Siirry pääsisältöön

Toukokuussa luettua: feministinen tilastopläjäys ja patikointia Hollywood-tähden kanssa

 

Tervehdys täältä Tukholman kesästä! Kuuma on mutta on tämä vaan niin taas niin ihanaa kun on kesä. Kesälomaan on vielä muutama viikko vaikkakin ensi viikolla vietämme lapsen ensimmäistä lomaviikkoa vuokramökillä Tukholman saaristossa. Aikomukseni on tehdä puolipäiväisesti töitä, ja loppupäivä sitten istuskella ihastelemassa merimaisemia.

Mieli on ollut jotenkin hajanainen viime viikkoina enkä ole oikein pystynyt keskittymään kirjojen lukemiseen. Parista kirjasta haluan nyt kuitenkin vinkata, joista toisen luin kirja-kirjana ja toisen kuuntelin kävelyretkiseurana. 

Saksanopettajani, jonka kanssa höpöttelen keskustelutunneilla kerran viikossa, oli lukenut talvella brittiläisen Caroline Criado Perezin tietokirjan "Näkymättömät naiset" ja hän kertoi minulle lukeneensa kirjasta kuinka Ruotsissa on kokeiltu menestyksekkäästi feministististä lumenaurausta. Siitä seuranneesta keskustelustamme inspiroiduin lainaamaan kirjan ja lukemaan sen itsekin, mikä olikin oikea silmät auki räväyttävä lukukokemus!

Tuo feministinen lumenauraus oli toki itselleni jo tuttu ilmiö, koska se on jo käytössä joissakin kunnissa täällä Ruotsissa. Juu, naurettiin sille myös täälläkin alussa mutta eipä naurattaisi jos lukisi Criado Perezin koosteen siitä, miksi tällainen naisia priorisoiva tienhuolto on jo pelkästään taloudellisesti kannattava. Kun pyörä- ja jalkakäytävät putsataan lumesta ennen autoteitä, säästetään pelkissä poisjäävissä jalkojen kipsauksissa ja muissa liukastumisonnettomuuksissa todella suuri summa. (Ja tämä ei tietenkään koske pelkästään naisia, käyttäväthän miehetkin jalkakäytäviä.)

Criado Perez on koonnut todellisen järkäleen täynnä esimerkkejä ja tilastolukuja ympäri maailmaa. Jossakin kirjan keskivaiheella kaikki ne luvut ja prosentit tuntuvat jo vähän raskailta lukea mutta samalla ymmärrän, että nämä luvut ovat tärkeitä. Kun iskee kovia lukuja pöytään niin ei pitäisi enää naurattaa.

Näin tuoreena autoilijana minua huolestuttaa erityisesti tieto siitä, että naisena minulla on lähes 50% suurempi riski vammautua vakavasti auto-onnettomuudessa. Ja tämä vain siksi, että autojen turvallisuutta testattaessa yleisimmin käytetyn testinuken koko vastaa keskivertomiehen kokoa (177cm, 76 kg). No, itse satun onnekseni olemaan aika lailla tämän keskivertomiehen kokoinen, mutta olenkin keskivertonaista kookkaampi. Suuri osa maailman autoilevista naisista on onnettomuuteen joutuessaan aika lailla oman onnensa nojassa.

Pianistina olin taas hämmentynyt Criado Perezin huomiosta, että pianon koskettimisto on suunniteltu miehen kädelle. Olen manaillut tässä 45 vuoden mittaisen amatööripianistin urani aikana sen monet kerrat kun sormet eivät riitä mutta ehkä vika ei olekaan omissa normaalimittaisissa sormissani vaan siinä, että koskettimistoa ei ole mukautettu erilaisten soittajien käden mukaan. Sama mittasuhdeongelma toistuu tietysti älypuhelimissa.

