Hyvin sinä pärjäsit! (Näyttelijälegenda Anthony Hopkins muistelee)

 

On teatterielämäkertoja, kuten Seela Sellan lähes 700-sivuinen opus, jossa käydään läpi koko tähänastinen elämä ja paljon muidenkin elämää. Ja sitten on Sir Anthony Hopkinsin 350-sivuinen tarkasti harkittu muistelo, johon on valittu käänteentekevät ja muuten vaan tärkeät kohtaukset elämästä. Pidän kummastakin tyylistä. Rakastin lukea Sellan höpötyksiä ja yhtä lailla pidin tästä Hopkinsin mörököllimäisestä murahtelusta. Kumpikin teos kuvastaa loistavasti tekijöidensä persoonia (tai ainakin niitä persoonia, joita he esittelevät julkisuudessa). Mainittakoon vielä, että molemmat näyttelijäsuuruudet ovat samaa ikäluokkaa: Sella täyttää 90 kuluvuna vuoden uudenvuoden aatonaattona, Hopkins saavuttaa merkkipaalun ensi vuoden uuden vuoden aattona.

Lähes 90 vuotta onkin saatu puserrettua yllättävän pieneen tilaan, mutta Hopkins on tarkasti valinnut mitä haluaa julkisesti muistella. Pääpaino on lapsuudessa ja Hopkins ihmetteleekin edelleen, että miten hänestä, eteläwalesiläisen leipurin pojasta tuli näin menestynyt näyttelijä. Oscarit ja kaikki! Hyvin sinä pärjäsit, isän epäilyistä huolimatta... Koska tarinasta on jätetty pois pienemmät sivupolut, on lukijankin mielestä hiukan hämmentävää miten sutjakkaasti kaikki lopulta etenee, Hopkinsin jääräpäisyydestä (ja nähtävästi myös jonkin asteen autismista) huolimatta.

Hopkins on armelias sekä itseään että muita kohtaan, mutta hän ei myöskään pelkää nostaa esiin epäonnistumistaan isän roolissa ainoalle lapselleen. Tosin juuri tytärtä koskeva osuus jää ymmärrettävästi hyvin pinnalliseksi, tarkoituksena lieneekin esittää varovainen julkinen anteeksipyyntö. Mitään muitakaan skandaaleja tältä kirjalta on turha odottaa, Hopkins kertoo tarkan harkitusti elämänsä kohokohdat ja kipupisteet. Näihin jälkimmäisiin kuuluu myös uran alkupuolta värittänyt alkoholismi.

Pidin tästä kirjasta, Hopkins on mielenkiintoista seuraa eikä hän väsytä lukijaa listaamalla koko roolilistaansa (virhe, johon monet näyttelijät usein sortuvat). Tyylikäs paketointi pitkästä elämästä ja urasta! Mutta yllättävän huumori- ja tunnekuohuvapaa ollakseen omaelämäkerta. Tosin jo kirjan alussa Hopkins siteeraa Spinozaa ja tämä on selvästi ollut muistelmien kultainen ohjenuora:

Not to laugh, not to lament, not to curse, but to understand. (Baruch Spinoza: Tractatus Politicus)

Anthony Hopkins: We Did OK, Kid (Summit Books 2025)

Suomentanut Tero Valkonen: Hyvin sinä pärjäsit (Tammi 2025)