sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Sähkökirja vie voiton, jälleen kerran

Sähkökirja, e-kirja - millä nimellä tuota nyt kutsuisi - ei ole ollut minulle mikään houkutteleva vaihtoehto. Kun pitää saada tuntea se paperin tuntu sormissa, pläräillä, tuoksutella, tunnustella... Mutta niin tässä nyt taas luetaan sähkökirjaa. Miten ihmeessä niin pääsi käymään?!

Se ensimmäinen kertahan oli joululomalla, kun piti saada nopeasti luettavaksi skandaalinkäryinen romaani josta kaikki puhuivat ja perinteinen kirjaston varausjono eteni tuskastuttavan hitaasti. Mikä tunne kun sai kirjan tabletille parissa minuutissa. Ja lukihan sitä ilman sen suurempia tuskia.

Tällä kertaa kynnys olikin sitten jo huomattavasti matalampi. Pakkailin matkalaukkua talvilomamatkalle ja yhtäkkiä laukussa olikin jo kolme kirjaa, tosin mikään niistä ei minulle itselleni. Tytär tarvitsi ehdottomasti kaikki kirjat mukaan - suomenkielinen iltasatukirja, ruotsinkielinen iltasatukirja sekä matkaopas. Enkä saanut sitä kolmatta matkaopaskirjaa millään pois matkasta vaikka selitin, että Berliinin matkaopas ei ole kovinkaan käyttökelpoinen Krakovassa. Mutta kun 6-vuotias rakastaa juuri tätä Berliinin matkaopasta ja hyvä se kyllä onkin, nimenomaan lapsille suunnattu.

Ja silloin sen keksin: lataan kirjastosta tabletille kirjan itselleni mukaan matkalukemiseksi. Ja jälleen yksi piste lisää sähkökirjalle, varsinkin jos matkaseuralaisena on kirjoja rakastava 6-vuotias joka nappaa kaikki kirjan mentävät aukot matkalaukussa itselleen...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta Mrs Karlssonia kommentillasi!