Criado Perez ottaa esille myös suuremman luokan epäkohtia ja itseäni liikutti erityisesti Brasilian faveloissa asuvien naisten kohtalo. Ensiajatuksena näiden slummialueiden purkaminen ja asukkaiden muuttaminen uusiin lähiöihin kuulostaa loistavalta, mutta... Uusien asuinalueiden (mies)suunnittelijat  eivät ymmärtäneet miten faveloiden sosiaalinen rakenne toimii. Perheet asuvat monen sukupolven yhteistalouksissa ja lähellä asuvien kanssa autetaan puolin ja toisin, esimerkiksi lasten perään katsomisessa. 

Uusissa lähiöissä asuntoihin mahtuu vain yksi sukupolvi, jolloin lastenhoito on vaikeampi järjestää. Lisäksi lähiö on rakennettu kauemmaksi, jolloin työmatka pidentyy. Usein juuri julkiseen liikenteesen ei panosteta (koska normina pidetään tietysti autolla kulkemista, joita siis ajavat pääasiassa miehet), bussit kulkevat harvoin ja matkat ovat pitkiä. Naisten työssäkäynti muuttuu uuteen lähiöön muutettaessa käytännössä mahdottomaksi.

 Criado Perezin kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen ja se antaa monia käytännön vinkkejä, joiden avulla voi itse yrittää muuttaa tätä ympäröivää maailmaamme. Kun seuraavan kerran esimerkiksi kuulet miten naisten kommentit liian alhaisesta työpaikan lämpötilasta torpataan miesten taholta "turhana valituksena", voit laittaa pöydälle faktatietoa siitä miten toimistojen lämpötilat on perinteisesti mitoitettu 40-vuotiaan, 70-kiloisen miehen aineenvaihduntaa vastaavaksi. Ja sitten katse toimistoon: kuinka moni siellä työskentelevistä osuu tähän oletusarvoon?

Toukokuisten kävelyjeni seuraksi valitsin näyttelija Demi Mooren, joka kirjassaan "Inside Out" kertoo oman tarinansa, lapsuudesta nykyhetkeen. Tiesin jo ennestään avioliitot Bruce Willisin ja Ashton Kutcherin kanssa ja olin aikoinani minäkin huokaillut überromanttista Ghost-elokuvaa katsoessani. Mutta Demi Moore on hyvin paljon muutakin, sen sain yllätyksekseni nyt kuulla.

En paljasta sen enempää Mooren tarinasta, sillä se on kuultava itsensä Demin kertomana. Hän ei säästele vanhempiaan eikä itseään kertoessaan rikkonaisesta lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Äitisuhteesta ei voi edes puhua ja Moore on käyttänyt varmasti satoja terapiatunteja päästäkseen yli lapsuuden kokemuksistaan. Mutta tätä kuunnellessani tuli tunne, että Moore on nyt voiton puolella ja sinut itsensä kanssa. Lukemistani julkkisomaelämäkerroista tämä kirja nousi ehdottomasti siihen huippukastiin. Lämmin suositus siis!

Ja nyt voin muuten jo suositella tätä uusinta patikointiseuraanikin: Anna-Liisa Haavikon kirjoittamaa elämäkertaa Kaari Utriosta, lukijana Erja Manto. En ole ehtinyt kuin vasta pari kertaa lenkille tämän naiskolmikon kanssa, mutta onneksi tässä on lukuisat kesäiset polut edessä odottamassa. Kaarin elämä on jännittävää kuultavaa ja olen siis vasta ehtinyt Kaarin teini-ikään!

**

Caroline Criado Perez: Invisible Women - Exposing Data Bias in a World Designed for Men (Chatto 2019)

(Näkymättömät naiset. Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2020)


Demi Moore: Inside Out. A Memoir (Harper Collins 2019)

(Äänikirja. Lukijana Demi Moore)


Anna-Liisa Haavikko: Kaari (Siltala 2021)

(Äänikirja. Lukijana Erja Manto)

Kommentit

  1. Kiva kuulla kuulumisiasi! Tuon Näkymättömät naiset haluaisin lukea itsekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toukokuu hupsahtikin nopeasti, ei ollut tarkoitus pitää näin pitkää taukoa :) Suosittelen todellakin lukemaan tämän Näkymättömät naiset -kirjan, koin aika monta ahaa-elämystä!

