Siirry pääsisältöön

Kirjabloggaajien joulukalenteri 2021 - luukku 12

 


Koronajoulu numero kaksi... odotukset ovat jo huomattavasti realistisemmat kuin vuosi sitten, jolloin yritin simuloida "oikeaa" joulua niin pitkälti kuin mahdollista. Nyt mennään kohti joulua matalalla profiililla sillä jos jotain opin viime joulusta niin juuri sen, että joulu tulee - koronasta huolimatta.

Eniten tässä pandemia-ajassa on harmittanut se,  että kohtaamiset muiden ihmisten kanssa ovat olleet niin vähissä. Suorastaan janoan uusia ihmisiä elämääni!

Kirjat ovat - tässäkin - ongelmassa tulleet avukseni. Olen tänä vuona saanut kävelylenkeilleni  seurakseni muutaman merkittävän naisen, joiden elämäkertoja olen kuunnellut. He ovat kaikki yllättäneet minut tavalla tai toisella ja jokainen heistä on jäänyt mieleeni pitkäksi aikaa. Lienee siis paikallaan lähettää heille pienet joulutervehdykset!


Dear Demi,

Olen monen monta kertaa miettinyt mitä sinulle nyt mahtaa kuulua, mutta uskon että voit hyvin. Näin ainakin kirjasi loppu antaa uskoa. Olit yksi parhaista kävelyseuralaisistani, ehkä juuri sen vuoksi että luit itse tarinasi. Kerroit elämäntarinasi niin sydäntäkouristavalla tavalla, että jouduin välillä pitämään jopa taukoa. Elämäsi on ollut todellakin kaikkea laidasta laitaan! Mutta ennen kaikkea kirjasi antaa uskoa ja lohdutusta. Muutos on mahdollinen, mutta sen pitää lähteä omasta sisimmästä. Juuri siksi tarinasi on suuri lahja, kiitos siitä! 

Merry Xmas sinulle ja perheellesi!


Voi Kirsti,

Eihän sinun vielä pitänyt lähteä, sinunhan piti elää ainakin satavuotiaaksi! Mitä me nyt teemme kun pyörremyrsky nimeltä Kirsti Paakkanen has left the building?! Kuuntelin sinusta tehdyn elämäkerran vasta nyt kun lähdit ja se pisti ajatukset liikkeelle. Olen saanut itseni jo muutaman kerran kiinni ajatuksesta, että "kannattaako tämä, olenhan jo yli 50". Mutta mitä tekee Kirsti! Ostaa päräyttää Ranskan talonsa kun on 78 ja tekee ison remontin Westendin talossaan kun on 90! Puhumattakaan siitä, että Marimekon ostaessasi olit 62-vuotias! Nolottaa siis nämä omat epäilyni, tottakai voin tehdä mitä haluan, missä iässä vain! Tätä sinun jättämääsi perintöä lupaan viedä eteenpäin ja yritän osaltani olla myös roolimalli nuoremmille naisille. 

Kiitos kaikesta, Kirsti!


Hyvä Kaari, 

Aivan ensimmäiseksi anteeksipyyntöni: olin yksi heistä, jotka pitivät tuotantoasi "viihdekirjallisuutena", siis juuri siinä alentuvassa sävyssä. Kunnes kuuntelin elämäsi tarinan ja tajusin, että samanlaisia ammattilaisia ei monia tästä maasta löytyne. Tahdonvoimasi ja periksiantamattomuutesi inspiroivat! Lisäksi olet jotenkin vain niin cool - otat asiat sellaisina kuin ne eteesi tulevat etkä tunnu turhista hätkähtävän. Arvaan, että sait tämän perusluottamuksen elämään jo lapsuudenperheeltäsi. Ja sitten elämääsi astui Kai Linnilä, jonka kanssa rakensitte yhden hienoimmista liitoista, joista olen koskaan saanut lukea. Jo senkin takia elämäkertasi oli liikuttavaa luettavaa. Onneksi olet erittäin aktiivinen facebookissa, jossa sinua myös seuraan. Tuokiokuvasi Somerniemen valtakunnastasi ovat aina helmiä!

Rauhaisaa joulua Somerniemelle!


