Siirry pääsisältöön

Lukemista ja lomailua



Torni johon emme vielä tällä kertaa kiivenneet.

Blogissani on ollut hiljaiseloa, lokakuu on mennyt nopeasti töiden ja lomailun merkissä. Mutta olen siinä välissä myös lukenut! Tällä hetkellä onkin monta kirjaa levällään ja koska periaatteeni on kirjoittaa vain kirjoista jotka olen lukenut kokonaan niin mitään blogipostattavaa ei ole ollut. Mutta viiden päivän loma Splitissä oli sen verran tuottoisa, että pian täälläkin näkyy taas liikettä.

Näkymä "Marjaniemen" huipulta.

Ensimmäinen kirja jonka sain luetuksi loppuun oli Ilkka Remeksen Ruttokellot. Kirjan juoni oli todella jännittävä ja vetävä ja sitä ahmin joka käänteessä. Tämä oli muuten ensimmäinen Remekseni! Olen myös jatkanut Pirjo Hassisen tuotannon läpikahlaamista ja nyt osuikin kohdalle oikea helmi, Sauna Paradis. Tätä kirjaa en halunnut missään nimessä lukea hötkyillen vaan nauttia hitaasti. Sauna Paradis on ehdottomasti paras tähän asti lukemistani Hassisen teoksista. Aikaisemmista kirjoista poiketen Sauna Paradisin henkilöt tulevat lukijaa lähelle ja todella liikuttavat.


Yöpöydällä lojuu Maarit Tyrkön jatko-osa Kekkosmuistelmiinsa jota olen lueskellut silloin tällöin. Harmi, että kirja on melkoinen sillisalaatti. Sekava rakenne ei houkuta lukemaan jos ei nyt satu olemaan tällainen Kekkosfani. Menneisyyteeni kun kuuluu pesti Tamminiemessä joten luen aina kaikki Kekkosta käsittelevät kirjat.


Välipalakirjana olen lukenut ranskansuomalaisen Helena Liikanen-Rengerin "Maman finlandaise"-kirjaa jossa hän kertoo perheensä elämästä Ranskassa. Näitä ulkosuomalaisten elämäntarinoita on todella mielenkiintoista lukea, varsinkin kun itsekin sattuu olemaan ulkosuomalainen. Lapsen kanssa olemme vielä lukeneet iltaisin Risto Räppääjiä sekä vihdoin ja viimein Eduard Uspenskin Fedja-setää (aivan mahtava kirja!!) joten kirjoitettavaa riittää kunhan saan ajatukseni koottua kustakin kirjasta.


Eräs kissatuttavistamme.

Split oli mukava myös syysmatkakohteena. Vaikka meitä sateellakin siunattiin niin saimme myös kaksi oikein aurinkoista ja lämmintä päivää. Kävelimme paljon sekä kaupungilla että lähellä sijaitsevassa Marjanin luonnonpuistossa. Lisäviehätyksen matkaan toi vuokraemäntämme joka oli hyvin puheliasta sorttia ja kohteli meitä kuin lähisukulaisiaan. Saimmekin tietää paljon kroatialaisesta elämänmenosta!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voittiko paras?

  Täällä Ruotsissa yritetään nyt toipua viikonlopun Mello-yllätyksestä. Vilken skräll! Ruotsia edustaa toukokuun Euroviisuissa suomenruotsalainen huumoriryhmä KAJ, jolle ennakkosuosikki Måns Zelmerlöw hävisi loppupeleissä vaivaiset 8 pistettä. Kansan mielipide näyttää olevan syvästi jakautunut. Monet olivat tyytyväisiä - vihdoinkin jotain omaperäistä sen sijaan että oltaisiin taas lähetetty sitä iänikuista sapluunapoppia. Sitä paitsi ihmiset kaipaavat näinä synkkinä aikoina huumoria! Toinen puoli kansasta pitää tulosta häpeällisenä: voittoa ei tällä viisulla tavoitella, tokkopa päästään edes finaaliin. Ja jotkut näkevät synkän tulevaisuuden koko kisalle: kun viime vuonna lähetettiin kaksi norjalaista ja tänä vuonna kolme suomalaista niin mitä ensi vuonna sitten - joukko tanskalaisia? ** Taiteessa on totisesti vaikea kilpailla, samanlaisia keskusteluja herättävät säännöllisesti myös eri kirjapalkinnot. Kuten nyt viimevuotinen saksankielisen alueen suurin kirjapalkinto, Deutscher Buc...

