sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Eppu Nuotio: Mutta minä rakastan sinua (2015)

Tämä kirja oli taas niitä kirjoja jotka tarttuvat mukaan hetken mielijohteesta. Kirjan nimi haiskahtaa epäilyttävästi chicklitiltä mutta Eppu Nuotion nimi herätti kuitenkin luottamusta ja kun vähän kirjaa selailtuani ymmärsin, että kirja tapahtuu Turussa niin ei kun kirjastokassiin!

Ja onhan tämä chicklitiä mutta huom! meille keski-ikäisille. Ei mikään hullumpi yhdistelmä! Karin Kiurukorpi on hyvin tunnistettava hahmo kaikessa arkiharmaudessaan ja vastuunkannossaan. Mutta Karin on jo sen verran kokenut, että uskaltaa kulkea omia polkujaan ja lopulta se polku johtaa...loppuratkaisua paljastamatta voinen kertoa, että kaikki päättyy juuri niinkuin pitääkin!

Kirja alkaa kevyenoloisesti mutta saa kyllä painoarvoa loppua kohden. Kirja käsittelee, ehkä hiukan liiankin hienovaraisesti, erästä seksuaalielämän ongelmaa joka on edelleenkin todellinen tabu. Ihan hyvä, ettei Nuotio yltynyt samanlaiseen tykitykseen kuin Anna-Leena Härkönen "Ei kiitos"-kirjassaan, tosin tällä päähenkilöllä on aivan päinvastainen ongelma. Hiukan enemmän Nuotio olisi kuitenkin voinut sitä teemaa avata, sillä on kuitenkin tärkeä osa kirjan loppuratkaisussa.

Koska olen tällainen läpikulkuturkulainen niin pidin tietysti kirjan kaupunkikuvauksesta. Jos Ehtoolehdoissa huristellaan ratikalla pitkin Helsinkiä niin tässä tehdään Turku tutuksi kävelemällä, mikä luo kirjaan mukavan tunnelman. Turun lisäksi kirjassa on vielä yksi yllättävä sivuhahmo: Karinin elämän soundtrack koostuu suurelta osin Alban Berg-kvartetin levytyksistä ja kirjan lopussa on peräti lista kirjassa "kuullusta" musiikista. Itse en ole niinkään kamarimusiikin ystävä mutta musiikintuntijana tiedän oitis heti hiukan enemmän Karinista. Hyvä idea kirjailijalta!

Tämä oli kaikin puolin hauskaa ja mielenkiintoista luettavaa ja sopi täydellisesti joulunajan lomatunnelmaan. Eli vahva suositus! Nyt muuten huomaan, että olen lukenut yliannostuksen uudempaa kotimaista naisten kirjoittamaa kirjallisuutta joten seuraava kirja on, uskallan jo luvata, vanhempaa ulkomaista mieskirjallisuutta...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!