Liebe Angela,

Nyt on kieltämättä tyhjä olo, kun Mutter Europa poistuu näyttämöltä. Olet ollut esikuva ja inspiraation lähde minulle ja monille muille naisille - kehen me nyt käännämme katseemme? Suorapuheisuudessasi ja arkipäiväisessä mutkattomuudessasi olet ollut meille keski-ikäisille naisille kuin oma suojeluspyhimys. Wir schaffen das!  Kirjasi luettuani ymmärrän, että juuri vahva sisäinen kompassisi on saanut sinut huokumaan itsevarmuutta ja rauhallisuutta. Taustasi papin tyttärenä ja "ossiena" eli Itä-Saksan kasvattina oli kieltämättä outo yhdistelmä kun astuit yhdistyneen Saksan politiikan palvelukseen. Jo pelkästään pukeutumisesi aiheutti huomiota. Eihän Itä-Saksassa ollut edes ollut mitään erityistä pukeutumiskulttuuria, joten jouduit opettelemaan kaiken alusta. Harmittelit sitä, miten miehet voivat esiintyä samassa puvussa päivän toisensa perään kun taas naisilta odotetaan jatkuvasti eleganttia olemusta ja uusia asuja. Pragmaattisena ihmisenä ratkaisit ongelman ostamalla kaapin täyteen erivärisiä jakkupukuja ja niillä sait arvostelijoiden suut suppuun. Puheet ulkoasustasi loppuivat ja pystyit keskittymään itse asiaan. Ylipäänsä olet pitänyt oven yksityiselämääsi tiukasti suljettuna - työ puhukoon puolestaan. Ja sitä se on todella tehnyt!

Danke für alles und Frohe Weihnachten!

**

Tämä kirjoitus on osa Kirjabloggaajien perinteistä joulukalenteria. Eilen Mai kertoi Kirjasähkökäyrä-blogissa Astrid Lindgrenin joulusta ja huomenna luukku avautuu Pirittan Kirjarouvan elämää -blogissa.

**

Leppoisaa joulunodotusta ja vinkkinä vielä, että hyvä elämäkerta on lyömätön lahja!

Demi Moore: Inside Out - A memoir (Harper Perennial 2020)

Ulla-Maija Paavilainen: Suurin niistä on rakkaus (Otava 2021)

Anna-Liisa Haavikko: Kaari (Siltala 2021)

Kati Marton: Merkel (WSOY 2021)

Kommentit

  1. Kiitos kivasta luukusta! Elämäkertoja on mukava lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anki, kun kävit lukemassa! Elämäkerrat ovat kyllä parhaita ja varsinkin äänikirjoina.

      Poista
  2. Kiva lähestymistapa kirjabloggaajien joulukalenteriin. Paakkasen ja Utrion elämäkerrat olen kuunnellut. Kunnioitettavia naisia molemmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Riitta! Utrion elämäkerta oli oikea knock-out, en ole vieläkään oikein toipunut siitä. En ollut yksinkertaisesti tajunnut minkälainen voimanainen hänessä piilee!

      Poista
  3. Utrion elämäkerran olen lukenut - vaikuttava kirja. Muutkin esittelemäsi kiinnostavat, varsinkin Merkel. Hyvää joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää joulun odotusta myös sinulle, Margit! Merkeliä voin todella suositella, se kertoo myös paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia Saksan historiasta.

      Poista
  4. Onpa ihana luukku ja upea valikoima elämäkertoja! Demi on lukematta, Paakkasen ja Utrion tarinat olen lukenut ja Merkel on kesken.

    Mukavaa joulunodotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jonna kun kävit lukemassa ja hyvää joulunodotusta myös sinulle!

      Poista
  5. Elämäkertoja on mahtava lukea. Kun ikää tuli, alkoi elämäkertojen lukeminen kiinnostaa tosi paljon, aiemmin äitini luki niitä ja kertoi aina innolla sisällöstä mm. Liekehtivästä liekinvarresta. Olet koonnut mainion kattauksen elämäkertoja esille, kirjoja, joista on ollut sinulle iloa, kun olet tutustunut heihin. Korona-aikana kirjoista ja lukemisesta on suuri ilo.
    Kaari Utrion teokset kuuluivat nuoruudessa lempilukemistooni, sillä hän kirjoitti naisten historiaa esille mahtavalla tyylillä. Blogista löytyy ainakin pari Utrion teosta. Kaarin elämäkerta kuuluu siis ehdottomasti lukulistalleni.
    Mukavaa joulun odotusta Mari :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnistan todellakin tämän, että oman iän karttumisen myötä elämäkerrat ovat alkaneet kiinnostaa enemmän ja enemmän :) Utrion romaaneja en ole vielä ehtinyt lukea, käynkin katsomassa vinkkejä blogistasi!

