Siirry pääsisältöön

Uusi vuosi ja uusi Helmet-lukuhaaste!

Löytyisikö tästä pinosta uusia helmiä?

Hyvää uutta vuotta kaikille kirjanystäville! Olen nyt ensimmäistä kertaa mukana Helmet-lukuhaasteessa ja vähän jännittää... Yritän olla ottamatta siitä suurempaa stressiä ja luottaa siihen, että oikeat kirjat löytävät paikkansa tuolta listalta. Mutta kuten Helmet-lukuhaasteen sivullakin muistutetaan, kukin lähteköön haasteeseen mukaan omalla tyylillään. Ja haasteen saa jättää myös kesken jos siltä tuntuu!

Oma tavoitteeni on myös lisätä mieskirjailjoiden osuutta kirjalistallani. Vuonna 2016 luin suurimmaksi osaksi naiskirjailijoita (2/3 listaamistani kirjoista) joten aion erityisesti keskittyä löytämään uusia ja jännittäviä mieskirjailijoita. Vinkkejä vastaanotetaan!

Tässä Helmet-lukuhaasteen lista, nyt vain tekemään löytöjä!!

1. Kirjan nimi on mielestäsi kaunis
     Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista (2016)
2. Kirjablogissa kehuttu kirja
    Terhi Rannela: Frau (2016)
3. Suomalainen klassikkokirja
    Maria Jotuni: Huojuva talo (1963)
4. Kirja lisää hyvinvointiasi
     Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys (2014)
5. Kirjassa liikutaan luonnossa
    Satu Rämö: Islantilainen voittaa aina (2015)
6. Kirjassa on monta kertojaa
     Philip Teir: Tällä tavalla maailma loppuu (2017)
7. Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja
    Elena Ferrante: My Brilliant Friend (2011)
8. Suomen historiasta kertova kirja
    Raija Oranen: Kaiken takana Kekkonen (2013)
9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja
     Riitta Jalonen: Kirkkaus (2016)
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis
      Eppu Nuotio: Myrkkykeiso (2017)
11. Jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja
       Sigrid Rausing: Mayhem. A memoir (2017)
12. Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja
      L. Saarikoski & S. Saarikoski: President Trump och vredens Amerika (2016)
13. Kirja "kertoo sinusta"
       Johanna Langhorst: Förortshat (2013)
14. Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella
       Stephen King: 23/11 1963 (2011)
15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen
      Sara Paborn: Blybröllop (2017)
16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja
      Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi (2015)
17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista
      Päivi Istala: Ristivetoa. Muistelmia (2012)
18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa
      Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa (2017)
19. Yhdenpäivänromaani
      Peter Franzén: Särkyneen pyörän karjatila (2017)
20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
       Tom Malmquist: Joka hetki olemme yhä elossa (2015)
21. Sankaritarina
      Abdirahim Hussein/Markku Hattula: Minä Husu, suomalialainen (2017)
22. Kuvitettu kirja
       Julian Clary: Me Ponnekkaat (2017)
23. Käännöskirja
      Julian Barnes: The Noise of Time (2016)
24. Kirjassa selvitetään rikos
       Yrsa Sigurdardottir: Det tredje tecknet (2006)
25. Kirja, jossa kukaan ei kuole
       Anna-Leena Härkönen: Onnen tunti (2011)
26. Sukutarina
      Cecilia Hagen: Mina resor med Diana (2005)
27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja
      Carl-Johan Vallgren: Varjopoika (2015)
28. Kirja kirjailijalta, jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan
       Heidi Köngäs: Hyväntekijä (2006)
29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia
      Kaija Juurikkala: Äitikirja (2014)
30. Kirjan nimessä on tunne
      Janis Winehouse: Loving Amy. A mother's story (2014)
31. Fantasiakirja
      Emmi Itäranta: Teemestarin kirja (2012)
32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta
      Sylvia Plath: Lasikellon alla (1963)
33. Kirja kertoo Intiasta
      Ratika Kapur: The Private Life of Mrs Sharma (2015)
34. Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt
       Simo Muir: Ei enää kirjeitä Puolasta (2016)
35. Kirjan nimessä on erisnimi
       Hanna Weselius: Alma! (2016)
36. Elämäkerta tai muistelmateos
       Susan Faludi: In the Darkroom (2016)
37. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta
      Outi Pakkanen: Ruohonleikkaaja (2006)
38. Kirjassa mennään naimisiin
      Pirjo Hassinen: Mansikoita marraskuussa (2000)
39. Ikääntymisestä kertova kirja
      Claes Andersson: Oton elämä / Hiljaiseloa Meilahdessa
40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä
       Umayya Abu-Hanna: Alienin silmin. Helsinki ja Uusimaa muukalaisen kokemana
41. Kirjan kannessa on eläin
      Leena Lehtolainen: Viattomuuden loppu (2017)
42. Esikoisteos
      Joni Huttunen: Barrfiolernas rike (2016)
43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään
      Hédi Fried: Skärvor av ett liv. Vägen till och från Auschwitz (1992)
44. Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta
       Samuel Bjørk: Minä matkustan yksin (2013)
45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja
      Raila Kinnunen: Karita Mattila – Korkealta ja kovaa (2016)
46. Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit
       Mikael Persbrandt, Carl-Johan Vallgren: Så som jag minns det (2017)
48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän
      Mari Manninen: Yhden lapsen kansa (2016)
49. Vuoden 2017 uutuuskirja
       Johannes Anyuru; De kommer att drunkna i sina mödrars tårar
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja
       Pentti Saarikoski: Jag blickar ut över huvudet på Stalin (1969) - Finland 100 år

