Siirry pääsisältöön

Tukholman tunnelbana suosittelee



Hyvää Kirjaston päivää! Päivän kunniaksi sosiaalisessa mediassa vinkataan kirjoja hashtagilla #tuntematonlukee Helmet-lukuhaasteen kohtaan 26 eli kirja, jota näet sinulle tuntemattoman ihmisen lukevan. Tuohan ei nyt ole ongelma eikä mikään, ajattelin vielä haasteen nähtyäni. Katson vain tunnelbanassa mitä muut lukevat. Paitsi, että...

Kun muutin Tukholmaan vuonna 2000 tunnelbanassa luettiin todella paljon. Ja juuri silloin kaikki - siis todellakin KAIKKI - lukivat Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulasta -kirjaa. Hieman myöhemmin tuli Stieg Larsson- ja Millennium-kausi.

Sitten tuli Metro-lehti ja kirjat saivat jäädä, kaikki lukivat uutta ilmaisjakelulehteä. Suurin murros koettiin kuitenkin kun älypuhelimet yleistyivät. Yhtäkkiä ei kukaan enää lukenut yhtään mitään vaan näpräilivät vain kännyköitänsä.

Mutta vuoden 2018 aikana huomasin, että jotain alkoi tapahtua. Kirjat alkoivat pikkuhiljaa ilmestyä taas tunnelbanaan!

Heti työvuoden aluettua aloinkin kirjaamaan näkemiäni kirjoja. Ei näitä nyt vieläkään mikään päätä huimaava määrä ole, huomaan näin parin kuukauden jälkeen, mutta on meitä kuitenkin vielä muutama paperikirjan lukija liikenteessä. Ja kanssamatkustajien keskittyneistä ilmeistä päättelen, että äänikirjan kanssa matkustavia lienee sitäkin suurempi määrä!

Tässäpä siis kirjabongaukseni Tukholman tunnelbanassa talvella 2019 (sulkeissa lukijan sukupuoli ja arvioitu ikä):

Marie Hermanson: Den stora utställningen (Mies, 40+)
Jan-Philipp Sendker: Ensamhetens språk (Nainen, 40+)
Isaac Asimov: (en nähnyt kirjan nimeä) (Mies 20+)
Carl-Johan Vallgren: Svinen (Mies 60+)
Caroline Ringskog Ferada-Noli: Rich boy (Nainen 20+)
Stina Jackson: Silvervägen (suom. Hopeatie) (Nainen 30+)
David Lagercrantz: The Girl Who Takes an Eye for an Eye (suom. Tyttö joka etsi varjoaan) (Mies 70+)
Jan Guillou: Brobyggarna (suom. Sillanrakentajat) (Nainen 50+)
Jussi Adler-Olsen (Fasanjägarna) (Mies 50+)
Peter Halldorf: Alla himlens fåglar har flytt (Mies 30+)
Neil Gaiman: American Gods (suom. Unohdetut jumalat) (Mies 40+)
Kjell Westö: Den svavelgula himlen (suom. Rikinkeltainen taivas) (Nainen 50+)
David Baldacci: Morden i Baronville (Mies 50+)
Michael Connelly: Inte ett farväl (Julmat jäähyväiset) (Nainen 50+)
Fredrik Backman: Vi mot er (Me vastaan te) (Nainen 30+)

Nopea analyysi kertoo, että tukholmalaiset lukevat mieskirjailijoita ja dekkareita. Lisäksi useimmat lukijat näyttivät olevan yli 30-vuotiaita. Sen sijaan lukijoiden sukupuoli jakautui aikalailla tasan. Mutta 2000-luvun alun ilmiö, että ihmiset lukisivat yhtä ja samaa kirjaa, loisti poissaolollaan. En nähnyt yhtäkään kirjaa liikenteessä enempää kuin yhden kerran.

Minkäpä näistä sitten valitsisi... Fredrik Backmania on kovasti kehuttu ja häneltä pitäisi kenties joku kirja testata. Toisaalta en ole lukenut vielä yhtäkään kirjaa Jan Gilloulta, mikä alkaa tuntua jo vähän nololta näin pian kahdenkymmenen Ruotsissa vietetyn vuoden jälkeen.

Löytyykö listalta tuttuja kirjoja? Mitä suosittelisit?

