Siirry pääsisältöön

Haastevastaus: Unpopular bookish opinions





Se on sitten elokuu ja työtkin alkoivat taas loman jälkeen. Lisäksi olen aloittanut autokoulun joten haasteita on ihan riittämiin.


Yksi lisähaaste tähän blogistin elämääni tuli Kirjakko ruispellossa-blogin Marilta. Kiitos!! Hauskoja mutta ei mitään helppoja kysymyksiä, piti muutama päivä todellakin sulatella näitä.

1. Kirja tai kirjasarja, josta kaikki muut pitävät, mutta sinä et.
Haruki Murakamin Kafka rannalla jäi kesken noin sadan sivun jälkeen enkä ole sen jälkeen Murakamiin palannut. Aloitinkohan väärästä kirjasta...?

 2. Kirja tai kirjasarja, josta kukaan muu ei pidä, mutta sinä pidät.
En ole vielä tavannut toista joka olisi näin intohimoisen rakastunut kaikkeen mitä virolainen Jaan Kross on kynästään päästänyt. Olen lukenut lähestulkoon kaikki häneltä ilmestyneet romaanit, novellit ja päiväkirjat.

 3. Kolmiodraama, jossa päähenkilö päätyy yhteen sen kanssa, jonka et olisi halunnut.
Anna-Leena Härkösen aviopari Matti ja Heli (Ei kiitos ) on melkoisen epäsuhta pariskunta ja olin kirjan lopussa erittäin pettynyt, että Matti halusi jatkaa liittoa Helin kanssa kaikesta sählingistä huolimatta.

 4. Suosittu kirjagenre, josta et pidä tai josta haluaisit pitää, mutta et pysty.
Tämä oli helppo: scifi. Se genre ei vain yksinkertaisesti anna minulle minkäänlaisia väristyksiä. En ole myöskään nähnyt yhtäkään Star Wars-elokuvaa...

 5. Pidetty, suosittu tai rakastettu hahmo, josta et pidä.
Hercule Poirot. Muistuttaa liikaa entistä esimiestäni.

 6. Kirjailija josta monet pitävät, mutta sinä et. 
Arto Paasilinna. Kun ei naurata niin ei naurata...


7. Suosittu sarja, jonka lukemiseen sinulla ei ole mielenkiintoa.
Päätalon Iijoki-sarjaa en ole aikonut lukea vaikka yksi osa ehkä pitäisi että tietäisi mistä puhutaan.


8. Kirja, joka on mielestäsi huonompi kuin siitä tehty elokuva.
Michael Cunninghamin Tunnit on loistava kirja mutta Stephen Daldryn siitä ohjaama elokuva on yksinkertaisesti täydellinen.


Haastan edelleen seuraavat kolme muuta kaltaistani ulkosuomalaista kirjablogistia: Pinon päällimmäinen, Les! Lue! ja Kartanon kruunaamaton lukija. Toivottavasti teitä ei ole vielä ehditty haastaa!
Haasteen säännöt:
1. Linkkaa haasteen antaja blogipostaukseesi. Lisää haasteen säännöt postaukseen.
2. Vastaa haasteen kysymyksiin.
3. Lähetä haaste vähintään kolmelle henkilölle ja linkkaa heidän bloginsa postaukseesi.
4. Ilmoita haasteen saajille haasteesta ja linkkaa heille postauksesi, jotta he tietävät mikä on homman nimi.

Kommentit

  1. Kiitos haasteeseen tarttumisesta. Murakami on minulle ongelmallinen. Katsoin Norwegian Wood -elokuvan ja sen jälkeen en ole kokenut minkäänlaista tarvetta tarttua Murakamin kirjoihin. Se on varmasti epäreilua kirjailijaa kohtaan.

    VastaaPoista
  2. Ajattelin jossain vaiheessa kokeilla vielä Murakamia, onhan häntä niin kovasti hehkutettu eli olenko minä sitten vain väärässä ;-)

    VastaaPoista
  3. Kiitos haasteesta! Täytyypä vastata tähän lähiaikoina. Btw, Paasilinnasta ja "Tunnit"-elokuvasta olen kanssasi samaa mieltä. :-)

    VastaaPoista
  4. Minä aloitin Norwegian Woodista ja pidin paljon. En tiedä muista Murakameista enkä oikeastaan ole niistä lukemieni arvioiden perusteella kovin kiinnostunut. Luulen, en tiedä, että Norwegian wood on jotain muuta. Elokuvasta en tiedä, mutta romaani on värikäs ja mielenkiintoinen, elämys.

