Siirry pääsisältöön

Sven Nordqvist: Viirun ja Pesosen joulupuuhat (1994)


Tänään olen viuhtonut tuulispäänä jotta saisin kodin joulusiistiksi ja aaton pakolliset laatikot paistettua. Urakka on nyt ohi ja voinkin näin keskittyä enemmän fiilistelyyn! Lapsen kanssa olemme tunnelmoineet jo ensimmäisestä adventista lähtien lukemalla Viirun ja Pesosen jouluvalmisteluista. Stressiltä ei välty Pesonenkaan vaikka puuhat ovatkin hiukan toisenlaiset...

Miten ihmeessä selviän kaikesta, hän ajatteli huolissaan. Kuinka osaan rakentaa pukin joka koputtaa ovelle ja astuu eteiseen, menee vierashuoneeseen ja sanoo: "Onko täällä kilttejä kissoja?", jättää sitten paketin ja pääsee ulos Viirun huomaamatta että pukki oli pelkkä kone? Ei käy. Kaikkea on liian kanssa. Minun on kerrottava kissalle ettei pukkia ole olemassakaan, muuten en selviä tästä urakasta.

En aluksi oikein lämmennyt Pesoselle ja Viirulle kun luimme ensimmäisiä kirjoja lapsen kanssa. En osannut edes keksiä sopivaa ääntä Viirulle! Mutta sitten katsoimme viime jouluna SVT:n vanhan joulukalenterin vuodelta 1993, jonka pohjalta Nordqvist kirjoitti myös tämän joulukirjan, ja silloin ymmärsin vihdoin hahmojen suuruuden. Varsinkin Viirua näytellyt Ika Nord ja tämän tulkinta jäivät mieleeni. Sarjan jaksoja löytyy muuten myös netistä hakusanalla "Tomtemaskinen".

Kirjassa riittää mukavasti luettavaa pidempäänkin joulunodotukseen. Pidin paljon kirjan tunnelmasta, jossa oli sekä huumoria että salaperäisiä hahmoja. Kaija Pakkasen suomennos istuu niin luontevasti suussa, ettei edes muista lukevansa käännöstä. Ihana joulukirja sekä lapselle että aikuiselle!

**
Sven Nordqvist: Tomtemaskinen
Viirun ja Pesosen joulupuuhat
Suomentanut Kaija Pakkanen
Tammi 1995

Kommentit

  1. Heh, luin tämän itsekin viime kuussa. Oma lapsuuden suosikkini, tosin viimeinen sivu on kirjassa ruotsiksi (eri painos), muistan sen harmittaneen lapsuudessa, hahah. Viiru ja Pesonen on ihania<3
    Tiia

    VastaaPoista
  2. Voi ei mikä moka kustantajalta 😁 /Mari

    VastaaPoista
  3. Kävin juuri pojanpoikien kanssa katsomassa 'Viiru ja Pesonen - paras joulu ikinä' -joululeffan, ja lainasimme myös kirjastosta Viiru muuttaa -kirjan. Pidän kovasti näiden kirjojen maailmasta.
    Tätä joulukirjaa en ole muistaakseni lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä joulukirja on mielestäni paras Pesonen-kirja! Muistaakseni tästäkin kirjasta on tehty joku animaatiofilmi sen tv:n joulukalenterin lisäksi./Mari

      Poista
  4. Viiru ja Pesonen on tosi hauska pari, joita olen lukenut ahkerasti monelle kuulijalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän myös kirjojen huumorista ja tilannekomiikasta! /Mari

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pieni kirjakimara ja bonuksena ruotsinsuomalainen kirjakohu

Tukholmassa on nyt alkanut hanamin aika! Kävin eilen pyörähtämässä Kungsträdgårdenin kautta ja näpsäisemässä muutaman kuvan, minkä nyt siltä ihmismassalta pystyin. Ja aina edelleen tulee mieleen kevät 2020, jolloin sai kävellä lähes yksinään kukkivien kirsikkapuiden alla. Korona-nostalgiaa... It is important to be on the alert for "the decisive moment", says the man next to me who is talking to his date. I agree. The only difference is that he is talking about twentieth-century photography and I am talking about twenty-first-century everything. Yllä oleva ajatus on amerikkalaisen  Jenny Offillin kirjasta 'Weather'  (Ilmastoja) ja se kuvaakin hyvin kirjan hermostunutta tunnelmaa. Tätä kirjaa olin jo palauttamassa lukemattomana kirjastoon, mutta satuin selailemaan sitä muutaman sivun verran ja yhtäkkiä tunsin, että juuri tällaista kirjaa tarvitsin, juuri nyt. Sirpaleinen ja tajunnanvirtamainen teksti oli kuin lepokoti aivoille, jotka on viime viikkoina työstäneet sa...

Miten voikin kirja mennä näin ihon alle!

