet ovat samaa ikäluokkaa: Sella täyttää 90 kuluvuna vuoden uudenvuoden aatonaattona, Hopkins saavuttaa merkkipaalun ensi vuoden uuden vuoden aattona. Lähes 90 vuotta onkin saatu puserrettua yllättävän pieneen tilaan, mutta Hopkins on tarkasti valinnut mitä haluaa julkisesti muistella. Pääpaino on lapsuudessa ja Hopkins ihmetteleekin edelleen, että miten hänestä, eteläwalesiläisen leipurin po...

Pieni kirjakimara ja bonuksena ruotsinsuomalainen kirjakohu

Tukholmassa on nyt alkanut hanamin aika! Kävin eilen pyörähtämässä Kungsträdgårdenin kautta ja näpsäisemässä muutaman kuvan, minkä nyt siltä ihmismassalta pystyin. Ja aina edelleen tulee mieleen kevät 2020, jolloin sai kävellä lähes yksinään kukkivien kirsikkapuiden alla. Korona-nostalgiaa... It is important to be on the alert for "the decisive moment", says the man next to me who is talking to his date. I agree. The only difference is that he is talking about twentieth-century photography and I am talking about twenty-first-century everything. Yllä oleva ajatus on amerikkalaisen  Jenny Offillin kirjasta 'Weather'  (Ilmastoja) ja se kuvaakin hyvin kirjan hermostunutta tunnelmaa. Tätä kirjaa olin jo palauttamassa lukemattomana kirjastoon, mutta satuin selailemaan sitä muutaman sivun verran ja yhtäkkiä tunsin, että juuri tällaista kirjaa tarvitsin, juuri nyt. Sirpaleinen ja tajunnanvirtamainen teksti oli kuin lepokoti aivoille, jotka on viime viikkoina työstäneet sa...

Miten voikin kirja mennä näin ihon alle!

  Alku oli todella lupaava. Tapasin kirjailijan paikallisen kirjastomme joulukuussa 2022 järjestämässä Antti Jalava  -illassa. jossa kirjailija kertoi olevansa suuri Suomen ystävä ja kirjoittaneensa juuri oman versionsa Aleksi Kiven "Seitsemästä veljeksestä". Mielenkiintoista! Ja kun kirjapiirini ehdotti nyt tätä kirjaa luettavaksemme, innostuin tietysti välittömästi.  Mutta mitä tapahtuikaan... Aloitin lukemisen innolla, mutta jo ensimmäisten sivujen jälkeen alkoi sisälläni kiehua. Miten kukaan jaksaa tällaista lukea? Raakaa kieltä, seksuaalista väkivaltaa, juopottelua, nälkää, sairautta... Vastenmielinen kirja! Aina tämä iänikuinen suomalaisten juopottelu ja väkivalta. Olen asunut Tukholmassa pian jo neljännesvuosisadan ja toiminut koko sen ajan kunniallisena toimihenkilönaisena. Osallistunut järjestötoimintaan, liittynyt kirkkokuoroon, maksanut veroni... Eikö minun tekemisilläni ole sitten mitään merkitystä? Edelleen vain ne samat Slussenin sissit näköjään hallits...

Kun Suomen lapset lähtivät Ruotsiin - Anna Takanen: Sinä olet suruni

Tänään 15. joulukuuta on kulunut 80 vuotta ensimmäisen suomalaisia sotalapsia Tukholmaan kuljettaneen laivan lähdöstä. Ruotsiin lähti kaikkiaan sotaa pakoon  noin 70 000 lasta ja melkein neljäsosa heistä jäi palaamatta. Näihin lukuihin  mahtuu traagisia tarinoita, joita on kipuiltu sekä Suomessa että täällä Ruotsissa. Eikä asiasta ole sen kummemmin puhuttu, kummassakaan maassa. Yksi Ruotsiin jääneistä lapsista oli Anna Takasen Timo-isä, jonka tarinan Takanen on nyt kirjoittanut kirjaksi "Sörjen som blev". Mutta kirja ei ole pelkästään sotalapsen tarina sillä 80 vuoden takainen tragedia vaikuttaa monen perheen elämään edelleen. Takanen sanoo, että sotalapsen traumasta selviämiseen menee neljä sukupolvea. Tässä yhtälössä hän laskee itsensä kolmanneksi sukupolveksi. Anna Takanen eli lapsuutensa oudossa välitilassa. Hän oli syntynyt Ruotsissa ja puhui ruotsia, mutta sukunimensä vuoksi hänet luokiteltiin suomalaiseksi. Koulussa häntä kiusattiin juuri suomalaisuutensa takia...

Emmi Itäranta: Teemestarin kirja (2012)

Minulla lienee joku sisäänrakennettu reaktio, joka pistää aina epäilemään jos jotakin kirjaa kehutaan liikaa. Emmi Itärannan Teemestarin kirjaa ylistettiin joka paikassa niin paljon, että se siirtyi automaattisesti ö-listalle. Sitä paitsi sehän oli scifiä, luin jostakin, enkä tykkää ollenkaan scifistä! Ensinnäkin, olen nyt saanut oppia että scifin yksi alamuoto on dystopiakirjallisuus ja se taas on ihan muuta kuin omassa mielessäni tiukasti rajaamani avaruus-scifi. Ja dystopiakirjallisuus onkin yllättäen laji, josta näytän pitävän! Mutta se mikä sai minut vihdoin ja viimein tarttumaan tähän mestariteokseen oli se, että Kajaanin kaupunginteatteri oli tulossa teatterivierailulle tänne Ruotsiin ja peräti naapurikylääni, Hallundan Riksteaterniin. Päätin siis lukea kirjan ennen tätä teatterivierailua. Mikä tosin oli virhe, mutta siitä myöhemmin... Kirja oli todella hieno lukukokemus joka sai minut vaipumaan lähes meditatiiviseen tilaan. Kirjan kieli on kaunista, rauhall...