Kommentit

  1. Mukavaa lukuhaastetta! Olin itse viime vuonna ensimmäistä kertaa mukana ja tykästyin siihen kovasti.

    VastaaPoista
  2. Kiva kiva kiva, nyt voidaan vaihdella kokemuksii ku ollaan molemmat alotettu tää!! ^^ ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaksi kohtaa olen jo saanut bongattua, hyvä alku :D

      Poista
  3. Hyvää lukuvuotta! Minä olen haasteessa mukana jo kolmatta kertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Vähän jo jännittää pitääkö sitten loppuvuodesta lukea "pakkokirjoja", että saa kaikki kohdat täytettyä :) /Mari

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten voikin kirja mennä näin ihon alle!

  Alku oli todella lupaava. Tapasin kirjailijan paikallisen kirjastomme joulukuussa 2022 järjestämässä Antti Jalava  -illassa. jossa kirjailija kertoi olevansa suuri Suomen ystävä ja kirjoittaneensa juuri oman versionsa Aleksi Kiven "Seitsemästä veljeksestä". Mielenkiintoista! Ja kun kirjapiirini ehdotti nyt tätä kirjaa luettavaksemme, innostuin tietysti välittömästi.  Mutta mitä tapahtuikaan... Aloitin lukemisen innolla, mutta jo ensimmäisten sivujen jälkeen alkoi sisälläni kiehua. Miten kukaan jaksaa tällaista lukea? Raakaa kieltä, seksuaalista väkivaltaa, juopottelua, nälkää, sairautta... Vastenmielinen kirja! Aina tämä iänikuinen suomalaisten juopottelu ja väkivalta. Olen asunut Tukholmassa pian jo neljännesvuosisadan ja toiminut koko sen ajan kunniallisena toimihenkilönaisena. Osallistunut järjestötoimintaan, liittynyt kirkkokuoroon, maksanut veroni... Eikö minun tekemisilläni ole sitten mitään merkitystä? Edelleen vain ne samat Slussenin sissit näköjään hallitsevat ruot

Levoton lukija

  Nyt on taas sellainen hetki, että sanat eivät tunnu riittävän. Ja tämä koskee sekä lukemaani kirjallisuutta että elämää ylipäänsä. Ajatukset ovat Vantaalla ja siellä sattuneessa kouluampumisessa... Tämä postaukseni saa nyt olla pinnan raapaisuja, ohimeneviä ajatuksia, jotka ovat sujahtaneet lukemisteni lomassa. Sillä ajatuksia, niitä on totisesti riittänyt viimeisen parin viikon lukuorgiani tuoksinassa! Pari viikkoa sitten luin peräperää kaksi Juli Zehin ajankohtaista teosta. Saksalainen Zeh on kirjoittanut jo vuosituhannen vaihteesta lähtien, mutta nyt hänen kirjojaan vilahtaa siellä sun täällä. Saksassa Zeh tunnetaan kansalaisaktivistina ja aktivismi näkyy myös selkeästi näissä tuoreimmissa kirjoissa Yli-ihmisiä (Über Menschen, 2021) ja Zwischen Welten (2023, kirjoitettu yhdessä Simon Urbanin kanssa). Jos etsitte ajankohtaista yhteiskuntakritiikkiä, Juli Zeh is your woman! Palaan toivottavasti Juli Zehin maailmaan myöhemmin, tällä hetkellä sen kartoittaminen tuntuu ylivoimaiselta.