Henrik Ibsen: Nukkekoti (Klassikkohaaste 11)

Olen tänä kesänä lukenut  Minna Canthin ja ruotsalaisen naisasianaisen Ellen Keyn elämäkertoja. Molemmat olivat aktiivisia 1800-luvun loppupuolella ja molempien kohdalla mainitaan useaan otteeseen yksi heihin merkittävällä tavalla vaikuttanut teos: Henrik Ibsenin näytelmä Nukkekoti. Tämä oli taas yksi sellainen klassikko, jota en ollut tietenkään lukenut joten valintani tämänkertaiseen klassikkohaasteeseen oli helppo. Lisäksi kirjastosta löytyi tuore ruotsalainen painos, johon kirjailija Klas Östergren on kääntänyt neljä Ibsenin näytelmää. Kirja on osa ruotsalais-tanskalais-norjalaista yhteisprojektia, jossa yksi kirjailija kustakin maasta on kirjoittanut oman versionsa johonkin Ibsenin hahmoista pohjautuen. Tähän tulen toivottavasti palaamaan vielä myöhemmin! Vuonna 1880 Suomalainen Teatteri esitti Ibsenin Nukkekodin, vain pari vuotta näytelmän kantaesityksen jälkeen. Näytelmästä tuli suuri menestys, nuori Ida Aalberg Noran roolissa. Minna Canth seurasi tarkkaan Suomen r...

Ann Napolitanin "Kaunokaisia" - raportti eletystä elämästä

  Seuraan tiiviisti myös saksankielisiä kirjallisuusmarkkinoita ja huomasin juuri ennakkopostauksen sveitsiläisen Charles Lewinskyn tänä syksynä ilmestyvästä kirjasta "Täuschend echt" (Petollisen todellinen), jossa mainostoimiston copywriter menettää kaiken - työn, rakkauden ja rahat. Hän onnistuu kuitenkin tekoälyn avulla tuottamaan romaanin, "tositarinan", josta tulee suurmenestys. On kuitenkin yksi henkilö, entinen rakastettu, joka tietää että tarina ei ole totta...  Mieltä kutkuttava aihe! Vaikka samalla iskee mieleen ajatus, että kuinkakohan monta tekoälyllä tuotettua romaania tuolla maailmalla jo liikkuukaan? Minulla on itse asiassa jo yksi vahva ehdokas, enkä ole edes yksin epäilykseni kanssa, minkä huomasin kun tutkin asiaa. Kyseessä on ehkä tällä hetkellä kirjasomen eniten hehkutettu kirja, amerikkalaisen Ann Napolitanon "Hello Beautiful" (Kaunokaisia), jonka myös lukupiirimme päätti lukea. Huom! Jos haluat välttää juonipaljastuksia tai jos pidit ...

Kahden kulttuurin lähettiläät - Linn Ullmann ja Ranya ElRamly

Lokakuun lukuhelmiini kuuluvat nämä kaksi tytärten vanhemmistaan kirjoittamaa kirjaa. Toinen tyttärista on Liv Ullmannin ja Ingmar Bergmanin tytär Linn, kahden maan ja kahden kielen kasvatti. Toinen tytär on suomalainen Ranya Paasonen (joka julkaisi esikoiskirjansa tyttönimellään ElRamly), joka kertoo kasvamisesta kahden kulttuurin risteämässä, siinä välitilassa jossa pitää oppia vaikkapa kaksi erilaista tapaa kuoria appelsiini. Luin molemmat kirjat suurella mielenkiinnolla, kotonani on nimittäin kasvamassa tytär, joka kohtaa päivittäin nämä kulttuurien nokkakolarit. Kun isä vaatii, että syntymäpäiväsankarille tarjoillaan ruotsalaiseen tapaan aamupala sänkyyn ja äiti kauhistelee, että ei kai nyt sentään arkisena koulupäivänä. Tai kun jouluaattona klo 15 pitäisi katsoa miljoonien muiden ruotsalaisten tavoin tv:stä Kalle Ankaa samalla kun äiti hoputtaa joulusaunaan. Lisänä vielä kahden kielen lahja - tai taakka, riippuen aina tilanteesta. Linn Ullmann on omien sanojensa mukaan kir...

Päättyvän kirjavuoden kohokohdat sekä mitä odotan uudelta vuodelta

  Nyt pistetään taas päättyvä kirjavuosi pakettiin! Siitä tulikin yllättävän runsas, olen lukenut peräti 92 kirjaa. Ja onnistuin käymään 14 maassa, tosin pääosin liikuin taas täällä Euroopassa. Mutta miehet, ne ne vain loistavat poissolollaan: naiskirjailijoita kertyi 71 ja miehiä vaivaiset 21. Mutta kuten olen jo moneen kertaan todennut: luen kirjoja summamutikassa sen kummemmin suunnittelematta ja nähtävästi mieskirjailijoilla on vaikeuksia herättää huomioni. Yritän taas ensi vuonna tiirailla tarkemmin! Goodsreadsin kirjavuotta tutkiessani mieleen nousivat erityisesti seuraavat kirjat: Sydäntä sykähdyttävä kirja : Anna Funderin Wifedom - Mrs Orwell's Invisible Life oli pitkään vuoden paras lukemani kirja, mutta sitten tuli se Heini Junkkaalan Saisio-opus... Mutta Funderin kirjan päähenkilö, Eileen Blair ei jätä mieltäni rauhaan. Erityisesti mietin sitä, kuinka monta eileenia sitä onkaan maailmanhistoriassa, jotka eivät koskaan saaneet sitä tunnustusta jonka olisivat ansainneet. ...