Siirry pääsisältöön

Kirjalahjavinkki - Aviciin elämäkerta

 


Joskus harvoin eteen tulee kirja, jonka haluaisi antaa lahjaksi jokaikiselle tuntemalleen ihmiselle. Ja joskus kirja on sellainen, että se todella jopa toimisi lahjakirjana lähestulkoon kenelle vain.

Tällä kertaa tällainen knock-out on juuri ilmestynyt Tim Berglingin eli Aviciin elämäkerta. Kirja sai paljon huomiota Ruotsin mediassa ilmestymisensä aikana ja vaikka en ole mikään erityinen Avicii-fani niin pistin kirjastoon varauksen. Toki tiesin Berglingin urasta ja elämänvaiheista jonkin verran jo ennakkoon, mutta kirjan luettuani voin vain todeta, että olipas hyvä että luin!

Kenelle haluaisin sitten antaa tämän kirjan lahjaksi?

Ensinnäkin kirja on todella mielenkiintoinen kaikille yleisesti musiikista ja sen historiasta kiinnostuneille. Siinä kerrotaan yleistajuisesti house-musiikin synnystä ja kehityksestä. Kirjan myötä ymmärtää myös miten Avicii todellakin mullisti genren uudella melodisella ja vanhempia genrejä rohkeasti yhdistävällä tyylillään.

Toiseksi, kirja on tietysti pakollinen kaikille Aviciin musiikista pitäville ja häntä fanittaneille. Kirjan kirjoittaja Måns Mosesson sai käyttöönsä valtavan määrän Berglingin sähköposteja, tekstiviestejä ja muita kirjoituksia ja kirja onnistuu synnyttämään eläväisen kuvan Aviciista, vaikka itse päähenkilöä ei olekaan jututettu. Sen sijaan Mosesson on haastatellut suuren määrän Berglingin tunteneita ihmisiä.

Antaisin tämän kirjan lahjaksi myös jokaiselle, jonka lähipiirissä on nuori, joka kärsii mielenterveysongelmista. En tiedä auttaako kirja sinänsä näiden ongelmien kohtaamisessa, mutta vertaistukea uskon sen antavan. Yksi kirjan voimakkaimpia ääniä on Berglingin isä, joka on kokenut vahvaksi kutsumuksekseen jatkaa poikansa elämänsä loppuvaiheessa löytämää elämäntehtävää - muiden ihmisten auttamista. Tämäkin kirja on osa sitä työtä.

Antaisin kirjan myös lahjaksi jokaiselle, joka väittää kannabiksen olevan vaaraton huume. Kannabiksen vaara on sen arvaamattomuus ja pitkäaikaiset vaikutukset aivojen toimintaan. Berglingin ongelma ei tosin ollut niinkään kannabis vaan lääkeriippuvuus, joka alkoi amerikkalaiselta lääkäriltä saadusta, opioideja sisältävästä vahvasta kipulääkkeestä. Bergling pääsi vieroitushoidon avulla eroon lääkeriippuvuudesta, mutta alkoi lopulta käyttää enenevässä määrin mietona pitämäänsä kannabista. Hän kokeili ystäviensä kanssa myös erilaisia hallusinaatioita aiheuttavia sieniä.

Näiden kirjan kansien välissä on 28 vuotta elämää, joka sisälsi upeita saavutuksia mutta samalla järkyttävän määrän ahdistusta ja pelkoa. Raha teki kieltämättä Berglingin elämästä helpompaa, mutta huikeiden keikkapalkkioiden vastineeksi hän joutui istumaan lentokoneessa, alati matkalla paikasta toiseen. Lisättäköön tähän vielä, että Bergling oli sekä lento- että esiintymiskammoinen.

Päästyään eroon lääkeriippuvuudesta Bergling päätti lopettaa keikkailun ja keskittyä sen sijaan musiikin tuottamiseen. Samaan aikaan hän kehitti vielä yhden riippuvuuden, joka kohdistui tajunnan laajentamiseen ja transsendenttiseen mietiskelyyn. Tapansa mukaan Bergling veti tämänkin överiksi, ennen kuolemaansa hän saattoi mietiskellä päiväkausia syömättä tai juomatta mitään.