    VastaaPoista
  5. Sitten annan Murakamille vielä yhden mahiksen ja luen tuon Norwegian Woodin!

    VastaaPoista
  6. Vastasin vihdoin! :-D

    https://les-lue.com/2016/09/16/haastevastaus-unpopular-bookish-opinions/

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mikael Persbrandt, Carl-Johan Vallgren: Så som jag minns det (2017)

Olipa rankka joulu tänä vuonna! Ainakin jos vietti sen Mikael Persbrandtin seurassa. Sain kirjastolta joululahjan kun kauan jonottamani kirja saapui juuri ennen joulunpyhiä ja kun kerran avasin kirjan niin se pitikin sitten lukea samaan syssyyn loppuun asti.

Mikael Persbrandt on esiintynyt iltalehtien lööpeissä viime vuosina sen verran usein, että minäkin tiesin miehen alkoholi- ja huumeongelmista. Mutta en tiedä mitä oikeastaan odotin kirjan lukemista aloittaessani. En edes välttämättä pidä hänestä näyttelijänä ja skandaalinkäryisistä paljastuksistakaan en välittäisi lukea. Mutta Persbrandtin tarina piti otteessaan ja liikutti, kaikessa karmeudessaan.

Tarina alkaa Jakobsbergin lähiöstä Tukholman kupeesta, jossa Mikael syntyy nuoren isän ja vielä nuoremman äidin ainokaiseksi. Isä häipyy kuvioista varhaisessa vaiheessa, vaikka satunnainen yhteys säilyykin. Äiti ryhtyy opiskelemaan taidetta, miesystävät vaihtuvat ja nuori Mikael itsenäistyy varhain.

Koulu ei suju kovinkaan hyvin mutta …

Samuel Bjørk: Minä matkustan yksin (2013)

Kävin viime jouluisen Suomen loman aikana aleostoksilla kirjakaupassa ja saavuttuani kassalle kirjapinoni kanssa, myyjä tempaisi vieressään olevasta kasasta kirjan ja kehoitti ottamaan senkin - "tästä hyvä dekkari edullisesti". Ja toden totta, hyvän dekkarin tulin ostaneeksi!

Samuel Bjørkin nimen taakse kätkeytyy norjalaiskirjailija Frode Sander Øien, joka tällä kirjalla avaa suunnitellun - omien sanojensa mukaan 10-15 dekkarin - sarjan. Päähenkilöt ovat hieman Oiva Lohtanderin tyyppinen Holger Munch ja - tämä yhteys on toki mainittu monessa muussakin arviossa - hyvinkin Lisbeth Salanderin oloinen Mia Krüger. Holger ja Mia ovat olleet työpari jo aiemmin, ja hyvin menestynyt sellainen, kunnes traagiset tapahtumat pakottivat parin jäähylle. Kirjassa tapahtuva murhasarja saattaa kuitenkin työparin jälleen yhteen sillä nyt tarvitaan maan parhaat poliisit tutkimaan työn alla olevaa murhatapausta.

Mia ymmärtää nopeasti, että murhaajan kohteena ovat kuusivuotiaat, pian koulunsa al…

Seili - sielujen saari

Hän ajattelee, miten paljon tietoa saarelle on säilötty. Ei pelkästään penkkeihin hänen ympärillään, seiniin, kallioihin, Fyyrin tienoille, vaan kaikkialle. Puihin. Tyttökalliolle, joka on mustunut yöllisten nuotioiden jäljiltä. Koko saarelle, maahan. (...)

Teimme tyttären kanssa loppukesän viimeisen lomareissun Turkuun. Reissusta tuli puolivahingossa teemaltaan varsin kirjallinen - kävimme ensimmäisenä päivänä Naantalin Muumimaailmassa ja toisena reissupäivänä Seilin saarella, joka on ollut kovasti esillä viime vuosien suomalaisessa kirjallisuudessa. Siinä välissä ehdimme myös nähdä juuri ensi-iltaan tulleen Mari Rantasilan ohjaaman Puluboin ja Ponin leffan, joka perustuu Veera Salmen kirjoihin.

Olin juuri ennen matkaa lukenut Johanna Holmströmin Sielujen saaren ja mielessä liikkuivat vielä tuoreena romaanin naiset ja heidän kohtalonsa. Matkasinkin Seiliin kuin myyttiselle tarujen saarelle ja osittain odotukseni täyttyivät.


Seiliin pääsee kätevästi Turusta kesällä päivittäin kulkeval…