Lämpimät onnittelut tänään 250 vuotta täyttävälle Jane Austenille! Osallistun tällä kirjoituksellani Tuulevin lukublogin vetämään Jane Austen -haasteeseen.
What calm lives they had, those people! No worries about the French Revolution, or the crashing struggle of the Napoleonic wars. Only manners controlling natural passion so far as they could, together with cultured explanations of any mischances.
Näin kommentoi Winston Churchill luettuaan Ylpeys ja ennakkoluulo -romaanin. Viittaus Napoleonin sotaan selittynee sillä, että Churchill luki kirjan vuonna 1943, keskellä toista maailmansotaa. Lisäksi Churchill luki kirjan sairastaessaan keuhkokuumetta, joten hän ei ehkä lukenut tarkasti.
Calm lives?!
Jane Austenin aikana sopivan puolison löytäminen oli sekä kestävyyttä että hermoja koetteleva laji. Austenin romaaneissa nuoret naiset asuivat usein myös maaseudulla, jossa sopivien herrasmiesten tarjonta ei ollut runsasta. Ja varsinkin jos nainen oli vaatimattomista oloista, avioliitto oli lisäksi ainoa keino taata turvaisa aikuiselämä. Joten jos vain joku sopivan oloinen nuori mies (tai vanhempikin!) karautti hevosellaan näköpiiriin, siitä alkoi välittömästi kiihkeä spekulointi.
Myös Jane Austenin oma elämä (kannattaa katsoa kiitetty draamadokumentti (Jane Austen: Rise of a Genius) todistaa tästä naista syrjivästä yhteiskuntajärjestyksestä. Austenin isän kuoltua perheen naiset, äiti ja kaksi tytärtä, jäivät pennittömiksi ja täysin perheen poikien armoille. Cassandra-siskon sulhanen oli kuollut ennen kuin pari ehti avioitua ja Janen ensimmäinen rakkaus oli ylhäisemmästä luokasta, joka ei hyväksynyt Janea sukuun.
Jane alkoi kirjoittaa tarinoita ensin perheensä huvitukseksi ja sai paljon tukea etenkin isältään. Isä yritti myös saada tyttärensä romaanin julkaistuksi, mutta tuloksetta. Isän kuoleman jälkeen Jane ymmärtää, että ainoa keino säällisen elannon ansaitsemiseen oli saada romaanit julkaistua. Jane pistää kaiken peliin - ja loppu on historiaa.
Austen on jo kauan tunnustettu osaksi maailmankirjallisuuden kaanonia. Eikä Austenin lukijakunta ole rajoittunut pelkästään naisiin: 1900-luvun alussa syntyi mielenkiintoinen ilmiö kun oppineet miehet muodostivat oman fanikerhon, "janeitistit".
Termi "janeitism" syntyi todennäköisesti Rudyard Kiplingin samannimisessä novellissa, jossa hän kertoo joukosta ensimmäisen maailman sodan sotilaita, jotka lukevat Jane Austenia. Kipling itse totesi vuonna 1915, että mitä enemmän hän lukee Jane Austenia, sitä enemmän hän "ihailee, kunnioittaa ja tuntee hartautta".
Ja yhä vain Jane Austen vaikuttaa meidänkin aikamme kirjallisuuteen. Nykyään niin suosittu trooppi Enemies to lovers saa alkunsa Austenin romaanista Ylpeys ja Ennakkoluulo. Elisabethin ja Darcyn rakkaustarina saa myöhemmin uuden modernin twistin Bridget Jonesin kautta.
Mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän huomioni kiinnittyy Elisabeth Bennetin äitiin, Rouva Bennetiin. Muistattehan tuon koomisen hahmon, joka hermoilee ja stressaa tytärtensä avioliittokuvioita. Carol Shields kysyy kirjassaan Jane Austen olemmeko me lukijat olleet epäoikeudenmukaisia juuri Rouva Bennetin suhteen.
Shieldsin mukaan Rouva Bennetin voisi nähdä myös "järkähtämättömänä realistina". Hän ymmärtää mihin perikatoon tyttäret - ja hän tytärten mukana - voi joutua aviomiehen kuollessa, jos talousasiat eivät ole kunnossa. Perheen isää, Herra Bennetiä, asia ei näy vaivaavan. Ei siis ihme, että Rouva Bennetillä hermo on kireällä. Ja Jane Austenin äidistä tiedetään, että myös hän hermoili tyttäriensä avioliittomahdollisuuksista.
Olemmeko lopulta edes päässeet kovinkaan pitkälle 1800-luvun avioliittomarkkinoista? Kuten Ruotsin television Babel-kirjallisuusohjelman toimittaja Jessika Gedin huomauttaa, meillä on nykyisten deittisovellusten kautta varsin samanlainen arviointijärjestelmä, jota ohjaavat raha ja status. Lisäksi vahvat poliittiset voimat haluavat rajoittaa naisen asemaa. Jane Austen olisi varmasti löytänyt kirjojen aiheita myös tästä ajasta.
Lopuksi vielä tunnustus: en ole lukenut yhtäkään Jane Austenin kirjaa. Sen sijaan olen nähnyt lähes kaikki filmatisoinnit, joten tarinat ja henkilöhahmot ovat tuttuja. Mutta saan nyt siis iloita siitä, että minulla on vielä koko Austenin kirjallinen tuotanto odottamassa!
**
Carol Shields: Jane Austen (suomentanut Maria Lyytinen, Ajatus Kirjat 2007)
Oi, miten paljon lukuiloa sinulla onkaan edessäsi! Austenin koko tuotanto ihkaensimmäistä kertaa. Vaikka moni filmatisointi hieno onkin, eivät ne vedä vertoja kirjoille.
VastaaPoistaOdotan innolla, että pääsen tutustumaan Austeniin myös kirjallisesti! Aloitin Emmasta!
Poista250 vuotta! Olen lukenut joitain Austenin kirjoja uudelleen ja katsonut myös elokuvia ja sarjoja uudelleen. Aika hyvin valotat rouva Bennetin asemaa ja hänen huoltaan tyttöjen naimisiin saattamisesta.
VastaaPoistaNäin tuoreen dokumenttisarjan Austenin elämästä ja ymmärsin kuinka vaikea se naisen asema tuohon aikaan olikaan. Austen käsittelee aihetta paljolti huumorin ja ironian kautta, mutta onhan se ollut todella traaginen paikka.
PoistaHyvin olet perillä Austenin tuotannosta. Kyllä Austenin tuotantoon perehtyy myös elokuvista, jopa melkein paremmin. Olen katsonut kaiken ja moneen kertaan ja aion katsoa edelleen.
VastaaPoistaOlen kyllä lukenut kirjatkin, mutta elokuvat ja tv-sarjat ovat niin hyvin tehtyjä, että katson niitä mielelläni.
Nyt kiinnostaa tuo elämäkertakirja. Olen myös Carol Shieldsin fanittaja.
Brittiläiset filmatisoinnit ovat todellisia helmiä! En ole oikein edes osannut kaivata niitä alkuperäisiä kirjoja, mutta haluan kuitenkin syventää tätä Austen-tuntemustani eli luku-urakka odottaa!
Poista