  Alku oli todella lupaava. Tapasin kirjailijan paikallisen kirjastomme joulukuussa 2022 järjestämässä Antti Jalava  -illassa. jossa kirjailija kertoi olevansa suuri Suomen ystävä ja kirjoittaneensa juuri oman versionsa Aleksi Kiven "Seitsemästä veljeksestä". Mielenkiintoista! Ja kun kirjapiirini ehdotti nyt tätä kirjaa luettavaksemme, innostuin tietysti välittömästi.  Mutta mitä tapahtuikaan... Aloitin lukemisen innolla, mutta jo ensimmäisten sivujen jälkeen alkoi sisälläni kiehua. Miten kukaan jaksaa tällaista lukea? Raakaa kieltä, seksuaalista väkivaltaa, juopottelua, nälkää, sairautta... Vastenmielinen kirja! Aina tämä iänikuinen suomalaisten juopottelu ja väkivalta. Olen asunut Tukholmassa pian jo neljännesvuosisadan ja toiminut koko sen ajan kunniallisena toimihenkilönaisena. Osallistunut järjestötoimintaan, liittynyt kirkkokuoroon, maksanut veroni... Eikö minun tekemisilläni ole sitten mitään merkitystä? Edelleen vain ne samat Slussenin sissit näköjään hallits...

Kun Suomen lapset lähtivät Ruotsiin - Anna Takanen: Sinä olet suruni

Tänään 15. joulukuuta on kulunut 80 vuotta ensimmäisen suomalaisia sotalapsia Tukholmaan kuljettaneen laivan lähdöstä. Ruotsiin lähti kaikkiaan sotaa pakoon  noin 70 000 lasta ja melkein neljäsosa heistä jäi palaamatta. Näihin lukuihin  mahtuu traagisia tarinoita, joita on kipuiltu sekä Suomessa että täällä Ruotsissa. Eikä asiasta ole sen kummemmin puhuttu, kummassakaan maassa. Yksi Ruotsiin jääneistä lapsista oli Anna Takasen Timo-isä, jonka tarinan Takanen on nyt kirjoittanut kirjaksi "Sörjen som blev". Mutta kirja ei ole pelkästään sotalapsen tarina sillä 80 vuoden takainen tragedia vaikuttaa monen perheen elämään edelleen. Takanen sanoo, että sotalapsen traumasta selviämiseen menee neljä sukupolvea. Tässä yhtälössä hän laskee itsensä kolmanneksi sukupolveksi. Anna Takanen eli lapsuutensa oudossa välitilassa. Hän oli syntynyt Ruotsissa ja puhui ruotsia, mutta sukunimensä vuoksi hänet luokiteltiin suomalaiseksi. Koulussa häntä kiusattiin juuri suomalaisuutensa takia...

Eeva Kilpi: Elämä edestakaisin (Klassikkohaaste #21)

Olen lukenut Eeva Kilpeä koko aikuiselämäni ja monet hänen teoksistaan jopa useaan otteeseen. Kilpi oli myös lohtukirjailijani, kun en päässyt koronasulun aikana Suomeen.  Lääkkeeksi Suomi-ikävääni  auttoi silloin Kilven herkkä ja hersyvä suomen kieli. Olen myös miettinyt voiko "elämän evakkous" siirtyä sukupolvelta toiselle. Ainakin omassa elämässäni tunnistan tätä samaa " nyssyköiden haalijan  -syndroomaa": "Että kaikki tarpeellinen on kasseissa ja pusseissa sängyn alla tai sängyn vieressä, käden ulottuvilla". Koskaan kun ei tiedä milloin se lähtö tulee. Anna-Riikka Carlsonin  kirjassa  "Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä" Kilpi epäilee, että tokko häntä enää kukaan lukee. Mutta kyllä vaan luetaan! Etenkin Kilven runoutta näkee siteerattavan säännöllisesti kirjasomessa. Proosatekstit ovat ehkä sitten jääneet vähemmälle huomiolle, ja juuri siksi haluankin nostaa esille tämänkertaisessa Klassikkohaastekirjoituksessani yhden Kilven varha...

Nobel-huumaa! - Kirjabloggaajien joulukalenterin 2022 luukku nro 8

  Loistokasta Nobel-viikkoa täältä Tukholmasta! Nyt on taas se aika vuodesta kun tämä nykyinen kotikaupunkini hehkuu väriä ja loistetta ja televisiosta katsotaan kuinka kuninkaalliset syövät ja seurustelevat tuoreiden Nobel-palkittujen kanssa. Sekä tämä Nobel-hulina että Lucianpäivä tuovat kaivattua valoa alkutalven pimeyteen ja koleuteen. En tiedä kuinka paljon tämä Nobel-huuma näkyy muualla Ruotsissa, mutta täällä Tukholmassa siltä ei voi välttyä. Jo pelkästään kaupungilla kävellessä voi illan pimetessä nauttia valoshowsta, jonka tarjoaa Nobel Light Week. Sitä kävimme myös perheen kanssa heti avajaisiltana ihastelemassa. Nobel-museossa uskoisin nyt olevan kiivaimman sesongin tällä hetkellä. Museon perinne on yhteisnäyttely Beckmanin designkorkeakoulun kanssa, jossa ensimmäisen vuoden vaatesuunnittelijaopiskelijat tulkitsevat Nobel-voittajia muodin kautta. Tämän vuoden kirjallisuudenpalkinnon voittaja Annie Ernaux esimerkiksi saa potretikseen puvun, joka suunnittelijoiden Gustav F...