Lukulomaa odotellessa

 

Marraskuu painaa päälle ja illat pimenevät huolestuttavaa vauhtia. Ensi viikolla vietämme täällä Tukholmassa syyslomaa, jota Ruotsissa yritetään lanseerata ”lukulomana”, läslov.  No, minulle se sopii vaikka tällä viikolla 11-vuotta täyttävä lapseni ei ole ihan niin innostunut ajatuksesta.

Lapsi tosin yllätti tässä muutama viikko sitten ja pyysi, että alkaisin taas lukea iltasatua. Jostain syystä olimme lopettaneet sen tavan mutta lapsi olikin kaivannut iltalukemista yhdessä. Koska emme siihen hätään keksineet hyllystä mitään, vilkaisimme tilaamaani äänikirjapalvelua ja sieltä löytyikin jännä kirja, Halloween-aikaan sopiva ”Taikuuden talo”. Talossa tapahtuu tosiaan vaikka ja mitä, jopa niin että kysyin lapselta välillä, että onko jo liian jännittävää. Mutta sisarukset Hedy ja Spencer näyttävät selvittävän tilanteet ja luotamme siihen, että loppu on onnellinen.

Kokeilimme muuten kesällä lapsen kanssa äänikirjojen kuuntelemista mutta lapsi haluaa, että minä luen. Teen kuulemma niin hyvät äänet! Sisäinen Ella Eroseni pääsee kieltämättä välillä vauhtiin ja tykkään ääninäyttelemisestä. Joten tämän Taikuuden talonkin olemme lukeneet sähkökirjana itse vaikka siihen olisi ollut valmiiksi luettu äänikin tarjolla.

Itse olen lueskellut vähän sitä sun tätä, viimeisimpänä kirjana ruotsinkreikkalaisen Theodor Kallifatidesin kirjan ”Ännu ett liv”. Vuonna 2016 ilmestyneessä kirjassa tuolloin 77-vuotias Kallifatides kertoo kuinka hän päätti lopettaa kirjoittamisen ja myydä vuosikymmeniä pitämänsä työhuoneen. Tästä alkaa prosessi, joka johtaa Kallifatidesin takaisin omaan äidinkieleensä kreikkaan. Kirjailijauransa Kallifatides on luonut itselleen alun perin vieraalla ruotsin kielellä ja kreikan kielellä kirjoittaminen tuntui jopa pelottavalta.

Mutta niin vain syntyi tämä kirja, alun perin siis kreikaksi kirjoitettuna, ja kirjailijan ura on jatkunut sen jälkeenkin. Tänä syksynä ilmestyi Kallifatidesin uusin kirja, ”Kärlek och främlingsskap”. Kallifatides oli muuten yksi ensimmäisiä ruotsalaiskirjailijoita, joita luin muutettuani tänne Ruotsiin kaksikymmentä vuotta sitten.

Oli lohdullista lukea toisen ”muukalaisen” ajatuksia Ruotsissa asumisesta. Itseäni kannusti myös Kallifatidesin itsestäänselvä asenne: hänen kreikkalaiset juurensa näkyvät vahvoina kaikessa mitä hän kirjoittaa samalla kun hän on aktiivisesti myös ruotsalainen. Näin olen myös itse toiminut omassa elämässäni.

Oli muuten hauska lukea kuinka Kallifatides kirjoituskrampista kärsiessään löytää twitterin! Itse olen siellä hyvin aktiivisesti mukana. Kallifatides, joka on ollut hyvin epäileväinen sosiaalista mediaa kohtaan, ymmärtää yhtäkkiä twitterin ihanuuden. Sitä kauttahan hän voi olla yhteydessä lukijoihinsa suoraan, ilman kustantajan tai median välikättä!

”Om Jesus levat idag skulle han också vara med, tänkte jag. ’Älska varandra såsom jag har älskat er.’ Finns det någon bättre tweet?”

Ensi viikon syyslomaan olen varautunut mökkivarauksella ja isolla pinolla kirjoja, sain kirjastosta vihdoin ja viimein muun muassa Tommi Kinnusen ja Kjell Westön uusimmat! Mutta olen tässä viikonloppuisin käynyt harrastamassa myös metsälukemista. Kallifatides on mitä parasta patikointiseuraa ja lounastauon päätteeksi viritän aina riippumattoni hetken lukutaukoa varten.

**

Mikki Lish & Kelly Ngai: Taikuuden talo

Suomennos Terhi Kuusisto

Aula Co 2020

Theodor Kallifatides: Ännu ett liv

Albert Bonniers Förlag 2016