Kommentit

  1. Jan Guilloun Brobyggarna aloittaa ihan mielenkiintoisen sarjan (Det stora århundradet) norjalais-saksalaisen suvun tarinasta 1900-luvun norjassa/saksassa/ruotsissa. Suosittelen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa todella mielenkiintoiselta, kiitos vinkistä!! /Mari

      Poista
  2. Mahtavia bongauksia! Minusta tuntuu, että (paperikirjan) lukijoita on junissa puuskittain ja tiettyinä aikoina enemmän, ääni- ja e-kirjallisia toki siellä joukossa. Busseissa on aamuaikaan yleensä ainakin yksi lukija, mutta siinä saa sitten taituroida että pääsee lähistölle bongaamaan.

    Jan Guilloulta olen lukenut taannoin Arn-sarjan ja pidin siitä todella paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tuli sellainen tuntuma, että siellä Suomessa luetaan enemmän - ainakin siis paperikirjoja? Täällä ei ole todellakaan lukijoita edes joka aamu, yleensä bongaan vain pari-kolme kirjaa viikossa. Mutta niitä on nyt kuitenkin selvästi enemmän kuin vielä pari vuotta sitten, moni on jo ehkä kyllästynyt siihen kännykän näpräämiseen...

      Pakko tutustua nyt Gilloun tuotantoon!

      /Mari

      Poista
  3. Kivoja havaintoja tunnelbanassa 😎 , tiedätkö onko Tukholmassa ruotsalaista kirjakerhoa jossain kirjastossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjakerhoja ja lukupiirejä löytyy! Katsoin juuri nopeasti Tukholman kaupunginkirjaston sivuilta ja sieltä löytyy lukupiirejä lapsille, nuorille, naisille, novellipiiri, helpolla ruotsinkielellä ja suomenkielinenkin lukupiiri löytyy! /Mari

      Poista
  4. Kiitos vastauksesta ! ai noin helpolla tiedot löytyi 😁 ois pitäny itse älytä 😎......

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten voikin kirja mennä näin ihon alle!

  Alku oli todella lupaava. Tapasin kirjailijan paikallisen kirjastomme joulukuussa 2022 järjestämässä Antti Jalava  -illassa. jossa kirjailija kertoi olevansa suuri Suomen ystävä ja kirjoittaneensa juuri oman versionsa Aleksi Kiven "Seitsemästä veljeksestä". Mielenkiintoista! Ja kun kirjapiirini ehdotti nyt tätä kirjaa luettavaksemme, innostuin tietysti välittömästi.  Mutta mitä tapahtuikaan... Aloitin lukemisen innolla, mutta jo ensimmäisten sivujen jälkeen alkoi sisälläni kiehua. Miten kukaan jaksaa tällaista lukea? Raakaa kieltä, seksuaalista väkivaltaa, juopottelua, nälkää, sairautta... Vastenmielinen kirja! Aina tämä iänikuinen suomalaisten juopottelu ja väkivalta. Olen asunut Tukholmassa pian jo neljännesvuosisadan ja toiminut koko sen ajan kunniallisena toimihenkilönaisena. Osallistunut järjestötoimintaan, liittynyt kirkkokuoroon, maksanut veroni... Eikö minun tekemisilläni ole sitten mitään merkitystä? Edelleen vain ne samat Slussenin sissit näköjään hallits...

Pieni kirjakimara ja bonuksena ruotsinsuomalainen kirjakohu

Tukholmassa on nyt alkanut hanamin aika! Kävin eilen pyörähtämässä Kungsträdgårdenin kautta ja näpsäisemässä muutaman kuvan, minkä nyt siltä ihmismassalta pystyin. Ja aina edelleen tulee mieleen kevät 2020, jolloin sai kävellä lähes yksinään kukkivien kirsikkapuiden alla. Korona-nostalgiaa... It is important to be on the alert for "the decisive moment", says the man next to me who is talking to his date. I agree. The only difference is that he is talking about twentieth-century photography and I am talking about twenty-first-century everything. Yllä oleva ajatus on amerikkalaisen  Jenny Offillin kirjasta 'Weather'  (Ilmastoja) ja se kuvaakin hyvin kirjan hermostunutta tunnelmaa. Tätä kirjaa olin jo palauttamassa lukemattomana kirjastoon, mutta satuin selailemaan sitä muutaman sivun verran ja yhtäkkiä tunsin, että juuri tällaista kirjaa tarvitsin, juuri nyt. Sirpaleinen ja tajunnanvirtamainen teksti oli kuin lepokoti aivoille, jotka on viime viikkoina työstäneet sa...