Äänikirja soikoon!

Vuoden 2019 lopussa kirjailija Laura Lindstedt kirjoitti provosoivan puheenvuoron Helsingin Sanomissa.  Lindstedt käsitteli artikkelissaan yhä suositummaksi kasvavaa äänikirja-formaattia ja pohti mihin sen suosio tulee lopulta johtamaan. Tuleeko kirjallisuus tyhmistymään ja yksinkertaistumaan äänikirjan suosion myötä? En oikein osannut sanoa asiaan juuta taikka jaata sillä en ollut lukenut/kuunnellut yhtäkään äänikirjaa. Niin, saako tuosta äänikirjan kuuntelemisesta edes sanoa, että on "lukenut" kirjan? Jaoin Lindstedtin artikkelin Twitterissä ja kysyin, miten tähän äänikirjan "lukemiseen" pitäisi suhtautua. Monet reagoivat kysymykseeni ja huomasin välittömästi, että tämä on kuuma aihe! Joukosta löytyi kaltaisiani, jotka eivät olleet edes kokeilleet äänikirjoja ja vannoivat paperikirjan nimeen. Ja sitten oli heitä, jotka kuuntelivat paljon mutta jotka lukivat myös edelleen perinteisiä kirjoja. Monille äänikirjat tuntuivat olevan automatkojen viihdykettä. Ja

Oman elämänsä kuningatar - David Ritz: The Life of Aretha Franklin (2014)

Elokuussa keskuudestamme poistunut soulkuningatar Aretha Franklin oli totisesti särmikäs persoona. Ulospäin hän halusi pitää yllä onnellisen elämän kulisseja viimeiseen asti mutta lähipiiri näki itsepäisen, suruunsa ruokaa ahmivan ja epävarman naisen. Mutta myös superlahjakkaan taiteilijan, jolla aina lopuksi oli kuitenkin sydän paikallaan kaikista erimielisyyksistä huolimatta. David Ritzin alkuperäinen idea oli tehdä tämä muistelmateos yhdessä itsensä Franklinin kanssa mutta jonkin aikaa tähden kanssa työskenneltyään Ritzin oli todettava, että tuloksena olisi vain suuren luokan satukirja. Kaksikon tiet erosivat ja Franklin jatkoi omia muistelmiansa, joista tuloksena syntyi kirja 'From These Roots'. David Ritz sai kuitenkin Franklinin sisarukset puolelleen ja suurelta osin juuri heidän ansiostaan syntyi  tämä elämäkerta, jota yleisesti pidetään todenmukaisempana kuin Franklinin omaa kirjaa. Franklinin sokeat pisteet oman elämänsä suhteen olivat lähipiirin tiedossa, joka

Olipa kerran DDR

  Saksan opinnot alkoivat taas yliopistolla ja tein pienen lämmittelykierroksen lukemalla brittiläis-saksalaisen historioitsijan Katja Hoyerin teoksen "Muurin takana. Itä-Saksan historia 1949-90". Kirjaa on kovasti kehuttu, koska se antaa aikaisempaa monipuolisemman kuvan DDR:stä. Itä-Saksaahan muistellaan yleensä lähinnä sen julman Stasi-historian kautta tai sitten naureskellaan hyväntahtoisesti Ostalgia-ilmiölle.  Hoyer tekee kirjassaan vakavan yrityksen antaa DDR:stä tasapainoisemman kuvan. Kaikki ei ollut kurjuutta! Esimerkiksi se seikka, miten naiset ja työläisluokkaan syntyneet lapset saattoivat päästä hyvään työuraan käsiksi, oli monelle elintärkeä asia. Yhdistymisen huumassa unohtui, että monet näistä koulutuksista ja työurista osoittautuivatkin sitten täysin hyödyttömiksi.  Miten kävi kaikille näille elämäntyönsä menettäneille? Siihen ei Hoyerinkaan kirja valitettavasti anna kovin selventävää vastausta, sillä tarina päättyy - monien muiden DDR:stä kertovien kirjojen