      Poista
  2. Minulla on tuo Näkymättömät naiset ollut kesken jo yli vuoden. Aluksi luin ahmimalla, mutta sitten hieman hyydyin ja pistin kirjan jäähylle. Nyt luen sitä verkkaisesti silloin tällöin. Erityisesti liikennevaloissa odotellessa kirja tulee usein mieleeni. Täällä on paljon (valollisia) suojateitä, joissa kävelijä ensin painaa nappia päästäkseen joskus liikennevaloissa ns. saareen, jonka jälkeen saapi painaa uudelleen toista nappia, että pääsee loputkin tiestä yli. Ihan naurettavaa odotuttamista.

    Tuo Demi Mooren kirja alkoi nyt kiinnostaa. Yleensä ei kiinnosta julkkisten elämäkerrat tai muistelot, mutta poikkeuksia toki voi tulla. Niin kuin nyt!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pieni kirjakimara ja bonuksena ruotsinsuomalainen kirjakohu

Tukholmassa on nyt alkanut hanamin aika! Kävin eilen pyörähtämässä Kungsträdgårdenin kautta ja näpsäisemässä muutaman kuvan, minkä nyt siltä ihmismassalta pystyin. Ja aina edelleen tulee mieleen kevät 2020, jolloin sai kävellä lähes yksinään kukkivien kirsikkapuiden alla. Korona-nostalgiaa... It is important to be on the alert for "the decisive moment", says the man next to me who is talking to his date. I agree. The only difference is that he is talking about twentieth-century photography and I am talking about twenty-first-century everything. Yllä oleva ajatus on amerikkalaisen  Jenny Offillin kirjasta 'Weather'  (Ilmastoja) ja se kuvaakin hyvin kirjan hermostunutta tunnelmaa. Tätä kirjaa olin jo palauttamassa lukemattomana kirjastoon, mutta satuin selailemaan sitä muutaman sivun verran ja yhtäkkiä tunsin, että juuri tällaista kirjaa tarvitsin, juuri nyt. Sirpaleinen ja tajunnanvirtamainen teksti oli kuin lepokoti aivoille, jotka on viime viikkoina työstäneet sa...

Kevätsukkahousut jalassa matkaan monikielisyyden maailmoihin

  Mielessäni on pyörinyt viime päivinä Sinikka Nopolan pistämätön kirjan nimi "Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla". En ole kyseistä kirjaa (vielä) lukenut, mutta tuo nimi on jäänyt mieleen. Siinä on jotain niin herkullisen suomalaista absurdia huumoria ja sanaleikittelyä. Ja joudun kerta kerran jälkeen toteamaan, että vaikka kuinka opiskelen näitä muita kieliäni ja vaikka pystyn niillä työhommatkin ihan asiallisesti hoitamaan, niin tätä oman kielen tuntua en niihin saa.  Se ei saa kuitenkaan lannistaa vieraiden kielten opiskelua, päinvastoin! Ihmettelyä riittää niissä muissakin kielissä, kuten nyt tässä minulle tällä hetkellä ajankohtaisessa saksan kielessä. Uudet kielet opastavat yllätyksellisille tutkimusmatkoille uusiin maailmoihin. Kuten edellisessä postauksessani mainitsin, nyt ei lueta kirjoja vaan kirjoitetaan lopputyötä. Tämä kevät menee monikielisyyden teorioiden parissa. Tutkielman runko on jo valmis, nyt pistetään paloja paikoilleen.  Ja täytyy sanoa, että tu...