Tim Bergling teki itsemurhan 20. huhtikuuta 2018 Omanissa, jossa hän oli pidemmällä lomalla. Kesken jäi muun muassa suunniteltu äänitysprojekti, jossa hän halusi tallentaa aiemmin Keniassa kuulemiaan masai-heimolaisia. Aviciilla olisi ollut vielä paljon uutta ja jännittävää annettavanaan.

**

Måns Mosesson: Tim - Biografin om Avicii (Albert Bonniers förlag 2021)

Tim - Aviciin elämäkerta (Johnny Kniga 2021)

Kommentit

  1. Kiitos kirjavinkistä! Avicii on minulle melko tuntematon henkilö, toki joitain hittejä tiedän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiesin itsekin suunnilleen saman verran :) Onneksi tämän kirjan lukeakseen ei tarvitse olla mikään suurempi fani, tässä on paljon mielenkiintoisia tasoja myös meille asiaan vihkiytymättömille. Lisäksi kirjan tekijä on ammattitoimittaja eli teksti on todella sujuvaa ja hyvin sommiteltua.

      Poista
  2. Kiitokset myös täältä! Olen "tietämättäni" itse henkilöstä mitään joskus tykännyt hänen biiseistään, ja kuolemansa jälkeen sitten näin Netflixilta hänestä kertovan dokumentin, joka oli sydäntä särkevää katsottavaa. Tämä kirja siis menee ehdottomasti lukulistalleni, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on vielä tuo dokumentti näkemättä, mutta se on nyt tietysti joululoman todo-listalla! Tämä oli myös sydäntä särkevää luettavaa, Bergling kärsi ahdistuskohtauksista, mm. pahasta hypokondriasta, jo lapsesta lähtien. Minulle tuli tunne, että hän oli kuin tuuliajolla koko lyhyen elämänsä :(

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Klassikkohaaste #14: Antti Jalava – Asfalttikukka

  Vaikka Ruotsissa asuu meitä suomentaustaisia n. 7% väestöstä, näkyy se yllättävän vähän ruotsalaisessa kirjallisuuskentässä. Itse asiassa vain kolme kirjaa on onnistunut herättämään ruotsalaismedian mielenkiinnon. Susanna Alakosken Svinalängorna (suomennettuna ’Sikalat’) ilmestyi 2006, jolloin se voitti Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, August-palkinnon ja kirjasta tehtiin myös elokuva muutamaa vuotta myöhemmin. Eija Hetekivi Olsson julkaisi 2011 esikoisromaaninsa ’Ingenbarnsland’, jossa hän kuvaa suomalaissiirtolaisten elämää Göteborgissa. Kirja oli August-palkintoehdokkaana ja se on myöhemmin kasvanut trilogiaksi. Mutta suomalaisen siirtolaiskirjallisuuden pioneeri oli Antti Jalava (1949-2021), jolta vuonna 1980 ilmestyi paljon puhuttu romaani ’Asfaltblomman’ (suom. Pentti Saarikoski ’Asfalttikukka’). Kirja ei ollut kuitenkaan Jalavan esikoisteos, hän oli aikaisemmin kirjoittanut kirjat ’Matti’ ja ’Jag har inte bett att få komma’. Etsin oman aamulehteni Dagens...

Reidar ulos muotista

  Muisto Lontoosta vuodelta 1988: ollaan opiskelukaverin kanssa lähdetty Tampereelta ex tempore -reissulle Lontooseen. Punta on edullinen ja kierrämme innolla kauppoja, erityisesti kirjakauppoja. Erään kaupan takaosassa huomaan hyllyllä kirjan, jonka tekijänimi hätkähdyttää pahemman kerran. Haen matkakumppanini paikalle ja kysyn onko hän kuullut koskaan tällaisesta tyypistä. Ei ollut hänkään. Selaillaan kirjaa ja ihmetellään. Kuka tämä tällainen Tom of Finland muka on?! Tämä muisto todistakoon puolestaan sitä Noora Vaaralankin kirjassaan esille tuomaa faktaa, että homoseksuaalisuus oli Suomessa vaiettu aihe vielä 90-luvulle asti. Toki tiesimme asiasta ja tiesimme myös jos lähipiirissä joku oli seksuaaliselta suuntautumiseltaan homoseksuaali. Mutta siitä ei puhuttu sen kummemmin.  Taiteilija Reidar Särestöniemi oli homoseksuaali. Hän mukautui aikansa yhteiskuntaan eikä tuonut suuntautumistaan mitenkään julki. Tosin hän ei myöskään sitä peitellyt, lähipiiri tiesi asiasta. Ja nä...