Nobel-huumaa! - Kirjabloggaajien joulukalenterin 2022 luukku nro 8

  Loistokasta Nobel-viikkoa täältä Tukholmasta! Nyt on taas se aika vuodesta kun tämä nykyinen kotikaupunkini hehkuu väriä ja loistetta ja televisiosta katsotaan kuinka kuninkaalliset syövät ja seurustelevat tuoreiden Nobel-palkittujen kanssa. Sekä tämä Nobel-hulina että Lucianpäivä tuovat kaivattua valoa alkutalven pimeyteen ja koleuteen. En tiedä kuinka paljon tämä Nobel-huuma näkyy muualla Ruotsissa, mutta täällä Tukholmassa siltä ei voi välttyä. Jo pelkästään kaupungilla kävellessä voi illan pimetessä nauttia valoshowsta, jonka tarjoaa Nobel Light Week. Sitä kävimme myös perheen kanssa heti avajaisiltana ihastelemassa. Nobel-museossa uskoisin nyt olevan kiivaimman sesongin tällä hetkellä. Museon perinne on yhteisnäyttely Beckmanin designkorkeakoulun kanssa, jossa ensimmäisen vuoden vaatesuunnittelijaopiskelijat tulkitsevat Nobel-voittajia muodin kautta. Tämän vuoden kirjallisuudenpalkinnon voittaja Annie Ernaux esimerkiksi saa potretikseen puvun, joka suunnittelijoiden Gustav F...

Kun Suomen lapset lähtivät Ruotsiin - Anna Takanen: Sinä olet suruni

Tänään 15. joulukuuta on kulunut 80 vuotta ensimmäisen suomalaisia sotalapsia Tukholmaan kuljettaneen laivan lähdöstä. Ruotsiin lähti kaikkiaan sotaa pakoon  noin 70 000 lasta ja melkein neljäsosa heistä jäi palaamatta. Näihin lukuihin  mahtuu traagisia tarinoita, joita on kipuiltu sekä Suomessa että täällä Ruotsissa. Eikä asiasta ole sen kummemmin puhuttu, kummassakaan maassa. Yksi Ruotsiin jääneistä lapsista oli Anna Takasen Timo-isä, jonka tarinan Takanen on nyt kirjoittanut kirjaksi "Sörjen som blev". Mutta kirja ei ole pelkästään sotalapsen tarina sillä 80 vuoden takainen tragedia vaikuttaa monen perheen elämään edelleen. Takanen sanoo, että sotalapsen traumasta selviämiseen menee neljä sukupolvea. Tässä yhtälössä hän laskee itsensä kolmanneksi sukupolveksi. Anna Takanen eli lapsuutensa oudossa välitilassa. Hän oli syntynyt Ruotsissa ja puhui ruotsia, mutta sukunimensä vuoksi hänet luokiteltiin suomalaiseksi. Koulussa häntä kiusattiin juuri suomalaisuutensa takia...

Eeva Kilpi: Elämä edestakaisin (Klassikkohaaste #21)

Olen lukenut Eeva Kilpeä koko aikuiselämäni ja monet hänen teoksistaan jopa useaan otteeseen. Kilpi oli myös lohtukirjailijani, kun en päässyt koronasulun aikana Suomeen.  Lääkkeeksi Suomi-ikävääni  auttoi silloin Kilven herkkä ja hersyvä suomen kieli. Olen myös miettinyt voiko "elämän evakkous" siirtyä sukupolvelta toiselle. Ainakin omassa elämässäni tunnistan tätä samaa " nyssyköiden haalijan  -syndroomaa": "Että kaikki tarpeellinen on kasseissa ja pusseissa sängyn alla tai sängyn vieressä, käden ulottuvilla". Koskaan kun ei tiedä milloin se lähtö tulee. Anna-Riikka Carlsonin  kirjassa  "Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä" Kilpi epäilee, että tokko häntä enää kukaan lukee. Mutta kyllä vaan luetaan! Etenkin Kilven runoutta näkee siteerattavan säännöllisesti kirjasomessa. Proosatekstit ovat ehkä sitten jääneet vähemmälle huomiolle, ja juuri siksi haluankin nostaa esille tämänkertaisessa Klassikkohaastekirjoituksessani yhden Kilven varha...