      Mukavaa joulunodotusta myös sinulle, Mai!

      Poista
  6. Kiitos lämpimistä kirjeistäsi kiinnostaville naisille!
    Toivotan joulumieltä ja hyviä lukemisia edelleen.

    VastaaPoista
  7. Kiva idea luukussasi! Mukavaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kun kävit lukemassa, Piritta! Leppoisaa joulun odotusta myös sinulle!

      Poista
  8. Olipa mukava käydä taas lukemassa blogiasi! (Blogien lukeminen on jäänyt tänä vuonna vähemmälle, kun on ollut kiireisempää kuin ennen.) On kyllä totta, että näiltä naisilta voi oppia paljon, ja elämäkertojen lukeminen yleensäkin on mielenkiintoista. Ja minäkin suhtauduin Kaari Utrioon nuorempana vähättelevästi, kunnes tajusin miten taitava hän on. Demi Mooreen on vähän samanlainen asenne, mutta siinäkin olen varmasti väärässä. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun kävit taas kylässä 😊

      Demi oli ehkä näistä neljästä se suurin yllättäjä! Hän on käynyt pitkän sisäisen matkan ja kirjoittaa elämästään raa'an rehellisesti. Mutta hän ei pelkästään kerro ongelmistaan vaan menee myös syvemmälle ongelmien syihin. Lisäksi hän on itse lukenut äänikirjan nauhalle joten kirjan kuuntelusta tulee todella intiimi kokemus. Suosittelen lämpimästi! (Ps. Ja sitten siellä on tietysti myös vähän Hollywood-juoruja 🤭)

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eeva Kilpi: Elämä edestakaisin (Klassikkohaaste #21)

Olen lukenut Eeva Kilpeä koko aikuiselämäni ja monet hänen teoksistaan jopa useaan otteeseen. Kilpi oli myös lohtukirjailijani, kun en päässyt koronasulun aikana Suomeen.  Lääkkeeksi Suomi-ikävääni  auttoi silloin Kilven herkkä ja hersyvä suomen kieli. Olen myös miettinyt voiko "elämän evakkous" siirtyä sukupolvelta toiselle. Ainakin omassa elämässäni tunnistan tätä samaa " nyssyköiden haalijan  -syndroomaa": "Että kaikki tarpeellinen on kasseissa ja pusseissa sängyn alla tai sängyn vieressä, käden ulottuvilla". Koskaan kun ei tiedä milloin se lähtö tulee. Anna-Riikka Carlsonin  kirjassa  "Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä" Kilpi epäilee, että tokko häntä enää kukaan lukee. Mutta kyllä vaan luetaan! Etenkin Kilven runoutta näkee siteerattavan säännöllisesti kirjasomessa. Proosatekstit ovat ehkä sitten jääneet vähemmälle huomiolle, ja juuri siksi haluankin nostaa esille tämänkertaisessa Klassikkohaastekirjoituksessani yhden Kilven varha...

Lomaseurana Floris ja Amélie Nothomb

  Lomatervehdys Ruotsin länsirannikolta, jonne saavuimme eilen. Valitettavasti samaan aikaan paikkakunnalle saapui myös Floris-myrsky, joten tämä ensimmäinen päivä ollaan vietetty sisätiloissa. Tuuli on hirmuinen ja vanha puinen vuokratalomme huojuu ja natisee liitoksissaan.  Mutta ei hätää, tämän päivän seuralaisekseni sain belgialaisen kirjailijan Amélie Nothombin ja hänen uusimman ruotsinnetun teoksensa Psykopomp. Nothombin kirjoja on käännetty suomeksi ja ruotsiksi melko sattumanvaraisesti ja tämä olikin nyt viimeinen lukemani käännös. Eli tästä eteenpäin pitää sitten selviytyä ruostuneella ranskallani. Ja luettavaahan riittää, sillä Nothomb on julkaissut uuden romaanin joka vuosi sitten esikoisensa, joka ilmestyi 1992. Psykopomp on Nothombin henkilökohtaisin teos. Kirja alkaa varhaislapsuuden muistoilla ja ensimmäisestä traumaattisesta kokemuksesta kun Japanissa syntynyt diplomaattiperheen tytär joutuu isänsä asemamaan vaihduttua jättämään rakkaan synnyinmaans...