Seela Sellan käsikirja elämään

  Olen elämäkertojen ja muistelmien suurkuluttaja, ja tällä kokemuksella uskallan jo sanoa, että mielenkiintoisimmat muistelmat tulevat teatteri-ihmisiltä. Ja ne huonoimmat? Olen lukenut muutamat urheilijamuistelmat, eikä niistä sitten sen enempää. Olisiko niin, että huippu-urheilijaksi tullakseen on pistettävä arkinen elämä hyllylle odottamaan kilpaurheilijan uran päättymistä, kun taas hyväksi näyttelijäksi tullakseen on otettava kaikki oppi mitä elämä suinkin tarjoaa.  Tämän kirjoitettuani muistin välittömästi yhden poikkeuksen, eli viime vuonna lukemani ruotsalaisen pika-aiturin Ludmila Engquistin elämäkerran. Kirja on harvinaisen rehellinen kuvaus kilpaurheilun armottomasta maailmasta, jossa ainoa onnistumisen merkki on yltäminen korkeimmalle palkintokorokkeelle. Juuri tällaiset tarinat kiinnostavat minua, mitään fanikirjoja en kaipaa. (Tämän takia jäänee myös Sanna Marinin tuore omaelämäkerta osaltani lukematta.) Sitäkin suurempi nautinto oli lukea Seela Sellan lähes 700...

Kolmen saaren välissä – lapsen ääni vanhempien tarinassa

  Olen nyt elämäkerrallisten kirjojen pyörteessä. Ja ihan mielelläni, sillä mikäänhän ei ole ihmeellisempää kuin aito, eletty elämä. Tällä kertaa siitä pääsi minulle kertomaan Sophia Jansson. Kun katsoin kirjan kantta, tulkitsin automaattisesti kolme saarta tarkoittamaan kolmen perheenjäsenen erillisiä saarekkeita: äitiä, isää ja kertoja-Sophiaa. Mutta jo alkusivuilla kolme saarta saa myös konkreettisemman merkityksen, sillä tarinan miljöö jakautuu kolmella eri saarella koettuun: Tonga, Ibiza ja oma pikkusaari Suomenlahdella. Sophia Jansson on kirjoittanut intiimin kirjan omasta taustastaan ja vanhemmistaan Lassesta ja Nitasta, joista kuin kohtalon oikusta tulee isä ja äiti. Molemmat nimittäin rakastuvat tahoillaan oman sukupuolen ihmisiin. Mutta porvarillinen avioliitto solmitaan, kun lapsi on ilmoittanut tulostaan. Liitto ei kuitenkaan lopulta pääty hyvin, sillä äiti Nita kärsii pahasta alkoholismista ja hän kuolee vain 38-vuotiaana. Sophian elämäkin olisi voinut ajautua aivan to...

Joulun pehmein paketti on Petri Tamminen

  "Nuori mies janoaa rakkautta ", lukee kirjan takakannessa. Ja kirjan alku onkin dramaattinen kun tämä kyseinen nuori mies ihastuu kihlajaismatkallaan Prahassa paikalliseen nuoreen naiseen. Kihlattu saa jäädä, kun tarinan Petri antautuu viettiensä valtaan. Eikä tässä kaikki: jossain vaiheessa mietin jo, että onpas tässä varsinainen sarjarakastaja. On Maria, Minnaa, Liisaa - ja sitten tosiaan vielä se H siellä Prahassa. Mutta, hold your horses, jos luulit että kyseessä on perinteinen nuoren miehen kosiomatkoista kertova kirja niin erehdyt. Kirjan on kirjoittanut Petri Tamminen! Ja jos olet jo lukenut Tammista tiedät, että tarina etenee aivan oman logiikkansa mukaan. Tarinan "Petri" on siis rakastunut. Ja rakkaus saa ainakin näennäisesti vastakaikua. Tamminen, tuo  kotimainen versio nolojen tilanteiden miehestä Mr. Beanistä, kuljettaa meitä niin Tampereella, Turussa, Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Prahassa. Tunteiden palo ajaa miestä palaamaan Prahaan kerta toisensa...