Siirry pääsisältöön

Tukholman tunnelbana suosittelee



Hyvää Kirjaston päivää! Päivän kunniaksi sosiaalisessa mediassa vinkataan kirjoja hashtagilla #tuntematonlukee Helmet-lukuhaasteen kohtaan 26 eli kirja, jota näet sinulle tuntemattoman ihmisen lukevan. Tuohan ei nyt ole ongelma eikä mikään, ajattelin vielä haasteen nähtyäni. Katson vain tunnelbanassa mitä muut lukevat. Paitsi, että...

Kun muutin Tukholmaan vuonna 2000 tunnelbanassa luettiin todella paljon. Ja juuri silloin kaikki - siis todellakin KAIKKI - lukivat Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulasta -kirjaa. Hieman myöhemmin tuli Stieg Larsson- ja Millennium-kausi.

Sitten tuli Metro-lehti ja kirjat saivat jäädä, kaikki lukivat uutta ilmaisjakelulehteä. Suurin murros koettiin kuitenkin kun älypuhelimet yleistyivät. Yhtäkkiä ei kukaan enää lukenut yhtään mitään vaan näpräilivät vain kännyköitänsä.

Mutta vuoden 2018 aikana huomasin, että jotain alkoi tapahtua. Kirjat alkoivat pikkuhiljaa ilmestyä taas tunnelbanaan!

Heti työvuoden aluettua aloinkin kirjaamaan näkemiäni kirjoja. Ei näitä nyt vieläkään mikään päätä huimaava määrä ole, huomaan näin parin kuukauden jälkeen, mutta on meitä kuitenkin vielä muutama paperikirjan lukija liikenteessä. Ja kanssamatkustajien keskittyneistä ilmeistä päättelen, että äänikirjan kanssa matkustavia lienee sitäkin suurempi määrä!

Tässäpä siis kirjabongaukseni Tukholman tunnelbanassa talvella 2019 (sulkeissa lukijan sukupuoli ja arvioitu ikä):

Marie Hermanson: Den stora utställningen (Mies, 40+)
Jan-Philipp Sendker: Ensamhetens språk (Nainen, 40+)
Isaac Asimov: (en nähnyt kirjan nimeä) (Mies 20+)
Carl-Johan Vallgren: Svinen (Mies 60+)
Caroline Ringskog Ferada-Noli: Rich boy (Nainen 20+)
Stina Jackson: Silvervägen (suom. Hopeatie) (Nainen 30+)
David Lagercrantz: The Girl Who Takes an Eye for an Eye (suom. Tyttö joka etsi varjoaan) (Mies 70+)
Jan Guillou: Brobyggarna (suom. Sillanrakentajat) (Nainen 50+)
Jussi Adler-Olsen (Fasanjägarna) (Mies 50+)
Peter Halldorf: Alla himlens fåglar har flytt (Mies 30+)
Neil Gaiman: American Gods (suom. Unohdetut jumalat) (Mies 40+)
Kjell Westö: Den svavelgula himlen (suom. Rikinkeltainen taivas) (Nainen 50+)
David Baldacci: Morden i Baronville (Mies 50+)
Michael Connelly: Inte ett farväl (Julmat jäähyväiset) (Nainen 50+)
Fredrik Backman: Vi mot er (Me vastaan te) (Nainen 30+)

Nopea analyysi kertoo, että tukholmalaiset lukevat mieskirjailijoita ja dekkareita. Lisäksi useimmat lukijat näyttivät olevan yli 30-vuotiaita. Sen sijaan lukijoiden sukupuoli jakautui aikalailla tasan. Mutta 2000-luvun alun ilmiö, että ihmiset lukisivat yhtä ja samaa kirjaa, loisti poissaolollaan. En nähnyt yhtäkään kirjaa liikenteessä enempää kuin yhden kerran.

Minkäpä näistä sitten valitsisi... Fredrik Backmania on kovasti kehuttu ja häneltä pitäisi kenties joku kirja testata. Toisaalta en ole lukenut vielä yhtäkään kirjaa Jan Gilloulta, mikä alkaa tuntua jo vähän nololta näin pian kahdenkymmenen Ruotsissa vietetyn vuoden jälkeen.

Löytyykö listalta tuttuja kirjoja? Mitä suosittelisit?

