Mrs Karlsson lukee...

  Ruotsissa alkoi tällä viikolla perinteinen kirja-ale. Päätin jo etukäteen, että koska kirjahyllyn raivaushomma on vielä kesken niin en osta uusia kirjoja, mutta kuinkas sitten kävikään... Puolustuksekseni sanottakoon, että ostamani kolme kirjaa voidaan luokitella joko paksuiksi tai muuten vain pitkän lukuajan vaativiksi. Ja yleishyödyllisiksi. Jos muistaa historiani kirjaston väärinkäyttäjänä niin ymmärtää, että tietyt kirjat minun kannattaa hankkia omaksi. Tulee halvemmaksi. Victor Klemperer: Haluan todistaa, päiväkirjat 1933-1945 Tämän kirja olen itse asiassa jo lukenut ja se oli niin järisyttävä lukukokemus , että nostin sen silloin vaikuttavimmaksi kirjaksi jonka ylipäänsä olen lukenut. Klemperer, joka oli juutalainen, asui ei-juutalaisen vaimonsa kanssa Dresdenissä. Hän piti koko elämänsä ajan päiväkirjaa ja näissä merkinnöissä hän kertoo ajankohtaisista tapahtumista, sekä poliittisista että arkipäivän havainnoista. Klempererin pelastaa keskitysleiriltä hänen vaimonsa ei-juutal

  Bernardine Evaristo on eittämättä tämän hetken mielenkiintoisimpia kirjailijanimiä. Itse tutustuin häneen pandemia-aikana kun seurasin säännöllisesti BBC:n uutiskanavaa. Evaristo oli siellä aina silloin tällöin, aina sanavalmiina ja pilke silmäkulmassa. Aivan ensimmäiseksi etsin käsiini Evariston omaelämäkerrallisen esseekirjan  'Manifeston' ja ihastuin! Evariston tyyli on raikkaan rehellistä ja suorasanaista, mutta samalla humoristista. Evaristo on kirjoittanut jo kauan. Goodreadsin lukija-arvioiden perusteella näyttää tosin siltä, että kirjojen taso heittelehtii jonkin verran, mutta huomasin Mr Lovermanin saaneen pääosin hyvät arviot, joten päätin lukea sen seuraavaksi. Ja jessus! Se tunne kun luet kirjan, jonka miljöötä ja henkilöitä et haluaisi millään jättää. Se tapahtui tässä. Barrington Jedidiah Walker. Barry to his friends. Trouble to his wife. Lyhyesti: kirjan päähenkilö Barry Walker on vanhempi herrasmies, joka viettää eläkeläiselämää. Mitään hiljaista hissuttelua h

  Tämä on ollut hieno viikko! Töissä hommat ovat rullanneet omalla painollaan ja vapaa-ajalla olen ehtinyt ja ennen kaikkea jaksanut tehdä kaikenlaista. Huomaa, että kevät tekee tuloaan kun mielikin virkistyy pikkuhiljaa talven kaamoksesta. Viikon kulttuurikohokohta oli ehdottomasti Celeste Ngin romaani "Tulenarkoja asioita". Olen vieläkin aivan pökerryksissä - mikä stoori! Ng tekee tässä toisessa kirjassaan saman tempun kuin esikoisessaankin - tarinan tärkein käännekohta paljastetaan jo heti ensimmäisellä sivulla, jonka jälkeen tapahtumia aletaan keriä kohti päätapahtumaa. No, lukijahan on välittömästi koukussa. Itsekin hermoilin pitkin työpäivää, että pääsisinpä jo töistä kotimatkalle ja LUKEMAAN. Ngin romaanin henkilöt ovat kieltämättä vähän kliseisiä, mutta hurja tarinan pyöritys korvaa sen mennen tullen. En ole itse mikään dekkari-ihminen, sen sijaan olen hyvin utelias ihminen, joten tämän tyyppiset tarinat iskevät minuun täysillä. Viikkoon mahtui myös pari sarjakuva-a

  En koskaan lakkaa hämmästelemästä sitä, miten eri kirjat päätyvät luokseni. Otetaan nyt esimerkiksi tämä George Sandin kirja "Talvi Mallorcalla" vuodelta 1842: googlailin jokin aika sitten taustoja erääseen Frédéric Chopinin pianokappaleeseen ja luin sivulauseen "kappale on sävelletty Mallorcalla samana ankeana talvena, josta George Sand kertoo kirjassaan". Okei, tämä kirja on siis luettava! Tiesin toki George Sandin nimeltä, mutta en ollut koskaan lukenut häneltä mitään. Tiesin ennen kaikkea sen faktan, että hän oli Chopinin elämänkumppani. Mutta laitetaanpa tähän lyhyt elämänkerta: Amantine Lucile Aurore Dupin syntyi 1804 ranskalaiseen aristokraattiperheeseen. Hän kasvoi pääosin isoäitinsä huomassa tämän linnassa Ranskan maaseudulla - linnassa, jonka hän sittemmin peri. 18-vuotiaana Aurore avioitui vanhemman paronin kanssa ja liitosta syntyi kaksi lasta, Maurice ja Solange. Avioliitto oli onneton ja lopulta Aurore otti lapset ja lähti Pariisiin. Pääkaupungissa s