Siirry pääsisältöön

Kevään juhlaa ja lohtumusiikkia


Löysin vapun merkityksen oikeastaan vasta kun muutin tänne Ruotsiin. Tokihan täälläkin vappu on opiskelijoiden karnevaalimainen biletyspäivä ja poliittisesti aktiivisille on tärkeä osallistua vappupäivän marsseihin mutta meille muille se on ennen kaikkea kevään juhla. Täällä poltetaan vappukokkoja ja ennen kokon sytyttämistä paikalliset kuorot laulavat tunnettuja kevätlauluja.

Mutta näin ei siis tehdä tänä vuonna. Kunnan päättäjillä on kova huoli kun yrittävät pitää nuoret pois kaupungin puistoista (Lundissa tätä temppua yritetään levittämällä tonni kanankakkaa kaupungin suurimpaan puistoon) ja kuorolaulajat istuvat yksin mökeissään murehtien kevään suuren kohokohdan poisjäämistä.

Ruotsin radion musiikkikanava P2 tuli apuun ja pyysi kuorolaulajia virittäytymään yhteislauluun koska eihän se kevät tule täällä Ruotsissa jos ei pääse laulamaan (eikä tule kyllä oikein mikään muukaan, ruotsalaiset rakastavat kuorolaulua jokaisessa mahdollisessa tilanteessa).

Vintern rasat, var så goda!



Minä taas olen täällä mökissäni lukenut viime päivät Eeva Kilpeä. Sadepäivä ja pieni koronamasennus vaativat Kilpeä sillä kokemuksesta tiedän, että Kilven viisaat sanat lohduttavat. Kuten nytkin:

Turvaa ei ole missään, vain syntymättömyydessä.
Mutta kun on syntynyt, ainoa turva on kestää.

(Sininen muistikirja, WSOY 2019)

Eli kestää, kestää!!Kun nyt kerran on satuttu syntymään niin saaga on koettava loppuun asti. Onpahan sitten jälkipolville kertomista tästäkin ajasta.

Itseäni lohduttaa aina takuuvarmasti myös musiikki joten lopuksi vielä oma lockdown-soittolistani tälle vapulle. Vaikka se karnevaalihumu nyt tältä vuodelta jääkin niin kevättä ei meiltä voi viedä kukaan. Nautitaan kevään väreistä, tuoksuista ja äänistä!

Kaunista vappua!

Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anneli A 30/4/20 14:58

    Eeva Kilven Sininen muistikirja on aivan ihana. Hyvin rauhallista on vapun juhlinta täälläkin. Minulle tämä sateeton päivä on merkinnyt kolmen tunnin myllerrystä puutarhassa. Tuntuu niin hyvältä, kun pääsee sinne maata kaivamaan ja nauttimaan kevätkukkien kukinnasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mrs Karlsson2/5/20 10:30

      Meillä oli tässä pari päivää sadetta mutta tänään taas aurinkoa. Täällä on myös pikkupihamme tulppaaneita tulvillaan, istutan niitä aina uusia joka syksy ja sitten keväällä jännitetään :) /Mari

      Poista
  2. Marjatta Mentula30/4/20 18:27

    Hyvää kevään juhlaa!
    Minulle vappu on ollut parhaimmillaan lapsiperheen juhlana. Olin niin totinen opiskelijana, etten osannut bilettää, Vappumarsiilla olen ollut joskus, mutta en mitenkään isolla innolla. Vasta lasten syntymä toi minulle mieluisan merkityksen vappuun, ne tietyt herkut, ilmapallot ja ilo keväästä.
    Nyt on simaa, vietetään ihan tavallista arki-iltaa, musiikkia kuunnellen (kiitos listasta!), lukien ja ehkä jotain telkkarista katsoen. Sää on hurjan kolea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mrs Karlsson2/5/20 10:33

      Minäkin jouduin tänä vappuna munkinpaistoon, ensimmäistä kertaa elämässäni! Mutta ulkosuomalainen lapsemmekin tietää, että suomalaiseen vappuun kuuluvat munkit ja niitä piti sitten tehdä. Ja hyviä tuli, ruotsalaispuolisokin taas ihasteli miten meillä suomalaisilla on joka juhlaan aina eri herkut :) /Mari

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rakas vihattu lähiöni

Kun aikoinaan muutimme mieheni kanssa yhteen ei vaihtoehtoja ollut kovinkaan monta. Jotta Tukholmassa saisi vuokra-asunnon on jonossa oltava, alueesta riippuen, 5-25 vuotta. Miehelläni oli vuokrakaksio mutta todennäköisyys, että joku haluaisi vaihtaa isomman asuntonsa pienempään tuntui aika olemattomalta. Niinpä lähdimme etsimään kotia yhdessä pankin kanssa. Mielessämme oli heti alue, jolla olimme käyneet monta kertaa kylässä ystäviemme rivitaloasunnossa. Asunnot olivat tilavia ja lähellä oli paljon metsää ja vettä. Ja kuinka ollakaan, unelmakotimme löytyi nopeasti! Muutimme syksyllä 2006 ja kotiuduimme nopeasti. Alue on luonnonkaunista ja naapurusto hauskasti monikulttuurista. Ainoa ongelma on se, että asumme "pahamaineisessa" tukholmalaislähiössä. Meille aikuisille siitä oli lähinnä vain hyötyä sillä asunnot olivat noin miljoona kruunua edullisempia kuin muilla alueilla. Mutta miehen teinityttäret huomasivat pian, että keskustassa asuvia kavereita oli vaikea saada ky...
14 kommenttia
Lue lisää