Kommentit

  1. Jan Guilloun Brobyggarna aloittaa ihan mielenkiintoisen sarjan (Det stora århundradet) norjalais-saksalaisen suvun tarinasta 1900-luvun norjassa/saksassa/ruotsissa. Suosittelen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa todella mielenkiintoiselta, kiitos vinkistä!! /Mari

      Poista
  2. Mahtavia bongauksia! Minusta tuntuu, että (paperikirjan) lukijoita on junissa puuskittain ja tiettyinä aikoina enemmän, ääni- ja e-kirjallisia toki siellä joukossa. Busseissa on aamuaikaan yleensä ainakin yksi lukija, mutta siinä saa sitten taituroida että pääsee lähistölle bongaamaan.

    Jan Guilloulta olen lukenut taannoin Arn-sarjan ja pidin siitä todella paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tuli sellainen tuntuma, että siellä Suomessa luetaan enemmän - ainakin siis paperikirjoja? Täällä ei ole todellakaan lukijoita edes joka aamu, yleensä bongaan vain pari-kolme kirjaa viikossa. Mutta niitä on nyt kuitenkin selvästi enemmän kuin vielä pari vuotta sitten, moni on jo ehkä kyllästynyt siihen kännykän näpräämiseen...

      Pakko tutustua nyt Gilloun tuotantoon!

      /Mari

      Poista
  3. Kivoja havaintoja tunnelbanassa 😎 , tiedätkö onko Tukholmassa ruotsalaista kirjakerhoa jossain kirjastossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjakerhoja ja lukupiirejä löytyy! Katsoin juuri nopeasti Tukholman kaupunginkirjaston sivuilta ja sieltä löytyy lukupiirejä lapsille, nuorille, naisille, novellipiiri, helpolla ruotsinkielellä ja suomenkielinenkin lukupiiri löytyy! /Mari

      Poista
  4. Kiitos vastauksesta ! ai noin helpolla tiedot löytyi 😁 ois pitäny itse älytä 😎......

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolmen saaren välissä – lapsen ääni vanhempien tarinassa

  Olen nyt elämäkerrallisten kirjojen pyörteessä. Ja ihan mielelläni, sillä mikäänhän ei ole ihmeellisempää kuin aito, eletty elämä. Tällä kertaa siitä pääsi minulle kertomaan Sophia Jansson. Kun katsoin kirjan kantta, tulkitsin automaattisesti kolme saarta tarkoittamaan kolmen perheenjäsenen erillisiä saarekkeita: äitiä, isää ja kertoja-Sophiaa. Mutta jo alkusivuilla kolme saarta saa myös konkreettisemman merkityksen, sillä tarinan miljöö jakautuu kolmella eri saarella koettuun: Tonga, Ibiza ja oma pikkusaari Suomenlahdella. Sophia Jansson on kirjoittanut intiimin kirjan omasta taustastaan ja vanhemmistaan Lassesta ja Nitasta, joista kuin kohtalon oikusta tulee isä ja äiti. Molemmat nimittäin rakastuvat tahoillaan oman sukupuolen ihmisiin. Mutta porvarillinen avioliitto solmitaan, kun lapsi on ilmoittanut tulostaan. Liitto ei kuitenkaan lopulta pääty hyvin, sillä äiti Nita kärsii pahasta alkoholismista ja hän kuolee vain 38-vuotiaana. Sophian elämäkin olisi voinut ajautua aivan to...

Reidar ulos muotista

  Muisto Lontoosta vuodelta 1988: ollaan opiskelukaverin kanssa lähdetty Tampereelta ex tempore -reissulle Lontooseen. Punta on edullinen ja kierrämme innolla kauppoja, erityisesti kirjakauppoja. Erään kaupan takaosassa huomaan hyllyllä kirjan, jonka tekijänimi hätkähdyttää pahemman kerran. Haen matkakumppanini paikalle ja kysyn onko hän kuullut koskaan tällaisesta tyypistä. Ei ollut hänkään. Selaillaan kirjaa ja ihmetellään. Kuka tämä tällainen Tom of Finland muka on?! Tämä muisto todistakoon puolestaan sitä Noora Vaaralankin kirjassaan esille tuomaa faktaa, että homoseksuaalisuus oli Suomessa vaiettu aihe vielä 90-luvulle asti. Toki tiesimme asiasta ja tiesimme myös jos lähipiirissä joku oli seksuaaliselta suuntautumiseltaan homoseksuaali. Mutta siitä ei puhuttu sen kummemmin.  Taiteilija Reidar Särestöniemi oli homoseksuaali. Hän mukautui aikansa yhteiskuntaan eikä tuonut suuntautumistaan mitenkään julki. Tosin hän ei myöskään sitä peitellyt, lähipiiri tiesi asiasta. Ja nä...