Rantalomailua ja uusi rohkeampi minä

  Kesän säästä voidaan olla monta mieltä, mutta sitä iloa minulta ei poisteta, että ensimmäinen lomaviikkoni oli oikea rantaloma. Ja vieläpä niissä samoissa maisemissa, joissa tämä maallinen taipaleeni aikoinaan sai alkunsa. Ollaan siis Helsingin Lauttasaaressa. Blogini päivitys on viime viikkoina jäänyt taka-alalle, vaikka ideoita ja ajatuksia on syntynyt ja pari tekstinaloitustakin olen näköjään saanut jo aikaiseksi. Kun lomanalkajaiseksi kasasin yhteen pinoon kaikki keskenolevat kirjani, niitä kertyi peräti 17. Luen sivun sieltä, toisen täältä - päähäni mahtuu juuri nyt vain hajahuomioita. Olen myös huomannut, että hakeudun tällä hetkellä mieluummin elämäkertojen ja tietokirjojen pariin. Fiktio ei jostain syystä sytytä. Olisiko sitten syynä tämä vallitseva maailmantilanne, joka oikeasti alkaa olla jo taruakin ihmeellisempää. Ainoa kirja, jonka olen onnistunut lukemaan loppuun asti viimeisen parin viikon aikana, on Minna Salamin Sensuous Knowledge. Ja nyt olen vahvast...

Lukunautinto, pitkästä aikaa! (Markus Nummi: Käräjät)

Sain pitkästä aikaa kokea oikean lukunautinnon! Mikä sopikin hyvin tähän parhaillaan menevän lukuviikon teemaan "löydä lukufiilis!". Oma salaisuuteni lukufiiliksen takaamiseksi oli pitkä viikonloppu, paksu kirja ja rentouttava miljöö. Tämä yhtälö toteutuu yleensä juuri näin pääsiäisenä - muistan esimerkiksi Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen olleen juuri tällainen täysosuma. Olin tässä jo useamman viikon säästellyt kirjastosta varaamaani Markus Nummen Käräjät-teosta, joka tuli sen verran ajoissa, että jouduin sen lainaa jo pari kertaa pidentämään. Mutta aikataulu piti ja ehdin lukea kirjan ennen kuin lopullinen palautuspäivä tuli eteen. Tämä Käräjät tosin oli vähän riskaabeli valinta. Ensinnäkin se on paksu, melkein 600 sivua. En mielelläni ryhdy tällaisiin luku-urakoihin jos ei ole taetta siitä, että kirja on oikeasti hyvä. Siitä kirjan hyvyydestä olin kyllä saanut paljon vinkkejä kirjasomea ja -blogeja selatessani, mutta siitä tuli se toinen mutta... olen aika monta kertaa ...

Ranskattaretko eivät muka liho?

  Kävin taas kirpparilla, kukkaruukkuja vain ostamassa, mutta mukaan tuli tietysti myös muutama pokkari. Jotka tosin sitten vien taas luettuani takaisin, tästä paikallisesta kirpparista on tullut itselleni vähän sellainen maksullinen kirjasto. Mutta hyvään tarkoitukseen ne menevät onneksi roposeni. Nyt iski silmään pari ruotsalaista tietokirjaa, joista on niiden ilmestymisen aikoihin kohkattu enemmänkin. Ruotsalainen psykiatri David Eberhard kirjoitti v. 2006 kirjan siitä, miten ruotsalaisista on tullut "turvallisuusnarkomaaneja" (minkä teesin kyllä näin äkkilukemalta allekirjoitan, katsotaan olenko samaa mieltä luettuani koko kirjan). Toisessa kirjassa taas tiedetoimittaja Karin Bojs yhdessä Peter Sjölundin kanssa kertoo mistä ruotsalaiset ovat peräisin. Odotan mielenkiinnolla! Lisäksi löysin vielä yhden Niklas Natt och Dag -dekkarin, joihin olen halunnut tutustua jo kauan. Ja sitten siellä seistä törötti yksi suomenkielinen kirja, joka oli tietysti pakko ottaa, ihan jo pelk...