Kun uusi kieli aukenee, avautuu myös uusi kirjamaailma

  Olen juuri lukenut ensimmäisen saksankielisen romaanini! Viimeiset kahdeksan kuukautta olen treenannut lukiosaksaani ihan tosissani kun olen opiskellut saksaa internetin välityksellä koronakeväästä lähtien. Ja yhtäkkiä tuntuu siltä, että koodi aukeaa! Sanat alkavat sisältää merkityksiä ja verbit löytävät oikean paikkansa. Tämän merkkipaalun myötä kirjavalikoimani laajenee neljään kieleen -   suomen, ruotsin ja englannin lisäksi. Mutta mistä löytää mielenkiintoista saksankielistä luettavaa? Kirjaston valikoimat ovat pienet, joten joudun (itselleni asettamastani kirjaostokiellosta huolimatta) tilaamaan kirjoja nettikirjakaupoista. Olen kysellyt kirjavinkkejä molemmilta saksankielenopettajiltani, mutta toinen heistä vannoo Patricia Highsmithin nimeen ja toinen ei opiskeluiltaan juuri ehdi lukea, joten sieltä ei ole apua luvassa. Sosiaalisesta mediasta löysin sattumalta saksalaisen kirjapiirin, ’Der Leseclub’, jossa luetaan ajankohtaista kirjallisuutta, myös käännöskirjallis...

Rakas vihattu lähiöni

Kun aikoinaan muutimme mieheni kanssa yhteen ei vaihtoehtoja ollut kovinkaan monta. Jotta Tukholmassa saisi vuokra-asunnon on jonossa oltava, alueesta riippuen, 5-25 vuotta. Miehelläni oli vuokrakaksio mutta todennäköisyys, että joku haluaisi vaihtaa isomman asuntonsa pienempään tuntui aika olemattomalta. Niinpä lähdimme etsimään kotia yhdessä pankin kanssa. Mielessämme oli heti alue, jolla olimme käyneet monta kertaa kylässä ystäviemme rivitaloasunnossa. Asunnot olivat tilavia ja lähellä oli paljon metsää ja vettä. Ja kuinka ollakaan, unelmakotimme löytyi nopeasti! Muutimme syksyllä 2006 ja kotiuduimme nopeasti. Alue on luonnonkaunista ja naapurusto hauskasti monikulttuurista. Ainoa ongelma on se, että asumme "pahamaineisessa" tukholmalaislähiössä. Meille aikuisille siitä oli lähinnä vain hyötyä sillä asunnot olivat noin miljoona kruunua edullisempia kuin muilla alueilla. Mutta miehen teinityttäret huomasivat pian, että keskustassa asuvia kavereita oli vaikea saada ky...

Kesälukumaraton 1.8.2020

Tänään 1.8. pidetään kirjabloggaajien perinteinen kesälukumaraton, jossa on ideana lukea kirjoja niin paljon kuin sielu sietää 24 tunnin ajan. Luku-urakasta voi kertoa blogissa tai muissa sosiaalisen median kanavissa. Tai sitten vain lukea porskuttaa omaksi ilokseen! Lukumaratonia emännöi tällä kertaa  Oksan hyllyltä -blogi. Aloitin oman maratonini eilen illalla ja tunnelmoin Henrik Ibsenin parissa. Kyllä, tunnelmoin! Löysin nimittäin nyt juuri käydyn klassikkohaasteen myötä Ibsenin näytelmät - siinä kalpenee Kauniit ja Rohkeatkin! Ibsenin draamasta löytyy petosta, salaisia suhteita, ilkeitä äitipuolia... ja ruotsia taitaville on nyt tarjolla aivan tuore ruotsalaiskirjailija Klas Östergrenin käännös, jota on todella ilo lukea. Luin klassikkohaasteeseen klassikkojen klassikon eli  Nukkekodin ja nyt maratonilla jatkan Merenneito-näytelmällä. Sieltä löytyy suomalaissyntyinenkin henkilöhahmo, joka on tietysti näytelmän pahishahmo... Ibsenin Merenneito on saatu päätökseen, suomala...