Kun Suomen lapset lähtivät Ruotsiin - Anna Takanen: Sinä olet suruni

Tänään 15. joulukuuta on kulunut 80 vuotta ensimmäisen suomalaisia sotalapsia Tukholmaan kuljettaneen laivan lähdöstä. Ruotsiin lähti kaikkiaan sotaa pakoon  noin 70 000 lasta ja melkein neljäsosa heistä jäi palaamatta. Näihin lukuihin  mahtuu traagisia tarinoita, joita on kipuiltu sekä Suomessa että täällä Ruotsissa. Eikä asiasta ole sen kummemmin puhuttu, kummassakaan maassa. Yksi Ruotsiin jääneistä lapsista oli Anna Takasen Timo-isä, jonka tarinan Takanen on nyt kirjoittanut kirjaksi "Sörjen som blev". Mutta kirja ei ole pelkästään sotalapsen tarina sillä 80 vuoden takainen tragedia vaikuttaa monen perheen elämään edelleen. Takanen sanoo, että sotalapsen traumasta selviämiseen menee neljä sukupolvea. Tässä yhtälössä hän laskee itsensä kolmanneksi sukupolveksi. Anna Takanen eli lapsuutensa oudossa välitilassa. Hän oli syntynyt Ruotsissa ja puhui ruotsia, mutta sukunimensä vuoksi hänet luokiteltiin suomalaiseksi. Koulussa häntä kiusattiin juuri suomalaisuutensa takia...

Klassikkohaaste #14: Antti Jalava – Asfalttikukka

  Vaikka Ruotsissa asuu meitä suomentaustaisia n. 7% väestöstä, näkyy se yllättävän vähän ruotsalaisessa kirjallisuuskentässä. Itse asiassa vain kolme kirjaa on onnistunut herättämään ruotsalaismedian mielenkiinnon. Susanna Alakosken Svinalängorna (suomennettuna ’Sikalat’) ilmestyi 2006, jolloin se voitti Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, August-palkinnon ja kirjasta tehtiin myös elokuva muutamaa vuotta myöhemmin. Eija Hetekivi Olsson julkaisi 2011 esikoisromaaninsa ’Ingenbarnsland’, jossa hän kuvaa suomalaissiirtolaisten elämää Göteborgissa. Kirja oli August-palkintoehdokkaana ja se on myöhemmin kasvanut trilogiaksi. Mutta suomalaisen siirtolaiskirjallisuuden pioneeri oli Antti Jalava (1949-2021), jolta vuonna 1980 ilmestyi paljon puhuttu romaani ’Asfaltblomman’ (suom. Pentti Saarikoski ’Asfalttikukka’). Kirja ei ollut kuitenkaan Jalavan esikoisteos, hän oli aikaisemmin kirjoittanut kirjat ’Matti’ ja ’Jag har inte bett att få komma’. Etsin oman aamulehteni Dagens...

Ann Napolitanin "Kaunokaisia" - raportti eletystä elämästä

  Seuraan tiiviisti myös saksankielisiä kirjallisuusmarkkinoita ja huomasin juuri ennakkopostauksen sveitsiläisen Charles Lewinskyn tänä syksynä ilmestyvästä kirjasta "Täuschend echt" (Petollisen todellinen), jossa mainostoimiston copywriter menettää kaiken - työn, rakkauden ja rahat. Hän onnistuu kuitenkin tekoälyn avulla tuottamaan romaanin, "tositarinan", josta tulee suurmenestys. On kuitenkin yksi henkilö, entinen rakastettu, joka tietää että tarina ei ole totta...  Mieltä kutkuttava aihe! Vaikka samalla iskee mieleen ajatus, että kuinkakohan monta tekoälyllä tuotettua romaania tuolla maailmalla jo liikkuukaan? Minulla on itse asiassa jo yksi vahva ehdokas, enkä ole edes yksin epäilykseni kanssa, minkä huomasin kun tutkin asiaa. Kyseessä on ehkä tällä hetkellä kirjasomen eniten hehkutettu kirja, amerikkalaisen Ann Napolitanon "Hello Beautiful" (Kaunokaisia), jonka myös lukupiirimme päätti lukea. Huom! Jos haluat välttää juonipaljastuksia tai jos pidit ...