Kun Suomen lapset lähtivät Ruotsiin - Anna Takanen: Sinä olet suruni

Tänään 15. joulukuuta on kulunut 80 vuotta ensimmäisen suomalaisia sotalapsia Tukholmaan kuljettaneen laivan lähdöstä. Ruotsiin lähti kaikkiaan sotaa pakoon  noin 70 000 lasta ja melkein neljäsosa heistä jäi palaamatta. Näihin lukuihin  mahtuu traagisia tarinoita, joita on kipuiltu sekä Suomessa että täällä Ruotsissa. Eikä asiasta ole sen kummemmin puhuttu, kummassakaan maassa. Yksi Ruotsiin jääneistä lapsista oli Anna Takasen Timo-isä, jonka tarinan Takanen on nyt kirjoittanut kirjaksi "Sörjen som blev". Mutta kirja ei ole pelkästään sotalapsen tarina sillä 80 vuoden takainen tragedia vaikuttaa monen perheen elämään edelleen. Takanen sanoo, että sotalapsen traumasta selviämiseen menee neljä sukupolvea. Tässä yhtälössä hän laskee itsensä kolmanneksi sukupolveksi. Anna Takanen eli lapsuutensa oudossa välitilassa. Hän oli syntynyt Ruotsissa ja puhui ruotsia, mutta sukunimensä vuoksi hänet luokiteltiin suomalaiseksi. Koulussa häntä kiusattiin juuri suomalaisuutensa takia...
19 kommenttia
Lue lisää

Klassikkohaaste #14: Antti Jalava – Asfalttikukka

  Vaikka Ruotsissa asuu meitä suomentaustaisia n. 7% väestöstä, näkyy se yllättävän vähän ruotsalaisessa kirjallisuuskentässä. Itse asiassa vain kolme kirjaa on onnistunut herättämään ruotsalaismedian mielenkiinnon. Susanna Alakosken Svinalängorna (suomennettuna ’Sikalat’) ilmestyi 2006, jolloin se voitti Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, August-palkinnon ja kirjasta tehtiin myös elokuva muutamaa vuotta myöhemmin. Eija Hetekivi Olsson julkaisi 2011 esikoisromaaninsa ’Ingenbarnsland’, jossa hän kuvaa suomalaissiirtolaisten elämää Göteborgissa. Kirja oli August-palkintoehdokkaana ja se on myöhemmin kasvanut trilogiaksi. Mutta suomalaisen siirtolaiskirjallisuuden pioneeri oli Antti Jalava (1949-2021), jolta vuonna 1980 ilmestyi paljon puhuttu romaani ’Asfaltblomman’ (suom. Pentti Saarikoski ’Asfalttikukka’). Kirja ei ollut kuitenkaan Jalavan esikoisteos, hän oli aikaisemmin kirjoittanut kirjat ’Matti’ ja ’Jag har inte bett att få komma’. Etsin oman aamulehteni Dagens...
10 kommenttia
Lue lisää

Rouva C, oletan?

Aivan ensimmäiseksi tämän lukijan piti päivittää sisäinen kuvansa Minna Canthista. Tiedättehän sen kuvan, jossa Canth istuu musta hattu päässä, suu viivana ja silmissä väsynyt katse. Sen, jossa Canth näyttää jo vanhukselta paitsi että hän ei ollut vanhus eikä koskaan edes yltänyt siihen ikään. Minna Canth kuoli vain 53-vuotiaana! Mutta seitsemän lasta, puolison varhainen kuolema ja taloushuolet olivat vanhentaneet Minnaa auttamattomasti. Minna Rytisalon Minna on nuori tyttö, opettajaseminaarilainen, kihlattu ja sittemmin aviovaimo. Vaimo, josta Ferdinand-puoliso salaa toivoo, että tämä olisi vähän enemmän kuin muut, "tasainen, vähempään tyytyvä". Mutta olihan hän kuitenkin alunperin rakastunut juuri Minnan temperamentiin, älykkyyteen ja nokkeluuteen. "Minä en ole vaimoni vartija", toteaa Ferdinand ja Rytisalo kuvaakin Canthien avioliiton harvinaisen lämpimänä - eikä pelkästään tuon ajan mittapuun mukaan. Rytisalon romaanissa kuvataan hyvin 1800-luvun asennei...
20 kommenttia
Lue lisää

Kevätsukkahousut jalassa matkaan monikielisyyden maailmoihin

  Mielessäni on pyörinyt viime päivinä Sinikka Nopolan pistämätön kirjan nimi "Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla". En ole kyseistä kirjaa (vielä) lukenut, mutta tuo nimi on jäänyt mieleen. Siinä on jotain niin herkullisen suomalaista absurdia huumoria ja sanaleikittelyä. Ja joudun kerta kerran jälkeen toteamaan, että vaikka kuinka opiskelen näitä muita kieliäni ja vaikka pystyn niillä työhommatkin ihan asiallisesti hoitamaan, niin tätä oman kielen tuntua en niihin saa.  Se ei saa kuitenkaan lannistaa vieraiden kielten opiskelua, päinvastoin! Ihmettelyä riittää niissä muissakin kielissä, kuten nyt tässä minulle tällä hetkellä ajankohtaisessa saksan kielessä. Uudet kielet opastavat yllätyksellisille tutkimusmatkoille uusiin maailmoihin. Kuten edellisessä postauksessani mainitsin, nyt ei lueta kirjoja vaan kirjoitetaan lopputyötä. Tämä kevät menee monikielisyyden teorioiden parissa. Tutkielman runko on jo valmis, nyt pistetään paloja paikoilleen.  Ja täytyy sanoa, että tu...
2 kommenttia
Lue lisää